Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Nightwish goes tekno
 
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1441998

Nightwish goes tekno
 
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1441998
 
Hoh. Toisaalta taas tuo piisi kuulostaa levyltäkin semmoiselta, joka voisi diskossa soida.

tanssimusiikin suuntaan nw on kovasti ollut menossa viimesillä kahdella lätyllä, kunnon teknoa melkeen oncesta asti

tanssimusiikin suuntaan nw on kovasti ollut menossa viimesillä kahdella lätyllä, kunnon teknoa melkeen oncesta asti
 
Moondance vasta tanssimusiikkia onkin.

Raporttia Nightwishin fanitapaamistilaisuudesta Rovaniemellä:
 
Nightwish - "mä varmaan pyörryn"
 
Eilisen Lapin Kansan kansikuvan (Joulupukki & Anette) ja lehtijutun perusteella tiesin suunnistaa kaupungin CityMarkettiin 15.30 jolloin Nightwishin tilaisuus alkaisi. Saavuin paikalle noin viisi minuuttia ennen puolta, mutta bändi oli jo täyttä päätä raapustamassa nimmareita paksuilla tusseilla heti kaupan kauppasisääntulon vieressä, lehtiosaston lähellä. Kun liityin kaksimutkaisen jonon jatkeeksi, olin tosifanin tavoin varustautunut Nightwish-levyn kanssa. Kaupan työntekijöiden valvoma jono meni käytävän oikeaa laitaa, joka oli rajattu samanlaisilla punaisilla nauhoilla mitä poliisit käyttävät ja jono teki U-käännöksen lopussa. Kaupan kaiuttimista kuului yllättäen uusi levy kokonaan. Parin minuutin jonotuksen jälkeen taakseni oli kertynyt jo toistakymmentä ihmistä, joten tapahtuma taisi kiinnostaa muitakin.
Voitte varmaan uskoa ettei fiilis ollut kovin true kun edessä oli neljä kymmenvuotiasta tyttöä osoittelemassa kaikkea pinkkiä mitä kaupassa näkyi. Kun jono kääntyi noin sadan metrin mittaiselle suoralle edessä olin jo lähettänyt nipun viestejä jonotuksestani ja pikkutytöt edessä alkoivat tähyillä tuttuja ja aina tutun nähdessään alkoivat huutamaan "SARISARI, HEI SARI, SARI, ME OLLAAN TÄÄLLÄ!!" Itse tyydyin jonottelemaan yksikseni katsellen ohi meneviä opettajia/saman koulun oppilaita ja muita ihmisiä.
45 minuuttia meni kohtuullisen nopeasti ja bändin ympärillä oli kauheasti ihmisiä ottamassa digikameroilla ja kamerakännyköillä kuvia. Jostain olisi vissiin pitänyt saada ilmaiseksi juliste (Amaranth tai DPP jossa bändikuva) johon olisi saanut nimikirjoitukset, mutta enpä ainakaan itse nähnyt. Tuomas poltteli tupakkaa vain muutama minuutti ennen kuin törkkäsin Amaranth-2CD-singleni hänen nokan alleen. Kun bändin jäsenet istuivat pöydän toisella puolella ja minä seisoskelin toisella, huomasin että hehän ovat rumempia kuin mitä kuvat ja videot antavat näyttää. Jokainen tosin rustasi nimikirjoituksensa levyyni joten en valita. Ehdin jututtaa vain Tuomasta lyhyesti kun muiden yhtyeen jäsenten huomio oli kiinnittynyt muualle. Vasemmalta oikealle istumajärjestys oli Tuomas, Julius, Anette, Emppu, Marco. Aneten eteen pöydälle oli ladottu kymmenkunta limsa- ja vesipulloa ja kolmeen pikkukuppiin keksejä, joita en kuitenkaan kehdannut ottaa. Päästyäni ainakin kymmeneen kuvaan ja kahteen videoon lähdin signeeratun levyn kanssa kotia kohti tyytyväisenä.
 
Hienoo:
+Positiivinen fiilis - sekä bändiltä että muilta ihmisiltä
+Kuulin uuden levyn melkein kokonaan
+Sain nimmarit kohtuullisen lyhyellä jonotuksella / jono eteni nopeasti
+Sain vihdoin ostettua Nightwishin levyn
+Tuomas kertoi salaisuuden
 
Surkeaa:
-En kehdannut pyytää levykaupan kanta-asiakaskortin taakse nimmareita
-En saanut julistetta nimikirjoituksilla (julisteet ilmeisesti loppuivat kesken?)
-En päässyt jututtamaan muita NW:n jäseniä Tuomaksen lisäksi
 
Editoin otsikon.

Vedetäänpä levy nippuun biisi biisiltä.
 
1.The Poet and the pendulum
Ylistyssanoja tuli kuultua jo ennen kuin levyn kimppuun pääsin mutta harva niistä liioiteltuja oli. Eka säköistö on aika lattea, mutta nyky-Nightwishmaiseen (että euroviisuradionovamaiseen) tapaan näitä käytetään näemmä korostamaan huippukohtia. Kyseessä olevassa biisissä latteudet loppuvat kuitenkin lyhyeen. Raivokas kertosäe, on silkkaa timanttia ja seuraava kaunis sello-osuus tuo mieleen etäisesti Whitesnaken Still of the nightin (hyvässä mielessä). Anette laulaa näillä kohdin ehkä upeimmin mitä koko levyllä, ja miksaus on kerrankin neidin tukena. Loppu-osa biisistä onkin sellaista tykitystä että oksat pois. Hietala on tiimin ykköstykki, ja sylkee tässäkin kappaleessa sisuksensa pihalle. Lopun fiilistely on varsin tavanomaisin palikoin toteutettu, mutta jälleen kerran Holopainen taikoo tähänkin fiiliksen jota on vaikea sanoin kuvailla. Beautiful. Kertakaikkiaan upea biisi.
 
2.Bye bye beatiful 3. Amaranth
Ok. BBY ei pärjäis ehkä euroviisuissa yhtä hyvin kuin Amaranth, koska Hietalan örinä Lordiin verrattuna on potenssiiin kymmenen miljoonaa. Varsin mitäänsanomattomia, joskin tarttuvia kertakäyttökappaleita. Malliesimerkkejä lostavasta radio-biisistä.
 
4.Cadence of of her last breath
Alku lupaa hyvää, joko laitetaan hanat kaakkoon? Ei laiteta, edellisistä biiseistä tuttu "lattea säkeistö=hyvä kertosäe"-kaava toistuu tässäkin. Paitsi kertsi ei ole läheskään yhtä tarttuva kuin edellisissä. Empun kitarasoolot on pidetty levyllä aika minimissä, ja ihan syystä. Eipä säväytä tämä kappale.
 
5. Master Passion Greed
Hietala, Hietala, Hietala. Vihdoinkin mennään (joskin aika yksitoikkoisesti) kovaa ja korkealta. Häivähdys vanhasta Nightwishistä. This i like.
 
6. Eva
Seuraava.
 
7. Sahara
Taas mennään hyvällä sykkeellä. Annette on pikkasen hukassa matalalta laulettaessa, mutta varsin väkevä esitys muuten. Ehdottomasti yksi levyn helmistä, vaikka Led Zeppeliniä Kiteellä on riittävästi kuunneltukin ;) Jos olisi Evan kuunnellut niin tämä olisi varmaan iskenyt seuraavana paljon paremmin...
 
8. Whoever brings the night
Biisin alku ei lupaa hyvää, mutta onneksi meininki paranee. Anette on tässä piisissä ihan omimmillaan. Suht pienelle skaalalle tehdyt laulumelodiat sopivat Anettelle huomattavasti paremmin kuin "Tarjamaiset" biisit. Ihan ok veto, siellä tais olla pieni pätkä Wishmasteriakin joukossa.
 
9. For the heart i once had
Biisin alettua jouduin tarkistamaan onko joku ruoja tunkenut Negativea Ipodiini. (Negative toki mainettaan parempi bändi. toim huom.) Ei ollut, tai sitten Jonne on saanut takaperoisen äänenmurroksen. Ei kuulemma ollut sitäkään. Tuomas Holopainen, mitä hittoa ajattelit kun tämän biisin päätit levylle laittaa???? Heikko esitys, KOSKA kyseessä on Nightwish.
 
10.The Islander
Back to business. Hietala loistaa, on se vaan uskomaton tyyppi. Anetelle vaan ikävä että jää ns. jalkoihin laulussa. Holopaiselta loistava veto vetää kokolailla peri-irkahtava biisi levylle. Thumbs up!
 
11. Last of the Wilds
Hieman samoilla teemoilla kuin edellisessä. Haistan kevyesti Moore-cover Over the Hills and far away-hengen, ja ihan positiivisessa mielessä. Empulta kitara pois, suoraan sanottuna ovat aivan kamalia nuo revitykset. Erinomainen biisi kuitenkin loppupeleissä.
 
12. 7 days to the Wolves
Missä mahtipontisuus? Jäikö se sinne ekaan piisiin? Ei missään nimessä huono veto ole, mutta "se" puuttuu. Anette viihtyy selkeästi tämän tyyppisissä biiseissä, kun taas joutuu selvästi himmailemaan. Emppu vetää toistaiseksi pohjat soolollaan. Loppua kohden biisi kuitenkin pistää vitosvaihteen sisään, ja kyllä tämäkin taitaa soittolistoilla säilyä pitkään.
 
13. Meadows of Heaven
Soittakaa Tapani Kansalle, Kultaniityt kaipaa päivitystä. Ihan käsittämättömän luokaton lallatus levyn lopuksi. Voi hyvänen aika. This is just plain bad.
 
Conclusion.
Tuomas Holopainen on ykkösluokan säveltäjä (surprise?). Levyn ongelmakohdat ovat kuitenkin siinä että koko tiimi ei toimi samalla tasolla. Erinomaista työtä tekevä rumpali Jukka Nevalainen, sekä Hietala ovat ainoat jotka "pysyvät mukana" Holopaisen kyydissä. Kitaristi Emppu Vuorinen komppaa loistavasti, mutta sooloissa mielikuvituksettomuus on erittäin häiritsevää. Anette on hyvä, ja kivasti persoonallisen äänen omaava laulaja. Musta vaan tuntuu, että Holopaisen visioihin/monitahoisiin sävellyksiin ei Anette pysty pidemmän päälle vastaamaan. En mitenkään usko, että seuraavalla levyllä Holopainen tekisi näin montaa kompromissia laulajan takia, kun ei aiemminkaan ole tehnyt.
 
Tarja vs Anette.
Tarjan häkellyttävän huono englanti ei kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että Holopainen ei todennäköisimmin joutunut biisejä tehdessään miettimään pystyykö laulaja ne vetämään. En tiedä oliko nyt niin, mutta kieltämättä sellainen fiilis levyä kuunnellessa syntyy.
__________________

Tuli se lättänä nyt tänään ostettua samalla kun kävi hakemassa uutta jaksoa varten jokusen koulukirjankin. Odotin levymyynnin perusteella joutuvani tyytymän yhden CD-versioon, mutta löytyihän sieltä kaupasta ihan mukavasti näitä spesiaaliversioitakin hyllyn päästä.
 
Nyt kuuntelemaan. ->

Mä oon kyllä Mikaelon kanssa aika eri mieltä. Hyviä pointteja, mut esim. tuo For The Heart I Once Had on aika helvetin hyvä biisi. Ja ei ne Empun kitarat kuulosta paskoilta lainkaan mun korvaan.
 
Nii, ja jos 7 Days To The Wolves ei ole mahtipontinen, ni sitte en tiedä että mikä on... Kyllä se on.
 
Tää levy on parilla ekalla kuuntelukerralla aika oudon kuullonen, mutta sitten "avautuessaan" ihan loistava. Kyllä NW yllättää aina.

Mä oon kyllä Mikaelon kanssa aika eri mieltä. Hyviä pointteja, mut esim. tuo For The Heart I Once Had on aika helvetin hyvä biisi. Ja ei ne Empun kitarat kuulosta paskoilta lainkaan mun korvaan.
 
Nii, ja jos 7 Days To The Wolves ei ole mahtipontinen, ni sitte en tiedä että mikä on... Kyllä se on.
 
Tää levy on parilla ekalla kuuntelukerralla aika oudon kuullonen, mutta sitten "avautuessaan" ihan loistava. Kyllä NW yllättää aina.
 
Iha hyvä biisi kyllä. Se alku on jotenkin hämäävä. Yö siitä tulee kyllä mieleen heti tms.

Hämäävää tuo että Nightwishillä on 17 miljoonaa soittoa Last.fm:ssä, ja HIMillä vain puolet tuosta.

9. For the heart i once had
Biisin alettua jouduin tarkistamaan onko joku ruoja tunkenut Negativea Ipodiini. (Negative toki mainettaan parempi bändi. toim huom.) Ei ollut, tai sitten Jonne on saanut takaperoisen äänenmurroksen. Ei kuulemma ollut sitäkään. Tuomas Holopainen, mitä hittoa ajattelit kun tämän biisin päätit levylle laittaa???? Heikko esitys, KOSKA kyseessä on Nightwish.

 
Pakko tarttua tähän koska mielestäni kyseessä on kevyesti levyn upein piisi. Siinä on tunnetta, rähinää, kauneutta ja synkkyyttä. Näin ne mielipiteet eroaa.

Pakko tarttua tähän koska mielestäni kyseessä on kevyesti levyn upein piisi. Siinä on tunnetta, rähinää, kauneutta ja synkkyyttä. Näin ne mielipiteet eroaa.
 
Komppaan kovasti. Tämä biisi jakaa kyllä yllättävän rankasti mielipiteet, joskin suurin osa kritiikistä tuntuu tulevan siitä syystä että tämä kuulostaa joltain muulta kuin Nightwishiltä. Meikäläisen korvissa yksi levyn helmistä. Upean heleä säkkäri ja voimalla pauhaava kertsi, toimii. Veikkaukseni seuraavaksi sinkuksi.

Ikinä ennen en ole välittänyt Nigthwishistä juuri lainkaan, mutta eilen kuulin Stockalla jonkun pätkän levyä ja se kuullosti kyllä ihan asialliselta. Voisi ehkä tutustua enemmän, ostaa en kuitenkaan ihan suorilta uskalla.

Veikkaukseni seuraavaksi sinkuksi.
 
Itse veikkaan Cadence of Her Last Breathia. Se on ollut kuulemma jo aiemmin ehdolla sinkuksi.

Itse veikkaan Cadence of Her Last Breathia. Se on ollut kuulemma jo aiemmin ehdolla sinkuksi.
 
Meikäläisen lemppari biisi koko levyltä. Hirveen hyvä on.

Musiikkivideo on kuvattu Lappi-maisemissa Rovaniemellä, joten veikkaan tunnelman puolesta, että seuraava single on hieman yllättäen The Islander.
 
...No, tuskin uskaltavat kuitenkaan.

Musiikkivideo on kuvattu Lappi-maisemissa Rovaniemellä, joten veikkaan tunnelman puolesta, että seuraava single on hieman yllättäen The Islander.
 
Miten Lappi liittyy mitenkään majakanvartijoihin??

Musiikkivideo on kuvattu Lappi-maisemissa Rovaniemellä, joten veikkaan tunnelman puolesta, että seuraava single on hieman yllättäen The Islander.
 
...No, tuskin uskaltavat kuitenkaan.
 
Ohhh, tuo olisi kyllä myös hieno kuulla singlenä. Toinen lempparini.

No nyt on levy kaupoissa ja sitä ollaan saatu kuulla radiostakin. Ylex:llä oli männäviikolla viikon albumi. Siellä Holopainen selitteli levyntekoprosessista ja kuinka Anette on paras laulaja uudelle levylle.
 
Oma mielipide näistä jo kuultujen sinkkujen perusteella, että nightwish on kyllä pystyyn kuollu projekti. Erittäin keskinkertasia biisejä, itseasiassa vähän semmosta stratovarius-syndroomaa havaittavissa. Anetten ääni on niiiiiiiiin mitäänsanomaton, että ei voi ku sanoa, että voivoi.
 
Uudella albumilla on soittajia yli 130kpl. Holopainen oli päättänyt, että nyt ei tehdä kompromisseja minkään suhteen. Kaikki tehtiin juuri, kuten haluttiin... Hintaa tälle mielivaltasuudelle tuli rapiat 400 000e. Abbey Road kuulemma ei oo halpa paikka. Sinffonia-orkesteri oli tyyris käsittääkseni myös. 130-soittajan ja huippumiksaajien, kapellimestarien, tuottajien ym. henkilöiden panostuksen aikaansaannos jättää kyllä kylmäksi. Todella ponneton tekele.
 
Miksaukset on täysin linttaan lytättyjä. Ei minkäänlaista dynamiikkaa. Tähän ku lisätään kaikki edellä mainittu, niin johtopäätelmänä omista ajatuksistani kerron: Tuo levy on ihan hämmentävän huono. Kakkaa, sanoisin.
 
Tarja ku passitettiin menemään, niin kyllä siinä samassa passitettiin koko nightwish unholaan. En ihmettelis vaikka Tarjan soololevy myis maailmalla enemmän, ku nightwish...

No nyt on levy kaupoissa ja sitä ollaan saatu kuulla radiostakin.
 
Olet kuullut sinkkubiisit ja lyttäät koko levyn sekä bändin? Heh, aika perinteistä kyllä. Kaikkien ei tarvi tykätä, en mä sillä. Ei NW itsellenikään mikään suosikkibändi ole, mutta toi sun "kritiikki" jos joku on aika hämmentävän huono.