Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Crimson on aliarvostettu.
 
Niinon.

Eiköhän se paras ole Tuonela. Kaikki biisit täyttä rautaa. Toisena on varmaan Elegy, kolmantena Tuhannen Lammen Turinat.

Myspacesta löytyy muuten kokonaan uudelta levyltä biisi Leaves scar, kuulostaa mielestäni aika hemmetin hyvältä.
 
http://www.myspace.com/amorphismusic
 
Ja nythän löytyy uutta sinkkuakin jo kaupoista. Kivaa.

tales from the 1000 järveä oli se levy. am universumi oli myös aivan loistava levy

Omasta miälestä Tales on ehkäpä paras, sitten Elegy(My Kantele) ja sitten Karelian Isthmus.

Tales ehdottomasti, vaikka onkin mitä kliseisin vastaus. Eipä tuota voi olla sivuuttamatta, kun siitä on allekirjoittaneen hevismi aikoinaan lähtenyt liikkeelle. Hassua on se, että vaikka monia muita tuon ajan levyjä ei jaksa enää kuunnella, Talesin hehku ei tunnu himmenevän koskaan. Amorphis on Talesista lähtien pysynyt yhtenä tärkeimmistä yhtyeistä allekirjoittaneelle, eikä bändin viehätystä ei todellakaan vähennä se, että koskaan ei voi tietää mitä sieltä tulee seuraavaksi. Välillä on ollut sulateltavaa (ehkä eniten Tuonelassa, vaikka myöhemmin onkin osoittautunut loistavaksi lätyksi), mutta koskaan eivät ole Amot totaalista pettymystä tuottaneet.
 
Tässä meikäläisen tunteellinen vuodatus :)

Minulle se on aina ollut tuo Elegy Amorphiksen THE levy..
 
Tales oli toki sangen oivaa kamaa mutta ei pärjää nyansseissa ja tunnelmallisuudessa Elegylle.
 
Näitä kahta levyä lukuunottamatta ei olekaan Amorphis sitten erityisemmin iskenyt. Koskisen meininki Ajattarassa viihdyttää enemmän omaa korvaa. Hivenen kyllä pelottaa mitä siitä jattaran neljännestä levystä tulee..? Kaverit kun ovat tehneet jo kolme levyä joilla kaikilla on periaatteessa yksi ja sama kappale..
 
Onneksi se on edes hyvä kappale.. :)
 
EDIT: Sori, meni hieman off-topiciksi

Amorphiksella ei ole yhtään kuunneltavaa levyä. Tales from the thousand lakes jaksoi iskeä ilmestyessään, mutta nykyisin siinäkään ei säväytä, kuin Ville Tuomen lauluosuudet. Myöhemmillä levyillä laulaja on ollut niiiiin huono, ettei jaksa kuunnella. Over and out...

Amorphiksella ei ole yhtään kuunneltavaa levyä. Tales from the thousand lakes jaksoi iskeä ilmestyessään, mutta nykyisin siinäkään ei säväytä, kuin Ville Tuomen lauluosuudet. Myöhemmillä levyillä laulaja on ollut niiiiin huono, ettei jaksa kuunnella. Over and out...
 
Jepjep. oot muuten itse todella vakuuttavan näkoöinen lokinpaskat naamalla. Taidat varmaan vetää vähintään yhtä hyvin kuin arvostelemasi laulaja Pasi Koskinen?
 
Mitäs levyjä oot muuten julkaissut?

Jepjep. oot muuten itse todella vakuuttavan näkoöinen lokinpaskat naamalla. Taidat varmaan vetää vähintään yhtä hyvin kuin arvostelemasi laulaja Pasi Koskinen?
 
Mitäs levyjä oot muuten julkaissut?
 
Elä suutu, en sitä paitsi ole laulaja... enkä käytä lokinpaskoja kyseistä vappunaamarikeikkaa lukuunottamatta.
 
Eikä ole levyjä ulkona, kiitos kysymästä!

Mitäs levyjä oot muuten julkaissut?
 
Levyjä saa kritisoida vain ne henkilöt, jotka ovat itsekin julkaisseet levyjä... täh?
 
Mitä Amorphikseen tulee, niin bändi on yksi harvoista suomalaisista metallibändeistä, jonka musaa jaksaa kuunnella. Mistä tulikin mieleeni, että enpä ole aikoihin bändin levyjä luukuttanut. Tales From the Thousand Lakes varmaan kokonaisuutena suosikkini bändiltä.

Mainittakoon täälläkin tuo torstaina esille lykkäämäni tuore Amorphis haastattelu.
 
http://sonosmetallicos.net/haastattelut.php?id=104

Saman tien vois mainita myös aiheeseen liittyvän levy-arvostelusi :-)
 
http://www.sonosmetallicos.net/arvostelut.php?action=show&id=1558

Minulle se on aina ollut tuo Elegy Amorphiksen THE levy..
 
Sama. Elegy on kestänyt parhaiten Amorphiksen levyistä. Toisaalta en oo kuullu mitään My Kanteleen jälkeisesistä levyistä kokonaan, mut en usko et oisin paljoa menettänyt.
 
nimim. entinen fanipoika '81