Keskustelua raskaammasta musiikista ›

No ei, modernimpaa. Kokeile mielummin vaikka Martirea ja Bestial Warlustia.
 
Bestial Warlust on kokeiltu ja hyväksi havaittu. Johtuukohan se siitä Fosterssista, kun nuo fukking aussie kuntit tekevät niin loistavaa mätinkiä?
 
Kiinnosti vaan kun tuota Brodequinia tunnutaan hehkutettavan joka nurkalla, ja Aegiksen kuvaus olisi voinut oikein hyvin sopia SadEx:iin.

Modernia ja industrial-vaikutteista deathgrindiä..
 
Antigama: Discomfort
 
Kuuntelen levyä nyt toiseen kertaan läpi, ja kuulostaa kyllä ihan hyvältä. Tosin taitaa vaatia muutaman kuuntelukerran ennekuin levy todellisuudessa aukeaa kuuntelijalle.
 
Gilla Bruja: Six Fingered Jesus
 
Yksi niistä levyistä, joka iski heti. Tosin se ei ole mitään viemärimurinaa, mutta oli hyvä mainita, kun muutenkin grindbändeistä on ollut puhe.
 
- Deimos XIII

...Goregrindin kiistaton kuningas on ehdottomasti Dead Infection. Laiskaa, juustoista humppakomppia ja vammaista svengiä yhdistettynä kaoottisiin grindiosiohin ja kunnon suoliviemäröinti-örinään. Impetigo on tietenkin mainittava jos haluaa kuulla älyttömimmät laulusuoritukset koskaan. Todella kaistapäistä kiljumista ja röllöilyä. Jos haluaa vielä DI:täkin juustoisempaa humppaa, on otettava käyttöön Gut, Dead ja Gronibard. Näillä bändeillä löllöilyn seassa myös nopeaa grindiä aika paljon, mutta jos haluaa senkin minimiin, täytyy hommata soittimeen Japanin ylpeys, Morquido, joka ei ole enää edes goregrindiä, vaan aivan täyttä juustoa. Ja laulu täytyy kuulla että uskoo todeksi. Itse en meinannut nahoissani pysyä kun ensimmäista kertaa kuulin ja koehenkilöillä ovat lopputulokset olleet aina yhtä tuhoisia.
 
Oli kyllä niin helvetin kamalan kuulosta että saat plussan.

Oli kyllä niin helvetin kamalan kuulosta että saat plussan.
 
Hoho, ei taida olla ihan teikäläisen musaa jos noita suosikkibändejäsi vilkuilee. Ei siinä mitään, Hendrix on kuningas jne. mutta kun musiikin pitää kuulostaa todella saastaiselta, ei Dead Infectionille ole voittajaa.
 
Ei kun! Regurgitaten debyytti Effortless Regurgitation of Bright Red Blood on melkoisen kova haastaja. Ei niin paljon juustoa vaan enemmän crust-vaikutteista alaviremättöä. Myöhemmät täyspitkät ovatkin muuttuneet Sunlight-coreksi, mutta tuo eka on mainio, vaikkei mitään yksittäisiä biisejä paljon erotakkaan. Relapse julkaisi levyn uudestaan ja pisti bonusraidoiksi bändin demon, jolloin kasassa on 63 biisiä ja muistaakseni kolme varttia tai vähän päälle. Verta ja suolenpätkiä koko perheelle!

Eikä saa unohtaa Hollantilaista Pestilenceä. Perkeleen kovaa menoa, vaikkei mitään supersuolidödistä olekaan.

Eikä saa unohtaa Hollantilaista Pestilenceä. Perkeleen kovaa menoa, vaikkei mitään supersuolidödistä olekaan.
 
Kyllä. Pesee nykypäivän death/thrash-yritelmät mennen tullen. Se viimeinen levy on kylläkin aika surkuhupaisa.

Goregrindin kiistaton kuningas on ehdottomasti Dead Infection. Laiskaa, juustoista humppakomppia ja vammaista svengiä yhdistettynä kaoottisiin grindiosiohin ja kunnon suoliviemäröinti-örinään.
 
Suoliviemäriörinän allekirjoitan mutta että laiskaa? Ainakin A Chapter Of Accidents on pirun tiukkaa, pääosin paahdetaan grindillä mutta väliin vedetään suht tiukkaa d-biittiä. DI/Blood 7" on samoja biisejä kuin Chaptersilla mutta vielä överimmäksi menevällä viemäriörinällä.
 
Josta tulikin mieleen grindcore klassikko Rot, Brasiliasta, hyvää old school grindiä täysin överiksi vedetyillä örinöillä

Meat Shits. "Taidetta" joka talouteen. :)

Mites uppoaa tuo vähän undergroundimpi osasto?
(Gorerotted, Gutrot, Bound And Gagged, Rompeprop, Rest In Gore jne.)
 
Ja kuten joku mainitsi täälä Fuck I´m Deadin.
Kyseessähän on erittäin teknistä grindiä veivaava orkesteri, jonka ainoaksi huonoksi puoleksi jääkin ärsyttävän kuuloiset konerummut.
Omistan itse kaksi levyä.
 
Kannattaa katsastaa myös Prostitute Disfigurement, jos tykkää esim. Abortedista. kait.
 
Edit. Typo.

Mites uppoaa tuo vähän undergroundimpi brutaali osasto?
 
Kaikki menee.

Meat Shits. "Taidetta" joka talouteen. :)
 
Bändin erittäin homofobiset ja misogyyniset sanoitukset ovat hankkineeet sille kyseenalaisen maineen. Mikäs siinä jos tykkää.

Mitäs diggaatte Malevolent Creationista?
 
Hyväksi havaittu. Levyjä pitäisi ostaa lisää. Eternal on pirun kova.
 
Hassua että raskaamman musiikin kuuntelu omalla kohdallani alkoi juuri deathmetallista (bändeillä jotka tässäkin threadissä on mainittu). Välillä käytiin muualla ja taas on palattu lähtöpisteeseen.

Bändin erittäin homofobiset ja misogyyniset sanoitukset ovat hankkineeet sille kyseenalaisen maineen. Mikäs siinä jos tykkää.
 
Joo. Ei voi väittää, että hirveästi Meat Shitsistä tykkäisin. Pari levyä tuli heräteostoksena aikanaan hankittua. Voihan tuota toisinaan kännissä naureskella, mutta parempaakin kamaa maailmalta löytyy.

Suoliviemäriörinän allekirjoitan mutta että laiskaa? Ainakin A Chapter Of Accidents on pirun tiukkaa, pääosin paahdetaan grindillä mutta väliin vedetään suht tiukkaa d-biittiä. DI/Blood 7" on samoja biisejä kuin Chaptersilla mutta vielä överimmäksi menevällä viemäriörinällä.
 
Josta tulikin mieleen grindcore klassikko Rot, Brasiliasta, hyvää old school grindiä täysin överiksi vedetyillä örinöillä
 
Niin, siis laiskoja humppa_kohtia_ vain. Tosin en ole kuullut kuin noita bändin splittejä, seiskoja ja ep:tä joista ainakin Poppy Seed Cakeltä löytyy myös sitä limaista osastoa. Kyllähän tuota vauhtiakin on aina tarpeen mukaan näyttänyt löytyvän.
 
Itselleni ei ole Rot kolahtanut, enpä ole tosin tätäkään kuullut kuin yhden live seiskan. Kyllähän meno on niin hullua kuin olla ja osaa mutta eipä paljon jaksanut innostua. Vanhan koulun grindissä aika hyvin on kuitenkin nyt kolahtanut Fear of Godin Pneumatic Slaughter 7", erittäin kaoottista touhua.

Juu. Nile on ***** paras, ja heidän uusin tämän vuoden paras levy tähän mennessä. Suffocation, Cryptopsy, Origin ja Krisiun kolisevat tältä osastolta myös todella kovaa. Jotenkin vaan brutaalin dm-tuuttauksen saa kuulostamaan hirmuisen kivalta tosi helposti (mutta vain ne parhaat bändit ovat niin hyviä että levyä jaksaa kuunnella kolme kertaa).

Myös Cryptopsyn eka, Vomitoryn Redemption, ja Graven Into The Grave ovat aika rankkaa tavaraa.

www.mikseri.net/deformedfetus
 
Jeejee!

Juu. Nile on ***** paras, ja heidän uusin tämän vuoden paras levy tähän mennessä.
 
Kyllä ja itselleni uusi tuttavuus The Monolith Deathcult on kans aivan erinomaista mättyä Nilen jalanjäljillä kulkien. Ehottomasti kantsii tutustua jos Nile uppoaa.

Kyllä ja itselleni uusi tuttavuus The Monolith Deathcult on kans aivan erinomaista mättyä Nilen jalanjäljillä kulkien. Ehottomasti kantsii tutustua jos Nile uppoaa.
 
The Monolith Deathcult on ihan jees bändi kyllä. Yks asia vaan pistää vituttaan ja Karl Sandersia tuntuu vituttavan vielä enemmän kun juttelin sen kanssa. Se bändi meinaan mainostaa itseään Nile-kopiona. Ne ukot oli sanonu Sandersille ihan kasvotusten, että ne haluaa olla Nile-klooni. Mun mielestä aika röyhkeätä toimintaa.

The Monolith Deathcult on ihan jees bändi kyllä. Yks asia vaan pistää vituttaan ja Karl Sandersia tuntuu vituttavan vielä enemmän kun juttelin sen kanssa. Se bändi meinaan mainostaa itseään Nile-kopiona. Ne ukot oli sanonu Sandersille ihan kasvotusten, että ne haluaa olla Nile-klooni. Mun mielestä aika röyhkeätä toimintaa.
 
Sanders taisikin Miasman (?) haastattelussa kirota koko bändin alimpaan helvettiin. En kyllä ihmettele, kyllä tuommoinen kiristää itse kutakin.