Keikkapaikat ›

Myöhemmin syksyllä Suomen kirkoissa svengaa muuten melko lailla kun Blues Mama Sugar Dixon täräyttää ilmoille When the Saints go jne... ym. legendaariset gospel-biisit Oiling Boilingin kanssa. Leidillä ja bändillä on yhteinen rundi uuden gospel-levyn kunniaksi. Mukana puhaltimet ja kaikki.

Harrastan säienekromantiaa! (thread necromancy)
 
Kirkot ovat akustisesti melko hankalia paikkoja. Olen vetänyt kansallispyhätössä sekä lankku- että kontrabassolla ja kyllähän se piiiiiiiitkä jälkikaiku tekee jänniä juttuja soundille. Kiitokset Turku Audion kundeille miksauksista!
 
Joihinkin musatyyleihin ja musiikkikipaleisiin kirkkojen ominaissoundi sopii oikein hyvin, mutta saisihan sitä reverbiä purkistakin. Sen sijaan kirkon akustointi lyhyemmin soivaksi ei suntiolle käy. ;)
 
Olen yleensä ruuvannut vahvarista melko middlepainotteisen soundin ja vetänyt aika legatolinjalla. Kontralla sitten kevennettyä soundia vrt Mozartit. Voitaneen todeta kirkkojen vaativan joissakin tapauksissa musiikin uusiksi sovittamista!
 
Jos käy soittamassa jossakin (tuomas/afrikkalais/yms)messussa tai muussa jlanpalveluksessa jossa jaetaan ehtoollinen kannattaa pitää tuntosarvet ulkona pappien ja musiikista vastaavan suuntaan, vaikka harvoinhan ehtoollisen feidaaminen tai istuminen (istualtaan soittajien kohdalla) koko tapahtuman ajan mitään kummempaa aiheuttaa. Jos soittajat ovat hyvin näkysällä on varminta nousta seisomaan uskontunnustuksen ajaksi ja katsella vaikka kengänkärkiä.
 
Oma sutaisuni off-topic-keskusteluun:
uskonnot ovat monisyisiä ilmiöitä, mutta uskon tiivistäväni aiemmin esiin manatun yhteiskuntatietellisen tarkastelun (minkä ihmistieteiden? uskonnon taloustiede ja psykologia tutkivat eri kysymyksiä, eri metodologialla???) muutamasta aspektista melko hyvin esittämällä, että ihmiset harjoittavat uskontojaan ensisijaisesti perittyinä tapoina. Uskonnot ovat hyvin sitkeitä kulttuuris-sosiaalisia konstrukteja, joiden häviämistä hidastavat ihmisaivoille tyypilliset ominaisuudet; näemme toimijuutta satunnaisuudessa, uskomme herkästi kaiken meille lapsena kerrotun eikä meistä ole kivaa tietää elämän olevan kestoltaan rajallinen.
 
Ihmisten arvot näkyvät väistämättä heidän arjessaan. Sosiologian identiteetin tutkimukseen perehtyminen tarjoaa oivan työkalun havaita, että ihmiset toteuttavat jonkinlaista käsikirjoitusta, joka on heidän itsensä heidän todellisuudesta tekemiensä havaintojen pohjalta muokkaama. Toisin sanoen kun joku ostaa lapselleen polkupyörän hän havaitsee, että hyvät vanhemmat ostavat vanhemmilleen polkupyöriä ja että hän ostaa lapselleen polkupyörän - siispä hän on hyvä vanhempi.
 
Kristilliset arvot on mielenkiintoinen ilmaus. Olen havainnut sen tarkoittavan 'yhteiskunnassa nykyisin vallitsevia arvoja.' Vain hyvin harvat ihmiset esittävät ja toteuttavat yleisesti paheksuttavia arvoja ja toimintatapoja, eivätkä kristityt toden totta ole loistaneet sosiaalisesti edistyksellisenä voimana vaan pikemminkin ad hoc -selityksille pohjautuva maailmankuva haittaa uuden tiedon pohjalta johdettavien muutosten hyväksymistä. Kun orjuus on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty asiainlaita eivät kristityt ole mitenkään yhtenä rintamana ajamassa sen kieltämistä.
 
Sama pätee tietenkin kaikkiin muihinkin uskontoihin, sillä niiden välillä on vaikeaa nähdä mitään olennaista eroa pintaa syvemmälti tarkasteltaessa.
 
cheers,
 
Q