Puhaltimet ›

Haluaisin soittaa sopraanohuilulla g-avaimen nuottiviivaston nuottia C1 matalampia nuotteja. Muuten nokkahuilulla soitettavien laulujen määrä on turhan suppea.
 
Soitan myös pianoa ja kitaraa. Nuottiviivastojen lukeminen pianolla ja kitaralla trasponointi sujuu. Nokkahuilulle yksittäisiä nuotteja viivastolle en osaa transponoida lennossa. Ajattelinkin olla kätevä ja soitella nokkahuilulla kuvitellen g-avaimen f-avaimeksi. Se ei onnistu ihan suoraan.. Esimerkiksi C-duuri ei olekaan silloin C-duuri, vaan jotain muuta.

Miten muuttaisin nuotit nokkahuilulla matalampaa soitettavaksi? Mitkä etumerkinnät #.. b.. ? Se ei haittaa, että sävellaji muuttuu. Olisikohan jossakin jotain taulukkoa tällaiselle taiteilulle? Osaisiko joku auttaa?

silloin soitat kuin alttonokkahuilua. Alin ääni on F (sopraanon sormituksella C. G=C). Saman tapainen sormitus kuin klarinetissa. Olen soittanut molempia nokkahuiluja ja pelkäsin, että homma menee ihan sekaisin mutta oikeastaan siitä on ollut apua. kun soitan nyt saxofonia, pystyn helposti soittamaan kummallakin sormituksella. Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan.
 
Kun rupesin soittamaan tenorifonia, sormitukset olivat selvät. Kun sitten hankin myös alttofonin, luulin että se menee samalla systeemillä ja oli hämmä'stynyt kun ei ollutkaan niin vaan sille kirjoitettiin omat nuotit
 
Mitäs jos hankkisit alttonokkahuilun, on mielestäni monipuolisempi ja äänikin mukavamman kuuloinen

Kiitos Herkku56!
 
Tosin en ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit alttonokkahuilun erilaisella sormituksella. Etsin ja löysin alttonokkahuilun otetaulukon. Samanlainen sormitushan sillä on kuin sopraanonokkahuilullakin. En tainnut ihan ymmärtää...? En ollut kyllä tiennytkään, että alttonokkahuilu lähtee säveleitä f. Ehkä tarkoitit eri sävelkorkeutta...?
 
Hienon idean vastauksestasi kyllä sain!!! :) Jos alttonokkahuilulla soittaa ikään kuin g-avain olisi f-avain, ja jos kitaralla soittaa ilman capoa sointujen mukaan, jotka on transponoitu (capo fret 3) - näyttää siltä, että silloin soittaisin molemmilla samassa sävellajissa. Esim C = A... Hyvin usein olen kitaralla säestäessäni porukalla laulellessamme sen verran trasponoinut matalammaksi, sillä se sävelkorkeus on miellyttävämpi laulaa.
 
Löysin sopraanonokkahuilulla kokeilemalla, että kuvittelemalla g-avain f-avaimeksi esim C-duuri on es-duuri kahden alennuksen (b b) kera. Silloin sävellaji on vaan korkeampi. :/ Ja kun minulle matala on miellyttävämpi. Alttonokkahuilua harkitsen siis sittenkin, kiitos vinkistä! Kunhan tässä ensin totuttelen soittaakseni sopraanonokkahuilullani eri kohdasta.
 
Miten te oikeastaan olette selvittäneet pulman, kun haluatte soittaa matalampia nuotteja kuin C1? Alttonokkahuilullako jotenkin niin, että C2 on C1?

niin se menee, jos alttonokkahuilulla kaikki aukot kiinni eli matalin ääni, se ääni on f. Jos soitat yksin, ei oikeastaan väliä mikä ääni tulee, voit soittaa kuten sopraanoa. Jos soitat muiden soittien kanssa, ero täytyy ottaa huomioon. Kun opettelee alton ja sopraanon sormitukset, pystyy aika helposti soittamaan kummallakin kahdessa eri sävellajissa. Käytän kikkaa saxofonien kanssa ja on näppärä systeemi.
 
Jos pitää pysyä 'oikeissa' äänissä, sopraanolla pitää soittaa yläoktaavista jos nuotit menevät c:n alapuolelle. Se ylempi oktaavi on niin korkea, ettei sitä kukaan kuuntele kauaa. Jos melodiassa on vain muutama nuotti c:n alapuolella, tilalle voi ottaa jonkun muun äänen, yleensä d tai e tai sitten vain osan melodiasta voi soittaa ylemmästä oktaavista
 
Jos soitat kitaristin kanssa, joka on oppinut ne 3 sointua, kitaristihan ei transponoi, puhallinsoittaja on oikea muusikko ja sopeutuu. Niinhän se menee :)

Sopraano nokka huilun kirjoitettu G avin nuotiston C (C3) on soivava oktaavia korkeampi eli C4 joka sijaitsee todellisuudessa viivastolla alhaalta lukien kolmannen viivan yläpuolella.
 
Alto huilun alin f on taas ihan oikealla paikallaan g - avaimen määrittämässä paikassa alhaalta lukien ekan ja tokan viivan välissä.
 
Tenori nokkahuilun soiva nuotisto sijaitsee ihan oikein G-avaimen määrittämissä paikoissa.
 
Asiasta löytyy hyvin selventävä esitys teoksesta Musiikin teorian kuntokoulu, kustantaja vanha Musiikki Fazer. Siellä sivulla 187 asia on selvennetty.
 
Olisin voinut laittaa tähän skannauksen ko. sivusta tai valokuvan, mutta en tiedä miten liitteitä tähän saa lisättyä!