Keskustelua raskaammasta musiikista ›

http://www.youtube.com/watch?v=kGNV23YMpok paras coveri vuosiin...

ramionparas: http://www.youtube.com/watch?v=kGNV23YMpok paras coveri vuosiin...
 
Hehe, ihan hemmetin kova versio.

ramionparas: http://www.youtube.com/watch?v=kGNV23YMpok paras coveri vuosiin...
 
Haha! Aivan Loistava! Ghahaha! :D

ramionparas: http://www.youtube.com/watch?v=kGNV23YMpok paras coveri vuosiin...
 
Iha loistava! Oli pakko kuunnella uudestaanki =D Niin rento toi kitara =D

Lamb Of God guitarist Mark Morton will be sitting out the remaining six dates of the bands ongoing European tour as a result of the impending birth of his first child. In turn, Unearth's Buz McGrath will be filling in him for at the shows.

Lukioon astuessani en välittänyt kyseisestä bändistä, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa rupesi menemään alas ja kuulostamaan kerta kerralta yhä vain paremmalta. Ylipäätään koko uuden sukupolven jenkkimetalli alkoi avautumaan yhä vaan enemmän Lamb of Godin kautta.
Kyseisen bändin albumeita on omistuksessa at thö moment 3 kappaletta, Ashes of the Wake, Sacrament & Wrath. Ja lempibiisit kyseiseltä bändiltä ovat Laid to Rest, Walk with me in Hell, In your Words, Grace & Omerta.
Tulipahan myös nähtyä Lamb of God livenä 25.7. Kirjurinluodolla eikä live-esiintyminen jättänyt kyllä kylmäksi, kun tuli hyörittyä piteissä mukana! Vaikka Morton puuttuikin keikalta, tuuraaja hoiti hommansa hyvin (muutamia harhaiskuja lukuunottamatta). Ehdottomasti maksaisin uudestaan päästäkseni kyseisen orkesterin yleisöön.
Parasta mitä LoG tarjoaa minulle, on mahtavaa kitaratyöskentelyä, jymäkkää rumpujen paukuttelua ja vaikuttavaa laulu osaamista.

Bändin Walk with Me in Hell -dvd tuli tuossa katsottua ja olipahan mainiota tavaraa. Varsinkin se ykköslevyltä löytyvä parituntinen kiertuedokumentti pisti suupieltä väkisinkin hymyyn. Kaikkea hyvää suon heille kyllä jatkossakin, kun tuppaavat olemaan niin maan mukavia veijareita!
 
Wrath pitää tämän hetkistä katalogikuninkuutta studiolevyistä. Ensi kuuntelemisilla ei aivan iskenyt, mutta tällä päivämäärällä iskee kuin tonnin vasara! Huikeita soittajia kertasen kaikkiaan nämä Jumalan Lampaat.

kaverilta kuulin joskus 2 vuotta sit ekaa kertaa tästä, (myönnän, too late.)
nykyään yksi suosikeista vaikka monet naureskelevatkin tälle (tai näin käsittänyt oon)

Ylläolevan postaajan viestiin viitaten, se syy miksi monet tälle naureskelevat on se, että tota jenkkien metalcorea tunkee niin joka vitun raosta että alkaa pitkäpinnaisempaakin rasittaa, etenkin kun joka bändi kuulostaa tismalleen samalta.
 
Vaikkei tämä nyt sinänsä tuohon Killswitch-coreen kuulu kun tässä ei niitä puhtaita vollotuksia ole, niin silti samassa lokerossa aika monen mielessä, mistä johtuu tämä naureskelu.

Itse vasta puolisen vuotta takaperin tutustuin kyseiseen pumppuun (liian möyhään, täytyy myöntää). Tuo Sonispheren keikka sinetöi asian lopullisesti, että onhan tämä aivan järettömän loistavaa settiä. Muuten en yhtä raskasta musiikkia aina jaksa levyltä koko päivää kuunnellakaan, mutta kyllä LoG on tässä poikkeus. Etenkin tarttuvat kitarariffit ja monipuolinen örinätyöskentely on meikäläiseen iskenyt. Wrath on levynä siinä mielessä aivan loistava, ettei Blythe tyydy pelkkään perusörinäsettiin, vaan vetää monella eri tyylillä ja tekniikalla, välillä jopa huutaen selvällä sävelellä. Sitä jaksaa kuunnella pitempäänkin lainkaan puutumatta.

thaav: Ylläolevan postaajan viestiin viitaten, se syy miksi monet tälle naureskelevat on se, että tota jenkkien metalcorea tunkee niin joka vitun raosta että alkaa pitkäpinnaisempaakin rasittaa, etenkin kun joka bändi kuulostaa tismalleen samalta.
 
Vaikkei tämä nyt sinänsä tuohon Killswitch-coreen kuulu kun tässä ei niitä puhtaita vollotuksia ole, niin silti samassa lokerossa aika monen mielessä, mistä johtuu tämä naureskelu.
 
Ei Lamb Of God kyllä liity metalcoreen mitenkään.

Vaikka niin et haluiskaan, niin kyllä liittyy. Esim. kitara riffit ovat metalcoremaisia.

Itse tykkään kovasti bändistä jo pidemmältä ajanjaksolta. Olisin hartaasti toivonut että laulu olisi loistavan sacrament-levyn jälkeen mennyt vieläkin enemmän tuonne mainstream/radiosoitto-osaston suuntaan wrathilla (lue: monipuolisempaan). Sen takia, että laajempi yleisömassa tajuaisi kuinka loistava bändi on kyseessä. soittopuoli on kuitenkin kunnossa
 
Nyt levy jää vähän hajuttomaksi mielestäni. Tasapaksua, en muista oikein yhtään biisien nimiäkään. Levy on hyää trashiä, mutta tästä puuttuu ne nyansit, groove, melodisuus muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, minkä ansiosta sacrament oli hyvä levy. Sacrament erottui täten tästä metalcore-massasta jota tosiaan tulee joka tuutista
 
Bändillä olisi kuitenkin perusasiat kunnossa ollakseen suurempi bändi kuin mitä se on tällä hetkellä. Jotenkin aliasrvostettu, mikä ilmenee yhteiskiertueilla aikaisena soittoaikoina suurin piirtein festarikansan aamupalan jälkeen =)
 
Toivoisin hartaasti (mitä kyllä pahoin pelkään), ettei sacramentistä tullut heidän "master of puppetsiaan". Jonka jälkeen alkaa lievä alamäki. Ja 20 vuoden päästä yritetään epätoivoisesti "palata juurille" siinä kuitenkaan onnistumatta.
 
Seuraava levy on LOGin vedenjakaja, jäädäkkö tuonne "pienen" porukan bändiksi vaiko nousta seuraalle levelille. Nyt täytyisi liika genre-uskollisuus heittäänromukoppaan ja viedä laulua hivenen puhtaanpaan suuntaan, jotta tätä kuuntelisi jotkun muutkin kun äärijanarit. ( tästä kyllä kilahtaa kaikki metalcorefanit =) )

bubi:Bändillä olisi kuitenkin perusasiat kunnossa ollakseen suurempi bändi kuin mitä se on tällä hetkellä. Jotenkin aliasrvostettu, mikä ilmenee yhteiskiertueilla aikaisena soittoaikoina suurin piirtein festarikansan aamupalan jälkeen =)
 
Bändi soitti kuitenkin Stadissakin Metallican lämppärinä Mastodonin jälkeen - aika kovaks meriitiks laskisin tuon :)

Seuraava levy on LOGin vedenjakaja, jäädäkkö tuonne "pienen" porukan bändiksi vaiko nousta seuraalle levelille. Nyt täytyisi liika genre-uskollisuus heittäänromukoppaan ja viedä laulua hivenen puhtaanpaan suuntaan, jotta tätä kuuntelisi jotkun muutkin kun äärijanarit. ( tästä kyllä kilahtaa kaikki metalcorefanit =)
 
Ne metalcorefanithan niistä puhtaista juuri tykkää;)
 
Vaikka koko kirjoituksesi onkin asiallista settiä, niin silti en voi olla yhtään samaa mieltä kanssasi. Puhtaampien laulujen tuominen ja lähemmäs mainstreamia ajautuminen (LOG kyllä mielestäni on jo niin mainstreamia kuin heidän musiikillaan voi olla tinkimättä mistään musiikillisista näkemyksistä, jos oletetaan, että sellaisia näkemyksiä on) veisi bändin vain lähemmäksi sitä jenkkimetallin massaa, johon asiaan perehtymättömät heidät tuntuvan nytkin niputtavan.
 
Jos lähdetään Metallica-vertauksia tekemään, niin kyllä mun kantilta katsoen LOGin "Master of Puppets" (vaikka AJFA onkin kovempi 'tallica-lätty) oli Ashes of the Wake. Bändin diskografiaa, jos lähtee miettimään, niin heidän tyylinsä on Ashesilla mielestäni jalostuneimpaa niin kitaroinnin kuin rumpaloinninkin osalta. Toki, Sacramentilla Blythen ärinään tuli lisää skaalaa, mutta mä en nää sitä a) välttämättä tarpeellisena kehityksenä b) koko bändiä määrittävänä kehityksenä. Metallica-linjan kautta Sacrament on mun mielestä se Black Album. Redneck'kin näyttää saaneen jo Enter Sandman-maisen aseman bändin tuotannossa.
 
Wrathista en ole vieläkään päässyt selvyyteen, mutta laulun monipuolisuuteen/yksitoikkoisuuteen se ei mielestäni kaadu, vaan vika on enemmänkin riffipuolella. Yhä suoraviivaistuvampi ote on mielestäni väärä suunta tämän bändin kohdalla, kun parhaimmillaan se on juuri kiemurrellessaan.

Metallica-vertaukset voi mun mielestä ainakin vielä unohtaa, sen verran ykspuolista soundia on LoG duunannut. "Harmaan sävyjä" kaipais kovasti lisää, että vois noihin klassikkolättyihin vertailla. Dynamiikkaa ja vaihtelevampia tunnelmia tuo bändin matsku kaipais - ei sen olisi pakko olla myöskään sitä peilikirkasta kertsijollotusta. Voi sitä uusiutua ihan persettään myymättäkin.

No tuo vertailun olikin enemmänkin tarkoitus kuvata levyjen merkitystä bändille itselleen.. Itse en LoGiin suoraan sanoen koskaan ole niitä sävyjä kaipaillut, vaikka An Extra Nail for Your Coffinin loppuhimmailut ja Wrathin puhtaat kitarat antavatkin ymmärtää, että johonkin hienoon bändillä olisi edellytyksiä sillä saralla. Mutta mä diggaankin Mastodoniltakin eniten Remissionia;)

master of puppets vertailulla tarkoitin nimenomaan merkkipaalua bändiltä kehityskaarelllisesti. En siis vertaillut näitä bändejä musiikillisesti keskenään, joku voi pitää merkkipaaluna puppetsia, justicea, blackiä, ashes, sacrament-levyä, pointti oli kuitenkin muu kuin musiikillinen vertailu. Loistavia bändejä molemmat. tietenkin.
 
Joku mainitsikin, että liika suoraviivainen trässiys vaivaa wrath levyä. tästä olen samaa mieltä. Laulua en ole oikein "kuunnellut" tältä uudelta levyltä, kun biisit itsessänsä eivät ole oikein kolahtaneet, niin on jääny laulusuoritus "kuuntelematta". se on vain tullut siellä taustalla. Laulua en siis pysty vertailemaan sacrament - wrathin välillä. Täytyisi ottaa uudetaan kuunteluun.
 
Monet tuttuni jotka kuuntelevat heviä tai yleensäkkin raskaampaa musiikkia, niin LOGin kohdalta tulee aina poikkeuksetta kommentit:"hyvää soitantaa, upeita riffejä.. mutta tuo laulu on liian örinää". eli se sulkee bändiltä potenttiaalisia kuuntelijoita pois aika helvetin paljon. uskoisin suunnanmuutoksella tulevan enemmän sisään jengiä kuin lähtisi pois.
 
Tietysti bändihän itse vetää linjansa johonkin ja pysyy siinä, tyytyy olemaan siellä taustalla oleva 2-7 bändi yhteiskiertueilla. Tätä ajoin nimenomaan takaa, että onko potentiaalisen megabändin pakko pysyä genrerajojen sisällä.

bubi: Monet tuttuni jotka kuuntelevat heviä tai yleensäkkin raskaampaa musiikkia, niin LOGin kohdalta tulee aina poikkeuksetta kommentit:"hyvää soitantaa, upeita riffejä.. mutta tuo laulu on liian örinää". eli se sulkee bändiltä potenttiaalisia kuuntelijoita pois aika helvetin paljon. uskoisin suunnanmuutoksella tulevan enemmän sisään jengiä kuin lähtisi pois.
 
Tai mitä jos bändi haluaa tehdä musiikkia omilla ehdoillaan? Eihän siitä tule mitään, jos massojen miellyttäminen menee oman luovuuden edelle.

Meadow: Tai mitä jos bändi haluaa tehdä musiikkia omilla ehdoillaan? Eihän siitä tule mitään, jos massojen miellyttäminen menee oman luovuuden edelle.
 
"Tietysti bändihän itse vetää linjansa johonkin ja pysyy siinä" - Tuossa mainitsin jo asiasta. Kunhan vain herättelin keskustelua valtavan potentiaalin omaavasta bändistä.
 
massojen miellyttäminen, jos sen näin kärkkäästi haluaa ilmaista, niin se ei mielestäni ole välttämättä luovuutta tukahduttava tekijä.