Puhaltimet ›

Tietääkö joku että, mitä eroa on trumpetilla?
Olen tekemässä tutkielmaa aiheesta ja en oikein tiedä mistä hakea ja ajattelin että jos täällä joku tietäisi.

Tietääkö joku että, mitä eroa on trumpetilla?
Olen tekemässä tutkielmaa aiheesta ja en oikein tiedä mistä hakea ja ajattelin että jos täällä joku tietäisi.
 
Mitä eroa on trumpetilla?
 
Se ui huonommin kuin uppoaa!
 
Anteeksi, en sitten malttanut... :D

Tietääkö joku että, mitä eroa on trumpetilla?
Olen tekemässä tutkielmaa aiheesta ja en oikein tiedä mistä hakea ja ajattelin että jos täällä joku tietäisi.
 
Kornetteja ja trumpettejakin on eri kokoisia, muotoisia ja eri vireisiä. Laitoin omiin tietoihini kuvan B-kornetista ja normaalin näköisestä trumpetista. Siis klikkaa minun nimimerkkiä ylhäällä.
 
En ole varma seuraavasta, mutta joku voi tarkentaa "kornetti on trumpetin esi-isä"

Eiköhän trumpetin ja kornetin merkittävin ero ole kartiokkuus - eli trumpetissa on enämpi ihan suoraa putkee, kuin kornetissa....vai voisko se olla....en mie muista....toisin päin? Ei kyllä se on noin päin. Flygai on sitten kaikkein "tötteröin".
 
Tos niinko trumbärtil:
 
http://www.zacharymusic.com/Zachary_Music/ZTR1000AG_01.JPG
 
Ja tosa Corny-njetti:
 
http://www.zacharymusic.com/Zachary_Music/ZCR900G_03.JPG
 
Und jezt Flügeöhorn:
 
http://www.zacharymusic.com/Zachary_Music/ZFH900ARL15.JPG
 
Noista sivukuvista näkyy selvästi, miten putki alkaa kartioitua kohti kelloa eri kohdissa

...En ole varma seuraavasta, mutta joku voi tarkentaa "kornetti on trumpetin esi-isä"
 
Ei kai kuitenkaan - enemmänkin sisar tai serkku?

http://en.wikipedia.org/wiki/Cornet
 
Unlike the trumpet where the tubing mostly has a cylindrical bore, the tubing of the cornet has a mostly conical bore, starting very narrow at the mouthpiece and gradually widening towards the bell. The conical bore of the cornet is primarily responsible for its characteristic warm, mellow tone, which can be distinguished from the more penetrating sound of the trumpet.
 
Eli kornetti on siis jossain määrin sukua käyrätorvelle jossa myös putki on tasaisesti koko matkalta laajeneva. Tämä ominaisuus on tosin mahdoton toteuttaa nykyaikaisissa venttiilitorvissa koneiston vuoksi. Yksinkertaisissa luonnontorvissa se on mahdollinen toteuttaa, mutta heti jos mukaan tulee vaihdettavia osia tai venttiilejä joudutaan tekemään kompromisseja.

Eiköhän trumpetin ja kornetin merkittävin ero ole kartiokkuus - eli trumpetissa on enämpi ihan suoraa putkee, kuin kornetissa....vai voisko se olla....en mie muista....toisin päin? Ei kyllä se on noin päin. Flygai on sitten kaikkein "tötteröin".
 
Tos niinko trumbärtil:
http://www.zacharymusic.com/Zachary_Music/ZTR1000AG_01.JPG
Ja tosa Corny-njetti:
http://www.zacharymusic.com/Zachary_Music/ZCR900G_03.JPG
Noista sivukuvista näkyy selvästi, miten putki alkaa kartioitua kohti kelloa eri kohdissa
 
Minusta kornetin putki alkaa laajeta samasta kohtaa jos ajattelet, että putket olisi suoria. Kornetin putkia alkaa laajeta kaarevasta kohtaa ainoastaan siksi, että se on lyhempi?

Ei kai kuitenkaan - enemmänkin sisar tai serkku?
 
Voipi olla noinkin. Ajatukseni perustui siihen, että vieläkin soittokunnissa trumpettisoolojen nuoteissa lukee "Kornet I" ja "Kornet II". Trumpetin nuotit ovat enimmäkseen signaaleja, fanfaareja ym. Tuo viittaa siihen, että soolot soitettiin ennen kornetilla. Vanhoissa seitsikon nuoteissakin on kornetille omat stemmat. Tähän perustui luuloni, että kornetti on 'syntynyt' ennen trumpettia?
 
Mutta venttiilittömiä soittimia aikanaan nimitettiin kaiketi trumpetiksi tai yksinkertaisesti "fanfaaritorvet", eli trumpetti nimi lienee myös hyvin vanha. Mutta nämä ovat vain minun spekulointia. Flygeltorvi kyllä on lähempänä käyrätorvea putkistoltaan. Sen muodolla kuitenkin on pyritty lähemmäksi tenoria ja barytonia. Myös tapahtuu niinpäin, että baryton lähenee trumpetin muotoa. Kaverillani on baryton, joka on trumpetin muotoinen, kuten myös soittoasento. Postin Sinettiseitsikko nimittäin pyrkii saamaan kaikki soittimet saman malliseksi.
 
Minun kornettini (katso kuva) on isäni soitin ja se on joskus 1930-luvulla ollut soittokunta käytössä. Silloin kornetit olivat yleisempiä kuin trumpetit. Koska se on B-vireinen, niin putken pituudet ovat samat kuin trumpetissa. Ne ovat vain eri muodossa...kornetti lyhyempi, mutta korkeampi. Suukappale siinä on pienempi kuin trumpetissa. Suukappaleeseen liittyvä putki on myös pienempi, eli siihen ei sovi trumpetin suukappaleen kartio.

Minusta kornetin putki alkaa laajeta samasta kohtaa jos ajattelet, että putket olisi suoria. Kornetin putkia alkaa laajeta kaarevasta kohtaa ainoastaan siksi, että se on lyhempi?
 
http://library.thinkquest.org/10693/difference.html
 
http://www.rosevillebigband.org/cgi … pl?c=galleries/CornetAndTrumpet.htm
 
Aihe alkoi kiinnostaa, käytännössähän eroa on tosi hankala nähdä, suurin eroavuus lienee suuputkessa josta on kanssa hankala havaita juuri mitään eroavuutta, varsinkin kun venttiilikoneisto lyö aika paljon rajoitusta tasaisesti laajenevan putkiston idealle. Suukappale on kanssa erilainen.
 
Tähän perustui luuloni, että kornetti on 'syntynyt' ennen trumpettia?
 
http://www.matthewparkertrumpets.com/periodin.htm
 
Noista luonnontrumpetin kuvista näkyy hyvin se trumpetin putken idea. Samalta sivulta näkyy myös hyvin esimerkkejä mitä kaikenmaailman vaskisoittimia oli Bachin aikaa käytössä, ja niistä ei ota kukaan selvää mikä soitin tulisi olla milloinkin käytössä. Käyrätorvistit vääntää naama punaisena menemään corno da caccian stemmoja vaikka Bachin aikaan ne stemmat on luultavasti hoidellut trumpetisti sivutoimisesti.
 
Kornetti oli ainakin lukemani perusteella alkuvuosisadasta suositumpi ja eikös noissa seitsikoissakin ollut lähinnä kornetteja? Kaikissa vanhoissa soittokuntakuvissa viime vuosisadan alkupuolelta näkyy kun sedillä on kornetteja. Ja nykyään taas kornetti alkaa käydä vähän harvinaisemmaksi, sinänsä sääli, itse tykkään soitella omaksi iloksi!
 
Sitten taas nää "normaalit" trumpetit on kärsinyt vähän inflaatiota mitä tulee klassismin ajan teoksiin, kun "lahnat"
 
(http://www.baroquetrumpet.com/eggermod.htm)
 
on tullu ammattiorkestereissa varsin suosituksi.
 
Oisko Kopavella heittää jotain tähän aiheeseen?
 
Mutta venttiilittömiä soittimia aikanaan nimitettiin kaiketi trumpetiksi tai yksinkertaisesti "fanfaaritorvet", eli trumpetti nimi lienee myös hyvin vanha. Mutta nämä ovat vain minun spekulointia.
 
EDIT Joo trumpettistemmoinahan noi klassismin ajan kappaleissa on, luonnontrumpeteilla ne on niitä paahtanut eikä ne hirveästi soittajalle tarjoa kun vaikkapa herra Mozart ei pahemmin tuonne korkeimpaan clarinorekisteriin kirjoittanut. Haydin trumpettikonsertto on asia erikseen koska sen innoittajana toimi trumpetti jossa oli reikiä/läppiä jotka mahdollistivat kromaattisen skaalan.EDIT

Mä kmyllä jostain syystä (lähinnä muistini hämärät lokerot) pidättäydyn tossa kartiokkuudessa.
 
Selvitän asiaa.

Mä kmyllä jostain syystä (lähinnä muistini hämärät lokerot) pidättäydyn tossa kartiokkuudessa.Selvitän asiaa.
 
Se on se lähtökohtainen ero miksi kyseessä on kaksi eri soitinta vaikka sukulaisia ovatkin.
 
Katselin yhden soittokunnan historiikkia tässä, vuosina 1911 ja 1922 otetuissa kuvissa on vain kornetteja, vuonna 1939 oli jo trumpetteja pari, vuonna 1953 oli jollakulla sivuventtiilimalli ja 1956 oli aikalailla tasan molempia. Nykyään kyseisessä soittokunnassa ei kukaan soita kornettia, tosin vielä muutama vuosi takaperin oli yksi kornetistikin.
 
Nykyään vanhanpolven miehet joille joskus on kornetti lyöty käteen sekä seitsikkointoilijat tuntuu kornetteja käyttävän, muuten onkin aika hiljaista. Musiikkiopistoissa ei varmaan kellekään isketä kornettia kouraan, ja ammattilaiset käyttää jos stemmassa niin lukee eikä välttämättä silloinkaan.
 
On hienoa että seitsikkoihmiset pitää perinteistä kiinni, kornetti on hieno vehje. Itse en oikein lämpene sille että cornistien täytyisi rimpuilla alttotorven kanssa... Sekin on kyllä oikeasti hieno soitin mutta harvoin kuulee hyvää alttotorven soittoa. Johtuneeko siitä että perinteinen alttostemma ei paljon motivoi...

Sitten taas nää "normaalit" trumpetit on kärsinyt vähän inflaatiota mitä tulee klassismin ajan teoksiin, kun "lahnat"
 
Sinfoniaorkestereissa soitetaan todella niillä instrumenteilla mitä partsikassa lukee (Kornetti, flygari, piccolo...)esim Ravelin La Mer (3tr ja 2 corn). Niistä saa tietysti pienen sivusoitinkorvauksen. Siis pienen.
 
Tämä "lahnaosasto" on todella tullut suomalaiseenkin orkesteritrumpetismiinkiin. Toki uudempi musiikki soitetaan edelleen "jatsitorvilla", mutta esim. Helmikuiselle Japanin kiertueelle otetaan mukaan vain saksantorvet.

http://www.35plus.fi/mountpieces.jpg
 
Otin valokuvat kornettini ja trumpettini suukappaleista. Selkeät erot ovat; kornetin suukappaleessa on pienempi kiinnityskartio ja huomattavasti kartiokkaampi kuppi (käyrätorven tapainen). Suukappaleen reiät ovat yhtä suuret. Siis aikaisemmin sanomani "kornetin suukappale on pienempi" ei pidäkään paikkaansa. Putki johon se kiinnitetään on kylläkin pienempi (minun kornetissa).
 
Trumpettien mitoitus on ollut kauan lähes standardinomaisesti saman muotoinen. Erot ovat yleensä pinnoituksessa, materiaalissa ja mateliaalin paksuudessa.
 
Kuvista päätellen kornettien muoto vaihtelee enemmän toisiinsa verrattuna, tosin ei kuvista aina selviä minkä vireisiä ne ovat. B-kornetit näyttävät olevan keskenään aikalailla samanmuotoisia. Minulla on mutu tuntuma, että kornetit olivat enimmäkseen Es-vireisiä ja B-vireiset tulivat myöhemmin?
 
Kiinnostaisi myöskin, keksittiinkö sivuventtiilit aikaisemmin kuin pumppuventtiilit, kuten luulen? Ainakin barytoneihin pumppuventtiilit tulivat myöhemmin.

Kiinnostaisi myöskin, keksittiinkö sivuventtiilit aikaisemmin kuin pumppuventtiilit, kuten luulen? Ainakin barytoneihin pumppuventtiilit tulivat myöhemmin.
 
Kyllä näinpäin varmaan on. Jos en aivan väärin muista, niin venttiilit keksitiin 1820-luvun alkupuolella. Berlioz otti heti vinkistä vaarin ja käytti Fantastisessa sinfoniassaan sekä trumpetteja, että kornetteja. Wagnerhan käytti myös venttiilitrumpetteja, mutta Brahms luotti edelleen luonnontorvin.

Aikajana: Wieniläisventtiili - kierto("silinteri")venttiili - perinetti("pumppu")venttiili.

Aikajana: Wieniläisventtiili - kierto("silinteri")venttiili - perinetti("pumppu")venttiili.
 
Juu, noi wieniläiset käyttävät vieläkin silinteriventtiilitrumpetteja, minkäköhän vuoksi? Vaalitaanko perinteitä vai käyttävätkö he niitä vain Uudenvuoden konsertissa. Ne on kyllä nopeita käyttää, mutta ovat 'äreämpiä'. Jos aikoo auttaa glissandoa venttiilien avulla, niin se on hieman vaikeampaa.

Ei ihan, vaan kiertoventtiilitrumpetteja käytetään muutenkin yllättävän paljon klasaripuolella (lue: "Ei Suomessa").
 
Syynä lienee nopeus ja tarkkuus, kun taas "jatsarit" diggaa painaa puomppuvenan puoleväliin, että saa ääntä mukavasti taivutettua.

Ei ihan, vaan kiertoventtiilitrumpetteja käytetään muutenkin yllättävän paljon klasaripuolella (lue: "Ei Suomessa").
Miten niin ei suomessa? Esim. seuraavalle kiertuelle trumpettisektio ottaa mukaan pelkästään "lahnat". Ja jos Baryton-B olisi joskus kokeillut saksantorvia, niin tietäisi,että nämä Wienintorvet eivät todellakaan ole "äreämpiä", päinvastoin. Uudempi musiikki soitetaan tietysti pumpputorvilla.

Miten niin ei suomessa?
 
OK - tosta mulla on ollu cähän väärää luuloo.
 
Esim. seuraavalle kiertuelle trumpettisektio ottaa mukaan pelkästään "lahnat". Ja jos Baryton-B olisi joskus kokeillut saksantorvia, niin tietäisi,että nämä Wienintorvet eivät todellakaan ole "äreämpiä", päinvastoin. Uudempi musiikki soitetaan tietysti pumpputorvilla.
 
Sulla kun on niistä enempi kokemusta, niin vaikuttako se venttiilimalli saundiin?

Ja jos Baryton-B olisi joskus kokeillut saksantorvia, niin tietäisi,että nämä Wienintorvet eivät todellakaan ole "äreämpiä", päinvastoin. Uudempi musiikki soitetaan tietysti pumpputorvilla.
 
Jaaha, sitä tultiin taas tänne olemaan eri mieltä. Olen soittanut molemmilla venttiilimalleilla n. 10 v. = yhteensä 20 vuotta. Silinteriventtiili on vaikeampi painaa puoleenväliin, eli on tarkempi siitä = "äreämpi", kuten Iso-Jussi myös totesi.