Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tuo hinta on aika monipiippuinen juttu, nykyään aivan uusiakin levyjä myydään hintaan 11-15 euroa. Sitten on isojen levy-yhtiöiden julkaisut, jotka on automaattisesti 17-20 euroa uutena. Tuollainen välimallin hinta olisi tällekin julkaisulle ollut perusteltua kun kyseessä on ensimmäinen osa kokonaisuudesta. Tuollainen ratkaisu olisi voinut ehkä myös nostaa mielenkiintoa sellaisissa jotka hieman empivät, haluavatko levyä ostaa...
 
Tietenkään kukaan ei kiellä odottamasta että levy on midprice-kamaa.
 
Taas jää kohtuudella itse musiikki keskusteluissa taka-alalle, mutta eihän levy ole vielä kaupoissa, eli eihän sitä kukaan ole vielä kuullut, eihän?

Jeszse: Levy-yhtiölle se olis ollu vitun tyhmä ratkasu, ku tää kuitenki on sellanen julkasu mitä jengi juoksee täysiä fallokset tanassa ostamaan. Kahella erikseen myytävällä painoksella ja myöhemmin pakatulla tuplalätyllä firma saa enemmän rahaa.
 
No tämä on kyllä aivan totta, myönnetään. Vaikkaki kyseessä on Nuclear Blastin kokoinen levy-yhtiö...
 
reaper666: no tupla-albumia ei kukaan jaksaisi kuunnella. mielluummin erikseen. hinta toki voisi olla edullisempi pari euroa koska kustannukset olisivat olleet lähes samat olisi tämä sitten julkaistu yhdellä tai kahdella levyllä..
 
Pink Floydin The Wall? Ayreonin levyt? Riittähä näitä. Minä ainakin jaksan kuunnella. Voipi olla, että hevikansa ei niinkään mielellään ottaisi vastaan niin "isoa" pakettia.

Mysteria: Tuo hinta on aika monipiippuinen juttu, nykyään aivan uusiakin levyjä myydään hintaan 11-15 euroa. Sitten on isojen levy-yhtiöiden julkaisut, jotka on automaattisesti 17-20 euroa uutena. Tuollainen välimallin hinta olisi tällekin julkaisulle ollut perusteltua kun kyseessä on ensimmäinen osa kokonaisuudesta. Tuollainen ratkaisu olisi voinut ehkä myös nostaa mielenkiintoa sellaisissa jotka hieman empivät, haluavatko levyä ostaa...
 
Tietenkään kukaan ei kiellä odottamasta että levy on midprice-kamaa.
 
Taas jää kohtuudella itse musiikki keskusteluissa taka-alalle, mutta eihän levy ole vielä kaupoissa, eli eihän sitä kukaan ole vielä kuullut, eihän?
 
Huomenna on kuuntelussa wintersun.fi sivustolla tuo uus platta... Sieltä jokainen voi itse kuunnella ja muodostaa mielipiteensä ilman piraattihommia. :)
 
Puheenaiheet on kyllä musiikin vieressä, mutta sentään herättää keskustelua tämä, mikä on taas hyvä juttu. Jos levy olisi harmaa möykky, mikä ei ketään kiinnostaisi, niin tuskinpa tälläistä kinastelua ja keskustelua saataisiin aiheeseen aikaiseksi.
 
Takaisin aiheeseen: meikä kyllä pitää näistä Jarin vokaaleista, ovat yhtä hyviä kuin ekallakin platalla ja vanhoilla ensiferumeilla, jolleivät paremmatkin. Edelleen hieman harmittaa, että on nuo kitarahommat jääneet hieman taka-alalle tässä sinfoniajytinässä. Yhtään ei ole jäänyt mieleen sellaista "vau, miten helvetissä se Jari TUON jutun teki!?"-hetkeä tältä levyltä. Kyllä tästä tarttumapintaa löytyy ihan kivasti ja pikkuhiljaa jotain pientä alkaa jäämään mielen perukoillekkin kutittelemaan. Vähän väliä soi päässä "we are the sons of winter and staaaaars! We come from far beyond time!" :D
 
Jotain Devin Townsend-vivahdetta olen havaitsevinani aina välissä, mutta se ei liene mikään ihme, onhan Jari itsekin sanonut, että ihailee miestä.

Decadetroll: Huomenna on kuuntelussa wintersun.fi sivustolla tuo uus platta... Sieltä jokainen voi itse kuunnella ja muodostaa mielipiteensä ilman piraattihommia. :)
 
Classy move.
 
Ja veikkaanpa, että tänä Spotifyn/Youtuben aikakautena ne, jotka ostavat kokonaisia levyjä (esim. iTunesista) myös kuuntelevat ne yhtä lailla "puhki" kuin aikanaan CD-levyt, ja palaavat vielä niiden pariin nimenomaan kokonaisuuksina. Paljon kokonaisia levyjä tulee kuunneltua esim. lenkillä/salilla tai sitten automatkoilla.

Onhan se nyt hyvänen aika jos 40 min kesto ei riitä perusteeksi normihintaisen levyn ostamiseen. Levyn ostaminen sinällään ei minusta nykyään ole läheskään niin paljon materiaalisen kappaleen hankkimista, vaan ehkä kaikista eniten itse bändin ja musiikin tributoimista. Ainakin itselläni. Eihän kukaan muutenkaan pakota levyjä ostamaan.
 
Siitä olen samaa mieltä, että 80 min kuuntelu on mielekkäämpää kuin 40 + 40. Minusta ylipäätään 80 minuutin teoksen hinta 36 e ei ole kuitenkaan niin pahasti ylimitoitettu.

No, onneksi kaikki bändit ja levy-yhtiöt eivät tee näin. *krhmdevintownsendköh!* ;) no mutta onneksipa lopulta saan iskettyä molemmat levyt peräkkäin ja kuunneltua ne kerta toisensa jälkeen putkeen vaikkapa töissä. Vaikka "eihän kukaan jaksa kuunnella 80 min musiikkia putkeen". Kertonee ehkä hieman nykyajan ihmisten keskittymisongelmista enemmän kuin siitä, että on aivan liian monimutkaista ja vaikeaa musiikkia..

Decadetroll: No, onneksi kaikki bändit ja levy-yhtiöt eivät tee näin. *krhmdevintownsendköh!* ;) no mutta onneksipa lopulta saan iskettyä molemmat levyt peräkkäin ja kuunneltua ne kerta toisensa jälkeen putkeen vaikkapa töissä. Vaikka "eihän kukaan jaksa kuunnella 80 min musiikkia putkeen". Kertonee ehkä hieman nykyajan ihmisten keskittymisongelmista enemmän kuin siitä, että on aivan liian monimutkaista ja vaikeaa musiikkia..
 
Kysymys on myös siitä, millaista musiikki on. Ei mulla ole yleensä ollut mitään ongelmia istua oopperassa 4h. Toi Time on sen sijaan niin helvetin 110% lasissa paahtamista koko ajan, että meinaa loppua voimat :D Itse kaipaisin jotain paria lyhyttä, tiivistä rykäisyä väliin, tyyliin Beyond the Dark Sun, jaksaisi silloin huomattavasti helpommin vaikka 2h.
 
Jos sen 36e muuten jakaa 6 vuoden tuotantoajalle, niin tulee aika halpa tuntihinta, jos myyntiodotus on vaikka 30 000. 36e x 30 000=1 080 000e, jos bändille jäis breakevenin jälkeen 8%, se on 1 080 000 x 0,08=86400e, jaettuna kuudella 14400e/vuosi. Jos teet 20 päivää kuussa duunia levyn eteen, se on 240 työpäivää vuodessa, 60e/päivä. 8h työpäivillä se tekee 7,5e/h, mikä on tässä tapauksessa palkkaperuste. Siitä kun maksat itelles liksaa laskukaavalla 7,5e : 1,28 (työnantajakulut 28%), vähennät oman veroprosentin (vaikka 15%)=4,98e/h netto. Aika kova on liksa!
 
Ai niin, edelliseen lisäys, sori se 36e on alvillinen hinta, eli otetaan pois ainakin Suomen hinnasta 23%. Nettotuntihinta 4,05e/h.
 
Jos Mäenpää on jumala, niin aika vähän siitä duunista on tittelin antaja (eli fani) maksamaan.

John Titor: Kysymys on myös siitä, millaista musiikki on. Ei mulla ole yleensä ollut mitään ongelmia istua oopperassa 4h. Toi Time on sen sijaan niin helvetin 110% lasissa paahtamista koko ajan, että meinaa loppua voimat :D Itse kaipaisin jotain paria lyhyttä, tiivistä rykäisyä väliin, tyyliin Beyond the Dark Sun, jaksaisi silloin huomattavasti helpommin vaikka 2h.
 
Jos sen 36e muuten jakaa 6 vuoden tuotantoajalle, niin tulee aika halpa tuntihinta, jos myyntiodotus on vaikka 30 000. 36e x 30 000=1 080 000e, jos bändille jäis breakevenin jälkeen 8%, se on 1 080 000 x 0,08=86400e, jaettuna kuudella 14400e/vuosi. Jos teet 20 päivää kuussa duunia levyn eteen, se on 240 työpäivää vuodessa, 60e/päivä. 8h työpäivillä se tekee 7,5e/h, mikä on tässä tapauksessa palkkaperuste. Siitä kun maksat itelles liksaa laskukaavalla 7,5e : 1,28 (työnantajakulut 28%), vähennät oman veroprosentin (vaikka 15%)=4,98e/h netto. Aika kova on liksa!
 
Ai niin, edelliseen lisäys, sori se 36e on alvillinen hinta, eli otetaan pois ainakin Suomen hinnasta 23%. Nettotuntihinta 4,05e/h.
 
Jos Mäenpää on jumala, niin aika vähän siitä duunista on tittelin antaja (eli fani) maksamaan.
 
Ite en kaipaile lyhyempiä rykäisyjä väliin. Saahan sitä laskea tuntiliksoja jos haluaa, mutta kuten aiemmin on todettukkin, työskentelytavoissa vois olla parantamisen varaa.. ei mullekkaan heru kiitoksia siitä, että väkerrän jotain laitetta seittemän vuotta ja kun asiakas kysyy, että mikä siinä kestää, niin vastaan, että kolvin kärki oli huono, tein itse kaikki komponentit, vaikka helpommallakin olisi päässyt ja kun työ kesti niin kauan, niin sainkin vision ja tein koko paskan uudestaan, kun piirilevy oli väärän värinen, eikä se enää vastannut sitä väriä, jonka halusin nykyisin. Ja lopulta asiakas saa tuotteen kahdessa osassa, joutuen maksamaan tuplahinnan. Huono analogia, but you get the point ;)
 
Ja Mäenpää ei ole jumala, ne jumalat asuu ihan jossain muualla kuin suomessa.
 
Kovin usein myös kuulee artistien suusta, että ne massit tulee aivan muualta kuin siitä fyysisestä levystä; bändipaidat, keikkailu ynnä muu "lisätauhka" sen leivän tuo pöytään lopulta.
 
Tämä asia saa mun puolesta nyt olla, keskityn musiikkiin ja koitan olla välittämättä siitä kirveestä, jonka bändi sai jalkaansa kun kerran toisensa jälkeen siirrettiin levyä eteenpäin ja välillä oli niin täydellinen mediahiljaisuus, että sai suunnilleen katsella jo kukkia bändin (tai levyn) haudalle :)

Justiinsa soi radio rockilla sons of winter and stars. Livenä tuo tuli kuultua Lutakossa, mutta ei siihen vielä sisään päässyt silloin. Eikä kunnolla nytkään, mutta ensivaikutelma on kyllä ihan positiivinen. Massiivista ja mahtipontista settiä, kuten odottaa saattoi.

Hieman mietityttää mentiinkö vikaan siinä vaiheessa kun itse Hahdon rumpuraidat voisi huoletta korvata rumpukoneella vai siinä kun ruetaan nakkelemaan ilmoille laskelmia siitä mitenkä jaetaan myyntitulot tekoprosessin vaatiman ajan määrällä.
 
Matemaattisten kaavojen tuijottamisen sijaan voisi olla järkevämpää kyseenalaistaa mammuttiprojektien tuottamismetodeja.
 
Chinese Democracyn olisi ilmeisesti pitänyt olla kuluttajalle kallimpi.

EvilDead:
 
Pink Floydin The Wall
 
prkl mähän unohdin tän :D joo oikeessa olet kyllä. ite vaan miettisin että kivempi et esim use your illusionit on erikseen. vaikka toki yhdellä kertaa tulivat niin helpompi sulattaa. voi toki olla että wallinsulattaa helpommin kun ei oo niin rankkaa..

Uusi levy tuli kuunneltavaksi wintersunin kotisivuille ja yllättäen sivut kaatuivat heti. Ilmeisesti joku muukin kiinnostunut liikenteessä.

Jes, just kuuntelin ton valmiin plätyn nettistriimistä, paljon on tapahtunut vielä kesäkuun session jälkeen. Jos tosiaan se kakkoslevy on yhtä isoa matskua ja pitkiä biisejä, niin ois se yli 80 minuuttia aika helvetin raskasta kuunneltavaa putkeen. Nälkä jää tosin tän ekan levyn jälkeen, mutta en sitten tiedä onko se pelkästään huono asia. Isous on kyllä saavutettu, jotenkin introvertein pitkään aikaan kuulemani levy, mitään ei oo tehty yleisön ehdoilla. Kaunista matskua.

Tässä on ihan liikaa kaikkee.

Jeszse: Tässä on ihan liikaa kaikkee.
 
Paitsi muistettavia kitarasooloja, riffejä, rumputyöskentelyä tai muuta perinteikästä bändisoittoa. Pohjautuu ihan liikaa noihin orkesterointeihin, mitä Jari on tehnyt hiki hatussa. Noh, laulupuolesta pitää nostaa hattua ja kyllähän tuo nyt sinänsä ison kuuloista meininkiä on, mutta ei minusta oikein paljon mitään, mitä ei olisi aiemmin kuultu hyvin samankaltaisena.

En tykkää orkesterijutuista hevimusiikissa. Devin Townsendin Deconstruction ei toiminut ja Nightwish on huono. Saa nähdä jaksaako tämän kuunnella jossain vaiheessa.

AnonHero: En tykkää orkesterijutuista hevimusiikissa. Devin Townsendin Deconstruction ei toiminut ja Nightwish on huono. Saa nähdä jaksaako tämän kuunnella jossain vaiheessa.
 
No jos orkestereista et pidä, niin ei tämä varmaan sinun juttusi ole, kun orkat pauhaa aikalailla pääosassa laulun kanssa.

AnonHero: En tykkää orkesterijutuista hevimusiikissa. Devin Townsendin Deconstruction ei toiminut ja Nightwish on huono. Saa nähdä jaksaako tämän kuunnella jossain vaiheessa.
 
Mä pidän kyllä, mutta riippuu miten ja kuka/ketkä sen on toteuttanut. Tällainen Wintersunin lievästi kikkelimäinen tapa ei ihan iske maxitäböl, mutta tuo Devinin Deconstruction oli helvetin hyvä ja oikeastaan sellainen levy minkälaisen itse olisin tahtonut tehä...
 
No menee nyt jo offtopicin puolelle, mutta tällä tuntumin pidän kyllä jo tästä Time I:stä enemmän, kuin debyytistä.

Jos miettii esim. kappaletta Sons of Winter And Stars, niin siinä on paljon osioita jotka toimii todella hyvin ja sitten paljon semmosta Disney-Holopaistelua joka menee samantien ulos toisesta korvasta. Biisin parhaat kohdat ovat mielestäni niitä joissa ei pahemmein orkestraatioita ole pinnassa. Joissa kitara vetää touhua.
 
Orkestraatiot on helppo tehdä isoiksi ja keskivertokuuntelijan korviin mahtipontisiksi. Eri asia on sitten käyttää orkesterisoundeja nerokkaasti ja hyvällä maulla. Zimmerin soundtrackeissa myös törmää usein siihen että on tehty vaan peruskaavalla mahtipontista. esim. Am-G-F -kaava todella monessa biisissä. Ei semmonen enää säväytä kun jokaisen pelinkin musiikki on nykyään sellaista. Muistan kun ysärillä elokuvan The Rock soundtrack kuulosti vidun mahtipontiselta ja kovalta mutta nyt se on semmosta juustotahnaa.

Kuulostaa hyvältä jo ekalla kuuntelukerralla. Jännä seikka levyllä on mielestäni kitarasoolojen vähyys. No, tuo Timen soolo ei olekaan sitten taas vaihteeksi yhtään hullumpi vaikka onkin lyhyt.