Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Joo, on se pakko kai tunnustaa, ettei jaksanut odottaa uuden lätyn kauppoihin tuloa, vaikka sen sieltä sitten haenkin.
 
On kyllä taas aikamoista vääntelehtimistä. Koukkuja on niin paljon että riittää jokaiselle kuuntelukerralle useampi kuin yksi. Tosiaan nuo biisien pituudet ovat kasvaneet jo paljon, mikä mielestäni on vain kehityksen tulosta. Entistä progemmaksi mennään siis. Hyvää shittiä, ei voi muuta. On se hyvä pändi.

On kyllä mielenkiintoinen levy ensikuuleman perusteella. Jo ensimmäinen raita sai epäilemään, että onko tämä joku aivan muu bändi, kuin mitä latasin. :D Tyylilajien kirjo on kyllä aika huikaiseva ja countrysta siirrytään blast-beat-kaahaukseen sellaisella vauhdilla, että heikompaa hirvittää. Raskas paketti, joka vaatii vielä paljon syventymistä. Menee kyllä ostoslistalle.

En oo bändin sydänystävä, mutta aikas teknikkoja on kaikki ryhmän jäsenet ja piisit on pitkiä ja kummallisia. En aina kyllä löydä punaista lankaa poikien touhusta.. johtuu varmaan enemmän kuuntelijasta ja kuuntelukerroista. Menee mun mielestä välillä sellasen musiikillisen mahtailun / homoilun puolelle. Aivan kaameet soundit, etenkin kannuissa. Tästä tulee sanomista.

Kerran oon uuden levyn kuunnellut. Kuulosti ihan Dream Theaterilta kappaleiden huumoriosuuksia, esikuviensa lainailuja, tahtilaji- ym. yliteknisiä kikkailuja myöten. Mutta koska bändi ei ole DT ja vieläpä aika tuntematon niin tästä levyä tuskin tullaan kritisoimaan, päinvastoin.
 
Mut joo hyvältä siis kuulosti ja varmaan aika vaikea pala purtavaksi, niin paljon tavaraa oli messissä.

Kuulosti ihan Dream Theaterilta kappaleiden huumoriosuuksia, esikuviensa lainailuja, tahtilaji- ym. yliteknisiä kikkailuja myöten.
 
Mielestäni kikkailukohdat toimivat tällä bändillä huomattavasti paremmin kuin esim. (nyky-)DT:llä, sillä BtBAM:n materiaalista paistaa kyllä sellainen kieli-poskessa-fiilis, etteivät jätkät tosissaan voi olla liikenteessä. Tällainen terve itseironia on mielestäni erittäin tervetullutta. DT:n tapauksessa taas kikkailut kuulostavat liian "tosissaan" väännetyiltä ja väkinäisiltä.

e: tuplat

Paljon lupailee nuo streamit levy-yhtiön sivuilla. Odottelen kyllä yhden vuoden parhaista julkaisuista.

jotenkin tän bändin nuo rankat hevikohdat kuulostaa vähän mitäänsanomattomilta. sellasta päätöntä arpomista. melodiset kohdat kolahtaa paljon paremmin. tätä uusinta en ole vielä päässyt testimään.

Nousi kiinnostust tätä bändiä kohtaan roimasti, kun kuuli Myspacesta pari kipaletta. Tietääkö joku jotain paikkaa, josta sais tyyliin ~10€ hintaan Between The Buried an me:n levyjä tai mikä olis esim. heidän paras levy, jolla alottaa?

Nousi kiinnostust tätä bändiä kohtaan roimasti, kun kuuli Myspacesta pari kipaletta. Tietääkö joku jotain paikkaa, josta sais tyyliin ~10€ hintaan Between The Buried an me:n levyjä tai mikä olis esim. heidän paras levy, jolla alottaa?
 
Interpunkista jos tilailet niin saa aika halvalla. Tosin postikuluja tulee kyllä jonkin verran kun jenkkiläinen firma kyseessä. Mutta paras levy ehkä mielestäni on Silent Circus. Self titled on myös hyvää kamaa. Itse lähdin liikkeelle Silent Circusista aikoinaan. Kolahti ihan perkeleesti kyllä. Loistavia biisejä juuri Camilla Rhodes ja Mordecai. Ei taida olla yhtään heikkoa biisiä levyllä.

Interpunkista jos tilailet niin saa aika halvalla. Tosin postikuluja tulee kyllä jonkin verran kun jenkkiläinen firma kyseessä. Mutta paras levy ehkä mielestäni on Silent Circus. Self titled on myös hyvää kamaa. Itse lähdin liikkeelle Silent Circusista aikoinaan. Kolahti ihan perkeleesti kyllä. Loistavia biisejä juuri Camilla Rhodes ja Mordecai. Ei taida olla yhtään heikkoa biisiä levyllä.
 
Thanks. Pitää kyllä ehkä ensimmäiseksi yrittää bongailla kirjaston puolelta, jos löytyis, niin ei tulis turhia pettymyksiä, kun aina suhtaudun vähän varauksella outoihin nimiin.

En oo bändin sydänystävä, mutta aikas teknikkoja on kaikki ryhmän jäsenet ja piisit on pitkiä ja kummallisia. En aina kyllä löydä punaista lankaa poikien touhusta.. johtuu varmaan enemmän kuuntelijasta ja kuuntelukerroista. Menee mun mielestä välillä sellasen musiikillisen mahtailun / homoilun puolelle. Aivan kaameet soundit, etenkin kannuissa. Tästä tulee sanomista.
 
Haunted-mies on taas kerran laittanut rässilasit silmille=) Putkinäkö rulettaa!1

jotenkin tän bändin nuo rankat hevikohdat kuulostaa vähän mitäänsanomattomilta. sellasta päätöntä arpomista. melodiset kohdat kolahtaa paljon paremmin. tätä uusinta en ole vielä päässyt testimään.
 
Uusin jatkaa niiltä osin samoilla linjoilla. Ja oon ihan samaa mieltä, ei ne oikein tunnu missään. Meinaahan ne olla tosin rankkoja, mutta kuulostaa silti munattomalta. Johtunee myös turvallisen kuuloisista soundeista.

Tulipa tätäkin vihdoin otettua kuunteluun, jotenkin bändin nimen perusteella olin odottanut jottain emo-hommia eikä siksi oikein oo inspannut.. Mutta tämähän onkin aivan mahtavaa! Alaska-levyä on tullut nyt kulunut ilta luukutettua, kyllähän tämä toimii kaikin puolin hienosti. Pitää varmaan ottaa tarkemman syynin alle kyseinen orkka :)

Alan olla vakaasti sitä mieltä, että Colors on bändin kovin levy. Sun of Nothing ja Ants of the Sky ovat parasta, mitä hewy-musiikille on tapahtunut pitkiin aikoihin.

Vuoden 2007 paras levy.

Pitkään mietin tänään kaupassa ostanko Alaska, Colors vai Silent Circus. Alaskassa oli rumimmat kannet, mutta en uskaltanut riskeerata ja ostaa summanmutikassa uusinta (vittu kyllä siinäkin vaan rumat kannet oli :D). Eli siis Alaska lähti mukaan, melkolailla heräteostoksena ja muistelin sitä joskus jonkun kehuneen jee. Jos uudella levyllä on huumoriaspektia paljonkin mukana, niin ehkä ihan hyvä, että jätin hyllyyn.
 
Ei tämä läpeensä paskaa ole, itseasiassa ihan mielenkiintoista kuunneltavaa ja melkoisiin kliimaksikohtiin tuntuu biisit välillä yltävän. Hieman enemmän saisi vaan olla kontrastia, ja tuo sieluton amerikka-karjuminen pistää lähinnä vituttamaan. Varmasti paranee lisäkuuntelulla ja vaikuttaa ihan kelpo 3:n tähden kiekolta, mutta ei tämä minusta kyllä mitenkään haasteellista sinänsä ole :o. Aika selkeät urat alusta loppuun.

Sama kai se sille on onko se haasteellista vai ei, ihan vitun hyvvää se on silti :ooo

Vanhempi tuotanto iskee lujasti! Self-titled lätty sisältää myös helmiä. Ei toi uus oikeen meinaa upota. Ehkä liian pitkiä biisejä tai jotain. EHkä kun saa aikaseks kuunnella ajatuksella läpi ni se ehkä aukeaa vielä..
 
Tollain äkkiseltään en löydä selkeetä "parasta biisiä" Colors levyltä tyyliin 'more of myself to kill', mordecai, selkies.

mutta ei tämä minusta kyllä mitenkään haasteellista sinänsä ole :o
 
Meikäläisellä ainakin se haasteellisuus ilmeni lähinnä kaiken sen tavaran muistamisessa, etenkin tällä uusimmalla levyllä. Mukava ihmetellä ensikuuntelun jälkeen että öh, mitähän tässä nyt soitettiin, kun päähän jäänyt vain satunnaisia kohtia. Riffiä, kikkaa, erinäistä tahtia ym tavaraa puskee peräkanaa hirveää vauhtia. :D
 
Itellä ainakin musiikillisesti teknisten ja kimuranttisten levyjen kuuntelu vaatii suht kovaa toistoa, koska ne tietyt hetket alkaa iskeä vasta kun on alkanut sisäistään kunnolla sen tavaran mitä kuuntelee, osaa tavallaan varautua tulevaan. Toisaalta semmoinen fiilispohjainen avautuminen iskee yleensä aika nopeasti, monesta levystä osaa jo ensikuuntelun jälkeen sanoa, että tuleeko siitä diggaamaan. Colors oli ihan mukavaa kuultavaa ensi hetkistä lähtien, siinä oli niitä elementtejä läsnä mitkä herätti mielenkiinnon vaikka mitään ei oikein alkuun päähän jäänytkään.