Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Stratovarius ainakin!
Bodomiakin taisin joskus kuunnella, mutta on oma musamaku muuttunut niin paljon rokimpaan suuntaan ettei enää oikein mikään tilukama putoa.
 
Fear Factory, SYL, Meshuggah sun muut putoaa kyllä nykyäänkin, mutta noi todelliset tilusankaribändit on jääneet ihan kokonan!

Kumman hyvin on Helloweenin vanhempi tuotanto jaksanut miutakin kiinnostaa. Dark Ride on viimeinen levy, jonka ostin ja sen levyn myötä tuli meikälle stoppi uuden tuotannon suhteen.
 
Tuntuu oudolta, että vaikka tykkäänkin aika paljon Helloweenin tuotannosta, niin tuon yhden levyn jälkeen en ole tutustunut millään lailla Rabbit don't come easyyn. En ees tiedä, onko niiltä sen jälkeen tullu levyä.
 
Nykyään tuottaa myös äärimmäisiä ponnisteluja tutustua johonkin uuteen bändiin. Liekö syy siinä, että nykyään tulee niin paljon myös paskaa metallia ja bändejä on niin perkeleesti. Tai siis tietää enemmän bändejä nimeltä, kuin ennen. Siitä syytän Muusikoiden.nettiä! No ei, onhan tämän palstan ansiosta löytynyt monia helmibändejä, kuten EToS.
 
Helloween keeper-albumit kyllä toimiii aina...Eagle fly free, I want out jne....Niistä ja metallicasta meikäläisen metallin kuuntelu lähti ja nyt on kovaa vauhtia hiipumassa. Mutta Gamma rayta, Helloween, Stratovariusta ja Nightwishia tulee toki vieläkin välillä kuunneltua. Ehkä silti parasta metallimusaa mitä on tehty on nuo Dion jutut, eli Rainbow ja Black Sabbat sekä soolot:)

Te joita metalli ei enään kiinnosta tai muuten vaan kaikki musiikki tympii varsinkin uusi tuotanto, pitäkää ihan reilu tauko metallista. Joku 2 kuukauttakin on hyvä aika. Itselläni on ollut pahaakin turtumista musiikkiin, varsinkin uuteen, mutta myös vanhaan.
 
Suurimpana syyllisenä pidän mp3:ien tuloa ja niiden saamisen helpoutta. Tuossa 2-4 vuotta sitten, kun buumi oli kovimmillaan ja piti kaikkea mahollista testata jne.. yhtäkkiä sitten huomas, että mikään ei jaksa kiinnostaa. Ei sitten mikään. Kaikki kuulostaa samalta paskalta.
 
Pidin sitten hiukan taukoa omasta vanhasta lempi musiikista ja kuuntelin ainoastaan itselleni aika outoa musiikkia, sellaista kentin tapaista ja radiota autossa. Mutta hyvin vähän kuitenkaan mitään. Tein senkin päätöksen, että en missään nimessä imuta musiikkia netistä, koska jos sulla ei oo rahallista panostusta siihen musiikkiin eikä levynkansia, joita varsinkin ehdottomien suosikkibändien kohdalla on mukava selailla, ei siihen musiikkiin jaksa "paneutua", jos se ei ekalla tai tokalla kuuntelu kerralla natsaa. Toki jotain on löytynytkin näitte p2p verkkojen ansiosta, mutta ei mitään ihmeellistä.
 
Musiikissa runsauden pula ei ole hyvä asia. Se turruttaa ja loppujen lopuksi ei jaksa mitään. Tämän turrutuksen jälkeen olen huomannut, että ne on ne vanhat kunnon suosikkibändit, jotka edelleeen kiinnostaa. Iron Maidenit, Megadethit, Helloweenit, Sentencedit.. tuollaiset bändit ne tahtoo aina levysoittimeen palata kaikenlaisien kokeilujen jälkeen. Kaikenlaisia trendejä tulee ja menee, mutta ne jotka ovat todella jotain niin myös pysyvät.
 
Ei musiikkia pakko ole kuunnella. Se voi olla tupakanpolton kaltainen tapakin pistää joku levy soimaan, vaikka ei ehkä välittäiskään.

Metallica on vähän semmonen että välilä sitä kuuntelee tosi aktiivisesti ja sit tulee pidettyä jonkin aikaa taukoa ja sitten taas sitä tulee luukutettua....

Joo no ainakin tällaisia bändejä tulee mieleen.
 
Metallica: Oli aikoinaan se kovin juttu, mutta nyt ei oikein jaksa innostaa. Uudenkin levyn ostin, kun ajattelin että vielä siitä bändistä innostuisin. Mutta levyn jaksoin kerran kuunnella läpi. Ei herättynyt oikein muuta fiilistä kuin että aivan liian pitkiä biisejä. Puolet liikaa joka biisissä. Kyllä ne vanhat levyt hyviä on, mutta ei oikein oo jaksanut enää Metallicaa kuunnella, ehkä se muutamien vuosien päästä sitten taas iskee.
 
Stratovarius: Destiny levyyn asti olin innoissani bändistä, mutta sitten loppu innostus koko bändiin. Destiny on ainoa levy jota jaksaa Stratoilta kuunnella. Yksinkertaisesti niin loistava tunnelma koko levyn ajan ja mukavasti erilaisia kappaleita.
 
Slayer: Kersana tuli paljonkin kuunneltua, mutta nykyään ei innosta oikein millään tasolla.
 
No oikeastaan siinä ne olivatkin, mitkä eivät enää jaksa puhutella.

Itselläni musiikkiin kylästymispelon iskiessä koitan laajentaa musiikkimakua. Välillä tuntuu kun tätä palstaa lukee, että metalli musiikki on yhtä kuin : Nightwish, Metallica ja Dio. Kokeilkaapa välillä jotain muutakin ehkäpä jee?? Ennakkoasenteet roskikseen ja metalliosastolta tuntematon levy käteen kannen perusteella!

Carcassin Heartwork ja Swansong, Slayerin South of Heaven ja Seasons in the Abyss sekä Machine Headin Burn My Eyes on suunnilleen ainoat metallilevyt, joita jaksaa kuunnella.

Itselläni musiikkiin kylästymispelon iskiessä koitan laajentaa musiikkimakua. Välillä tuntuu kun tätä palstaa lukee, että metalli musiikki on yhtä kuin : Nightwish, Metallica ja Dio. Kokeilkaapa välillä jotain muutakin ehkäpä jee?? Ennakkoasenteet roskikseen ja metalliosastolta tuntematon levy käteen kannen perusteella!
 
Niin. Blokatkaa jostain lp-soitin, niin alkaa uusi maailma levylaareista avautua.

Kuuntelen vieläkin, mutta vähenevissä määrin Children of Bodomia. Matsku on alusta loppuun liian samanlaista, se toistaa itseään ja niitä parhaitakaan biisejä ei vaan jostain syystä enää tee mieli kuunnella.
 
Kotiteollisuus menetti otteensa Kuolleen kukan nimi-levyn jälkeen. Hyviä biisejähän ne popimmatki oli ainaki sen viiden kuuntelukerran verran. Kultalusikka palautti taas vähän uskoo parempaan huomiseen, mutta Vieraan sanomaa oli jo taas niin hittikamaa että itku tuli.
 
Juuri näin. Plus sitten vielä Metallica, jota olen joskus ihan vaahtosammuttimen kokoisena kuunnellut repeatilla aina ja jatkuvasti. Nykyään ei jaksa sitten yhtään. Ja suututan kaikki taas sanomalla, että St. Anger on aika huono.
 
Megadethin kohdalla sama juttu, pienenä luukuttanut kaikki hyvät levyt ihan puhki. Eivätpä kyllä ole hyvää levyä tehneetkään sitten Youthanasian,

Iron Maiden ei enää oikein jaksa innostaa; joskus nuorempana se oli *se bändi* mutta nyt se on jäänyt aika taka-alalle. Kyllä mä levyn ostan ja keikalle meen, mutta todella vähän tulee kuunneltua.
 
Mulla ihan sama juttu. Paitsi että jätän keikat suosiolla väliin. Viime keikka oli jo niin huono, että mulle riitti.
Kaikki levyt ostelen sinkkuja myöten, mutta en mä niitä kuuntele. Muuttunut tuollaisenn keräilyyn enemmänkin

Chlidren of Bodom
Nuorempana tuo bändi oli minulle oikein kovakin juttu, mutta nyt on kiinnostus lopahtanut aika totaalisesti, uusin levy nyt toimii vielä jotenkuten, mutta muut eivät kolahda sitten tippaakaan.

In Flames: Clayman
Sentenced: Frozen
Stratovarius: Visions
Kotiteollisuus: Kuolleen kukan nimi
 
Jokusen kanssa samaa mieltä JUURI näistä kyseisistä bändeistä.

Children of Bodom
 
Ennen olin jopa suurikin fani, Hatebreeder ja Follow The Reaper kuuluivat aikanaan lempilevyihini (ja kyllä niitä edelleenkin aina välillä kuuntelee). Kuitenkin bändin uusin levy ja uusi musiikki eivät miellytä missään mielessä ja täten mielenkiinto bändiin mureni varsin tehokkaasti.

Children of Bodom & Cradle of Filth
- Aikoinaan nämä kaksi olivat niitä ensimmäisiä bändejä, joihin tuli tutustuttua ja jotka sitten veivät mukanaan metallin maailmaan. Olihan ne silloin joskus niitä semmosia "maailman parhaita bändejä", mutta nyt on kiinnostus lopahtanut täydellisesti näihin kahteen.
 
Kotiteollisuus
- Ei tämäkään enää jaksa innostaa. Menivät liian kaupalliseksi. Kyllä niitä vanhempia levyjä tuli joskus luukutettua oikein kunnolla.
 
Nightwish
- Ei tätäkään jaksa enää kuunnella samalla tavalla kuin ennen. Musiikkimakuni kun muuttui rankemmaksi, jäi Nightwishit vähemmälle. Tosin Wishmasterin vielä omistan, sitä tulee joskus harvoin kuunneltua.
 
Impaled Nazarene
- Jotenkin jossain vaiheessa alkoi tämäkin jäädä vähemmälle. Ei vaan enää kiinnosta. Silti on vielä 4 levyä hyllyssä. Ehkä niistäkin voisi joskus luopua.

Children Of Bodom
Tämä oli minullekin ensikosketuksia metalliin. Nykyään vaan ei löydy enää paljoakaan mielenkiintoa tälle bändille, kuulostaa vähän turhan lurittelulle ja biisit eivät potki niin millään.
 
In Flames
Levyt Whoracleen asti ovat vielä suht hyviä, Claymanilta ja Colonyltä löytyy muutama hyvä kappale, mutta 2 uusinta levyä ovat jo aika huttua. Ei toiminut livenäkään kovin hyvin, enemmän olisin kaivannut vanhoja tsipaleita.
 
Sitten on vielä nämä kornit, limp bizkitit sun muut pipohevipomppubändit jotka ovat unohtuneet jo ajat sitten. Vielä lojuu pari levyä hyllyssä, kuka haluaa ostaa?

Minun osalta Bodom kulki tiensä päähän Hate Crew Deathrollilla jonka jälkeen en ole enää jaksanut sitä kuunnella ja omalta osaltani Stratovarius kuoli Elementsiin. Nightwish kolahti joskus Oceanbornilla aiwan kynpillä mutta eipä sekään enää innosta.

No Metallica, Iron Maiden ja tälläset "legendaariset" bändit ei enään kiinnosta niinkuin aikanaan. En tiiä. Eihän siinä yleensähän porukka oppii metallia kuuntelemaan juuri näitten bändien ansiosta.

No Metallica, Iron Maiden ja tälläset "legendaariset" bändit ei enään kiinnosta niinkuin aikanaan. En tiiä. Eihän siinä yleensähän porukka oppii metallia kuuntelemaan juuri näitten bändien ansiosta.
 
Näin juuri. Vaikka aina silloin tällöin noitakin luukutan, nuo on ollut enemmän tällaisia 'tutustumisbändejä' joiden kautta saadaan ensikosketukset metalliin. Sitten ne tahtovat jäädä taka-alalle.

Mayhem
Jaksoin vajaan vuoden hinkuttaa vanhimpia levyjä, mutta sitten kiinnostus vain lopahti. Koko black metalliin myös. Deathcrushia tulee toisinaan kuunneltua.
 
Barathrum
Sama kohtalo, kuin Mayhemille. Legions of Perkele toimii tosin vieläkin.
 
Limp Bizkit
Tämä oli kova juttu ala-asteella, jolloin kaikkien lempikipaleena oli Rolling. Sitten kiinnostus vain lopahti, kun uskallettiin kuunnella muutakin.

Onhan noita, lähinnä sen takia, että joskus muutama vuosi sitten kuuntelin oikeastaan ainoastaan metallia ja nykyään taas menee kaikki suomiräpistä klamydian kautta fuusiojazziin, samalla kun metallimusiikin osuus kuuntelussa on kaventunut.
 
-The Sins of Thy Beloved
-Silentium
-Nightwish
-Ajattara (nykyään kyllä kun tulee se tietty fiilis niin iskeehän se yhä, se fiilis tulee vain harvemmin)
-Kalmah
-Thyrane
 
Muutenkin tuollainen ärinämetalli on jäänyt vähemmälle. Vaikka se kiehtoo edelleen, sitä tulee kuunneltua vähemmän.