Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Ei nappaa, enkä vapaaehtoisesti kuuntelekaan.
Jos haluan kuunnella yhteiskuntakritiikkiä ja sitä "valoa tunnelissa" metallin muodossa, niin pistän soimaan Sepulturan ja/tai Soulflyn.
 
Refuse-Resist!

Mainitsenpa genreen kuuluvan suomalaisen Megiddonin.
 
Erittäin hyvää musaa, kuten kitaristi Thomas Matan toinenkin bändi, melodista metallia soittava Oratorio.
 
Näiden lisäksi jonkun verran myös Tourniquetia kuuntelen.

Trouble toimii todellakin, bändi on niin kova ettei jeesustelu haittaa.
 
Toinen mainitsemisen arvoinen kristillisillä lyriikoilla varustettu bändi on ex-Pentagram kitaristi Victor Griffinin luotsaama Place of Skulls. Basson varresta löytyy Revelationista tuttu Dennis Cornelius ja rummuista ex-Molly Hatchet mies Tim Tomaselli, joten kyseessä on eräänlainen "superbändi". Muutamien biisien kohdalla lyyrinen puoli menee turhankin jeesusteluksi, mutta kokonaisuutena toimivaa kamaa.
 
www.myspace.com/placeofskullsdoom

Tässä muuten yksi todellinen kitarasankari Jeesusteluhevin tiimoilta:
http://youtube.com/watch?v=mqgTdVuGrAQ, Rick Renström
Jos kuuntelisitte ilman, että näkisitte soittajaa, niin ei kyllä arvaisi, että kaverin käsi on moinen kun se nyt on.
 
Mutta meikän lemppari Jeesustelumetalli on Hollantilainen Slechtvalk, raskasta, nopeaa ja raakaa, folkahtavalla viikinkityylillä. Helpommin tietenkin voisi kuvailla kun sanoisi vaan black metal, mutta kun sehän ei ikänä mene läpi.
http://youtube.com/watch?v=OGZkgVMK3Kc

Nyt en ymmärrä. Tää ketju on ollu kaikkea muuta kuin typerää tappelua.
 
Edit: Ton biisin sanat sai mut kyllä vähentämään kunnioitusta kyseistä bändiä kohtaan. Biisi nyt meni hyvinkin, mutta IMO nuo sanat ovat kyllä aika roskaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Gmux … tiK06o&mode=related&search=
Millä perusteella tämä onkaan enää mitään white metallia? Gospel metal ja white metal ovat siis jokseenkin eri genrejä. Ei tuo näes miltään Jumalan musiikilta kuulosta. Niitä ns. "saatanallisia yhtyeitä" tuon Mortification:kin pojat ovat kuunnelleet jotta ovat ne vaikutteensa saaneet.
 
Esimerkiksi jotkut Extolia hyvänä yhtyeenä pitävät (kuten minä) saattavat hieman olla hämillään kun kuulevat sen tekevän kristillistä metallia. Siinä tulee hieman sellainen olo että öööh...
 
Tossa se onkin! aika vaikee selittää, mutta ei tääkyllä mitään jeesustelua mielestäni ole ainakaan suurin osa kappaleista. Ykskin kappale kertoo siitää kun Nooa rakensi arkin. "Noah was aknower"
Ja niin siis se kappale Human condition sen tarkoituksena oli "herättää kyseinen kuulia niinkuin levyn nimestä Post Momentary Affliction voi päätellä. MUt on niitä ns.hengellisiäkin jonkn verrran jos ettii. TOi Scrolls of the... Kertoo niinku niistä Viidestä vanhan testamentin kirjoista: Esteristä sun muusta.

Jep jep. " valkoista metallia", mä luulin jo et tää oli jotain KKK huttua...
 
Jatkakaa...

Niin, ja ironista tässä on se, että nuo möröt pimeydestä eivät ole koskaan mitään kunnon sotaa tai hävitystä saaneet aikaiseksi, toisin kuin nämä urheat valon soturit ja oikeellisen, ainoan ja ihanaisen Jumalan palvelijat.
 
Jep.. Mutta ei mennä tähän jookosta. M.netin hevipalsta on todellakin viimeinen paikka jossa haluan ruveta kristinuskon aikaansaannoksista väittelemään. :)
 
Ihmetyttää vieläkin porukoiden punaniskaisuus noiden lyriikoiden suhteen.. Porukkaa tuntuu enemmän kiinnostavan sanojen merkitys kuin ne sanat. Mikä ei ole taas yleisesti ottaen lainkaan tyypillistä näissä piireissä. :) Voihan lyriikkaa / runoutta arvostaa hyvinkin pitkälle ilman, että yhtyy sen esittämien mielipiteiden kanssa..
 
Nimim. " En diggaa Eino Leinosta koska sen mielestä on kivaa, et hiihtäjät niinq kuolee". :)

Latautumista ennen keikkaa:
 
"JEE, pistetään tää paikka paskaksi!"
 
"JOO!"
 
"rukoillaan."

Onko sellaista juttua olemassakaan kuin White Metal? nimittäin black metal ainakin minulle on enemmänkin tyylisuunta kuin aate. Uskontoja myönteisesti käsittelevä metalli taas on sulautunut kaikenlaiseen musiikkiin, sitä tehdään hardcorena, powerina ja deathina ainakin... plus kaikkena muuna mitä maa päällään kantaa.
 
Aiheeseen liittyen, itselleni ei ole mitään väliä mistä bändi ammentaa musiikkinsa kunhan se musiikkina toimii. Toimivien kristillisten bändien määrä on vaan huomattavan vähäinen niin ei paljoa tule semmoista kuunneltua, tuo bläkkis-osasto kuitenkin tarjoaa varteenotettavaa musiikkia huomattavasti enemmän jo pelkästään sen takia että sitä tehdään niin paljon.

Porukkaa tuntuu enemmän kiinnostavan sanojen merkitys kuin ne sanat. Mikä ei ole taas yleisesti ottaen lainkaan tyypillistä näissä piireissä. :) Voihan lyriikkaa / runoutta arvostaa hyvinkin pitkälle ilman, että yhtyy sen esittämien mielipiteiden kanssa..
 
Plussaa. Huonosti kirjoitettu lyriikka mielenkiintoisesta aiheesta on paljon isompi kauhistus kuin tylsästä aiheesta hyvin kirjoitettu lyriikka.
 
Mutta ehkäpä siinä onkin ongelma näiden ns. valkometallipäiden kanssa; kautta historianhan kirjailijoiden ja saarnaajien kynä on tuntunut olevan terävimmillään nimenomaan Helvettiä kuvattaessa, kun taas Taivas-maalailut ovat jääneet ponnettomiksi ja tylsiksi. Hyviä esimerkkejä vaikkapa Milton ja Dante. Onko kaikkivaltiaasta hyvyydestä vain liian vaikea kirjoittaa vetävästi?

Mielenkiintoinen aihe sinänsä.Lyriikat ovat tietenkin iso osa kappaletta, mutta ihmetyttää tuo biisien dissaaminen noiden lyriikoiden takia silti, koska suurin osa lyriikoista on juuri tasapaksua ja sanomatonta, ja enemmän painoarvoa jääkin sille miten ne sanat lauletaan. Ei ainakaan omalta kohdalta heti tule mieleen bändiä, jota olisin kuunnellut pelkästään hyvien lyriikkojen takia, eikä toisaalta taas bändiä jota en olisi kuunnellut huonojen lyyriikoiden takia, jos musa vaan mielyttää.
 
Kyllähän se pimeys ja synkkyys on tietenkin aina ihmisiä kiinnostanut, mutta en yhdy siihen mielipiteenseen, ettei valosta ja kirkkaudesta osattaisi kirjoittaa mielenkiintoisesti. Eikä se Danten taivas osiokaan mielestäni helvetti osiolle pahemmin hävinnyt. Ja mietippäs kaikkia hyvyyttä esittäviä valkoisia velhoja yms.
 
Sitäpaitsi viittaus siihen, että jumalan ja uskonnon takia olisi käyty paljon sotia on väärä, eiköhän ne sodat ole käyty ihmisten takia uskontoa tekosyynä käyttäen, mutta ei siitä sen enempää.
 
Pahuus, synkkyys suru ja onnettomuus ovat mielenkiintoisia asioita, mutta omalle kohdalle mieluummin valitsisin valoisan ja onnellisen tien, joten ei minua haittaa hyvyydestä tai pahan tappiostakaan kertovat sanat.
 
Niin ja ei tuo alkuperäinen biisi oikein iskeny.

Onko täällä Jeesus Metallin ystäviä? Itse tunnustan olevani! Kuuntelen Mortificationia.
 
Välillä kuuntelussa:
 
-Deliverance
-Mortification
-Tourniquet
-Vengeance
-Living Sacrifice
-Extol

Mulla sanat ovat tärkeitä ja katson tarkkaan musiikin.
Tappakaa se saatanan v#tun kusipää!
Ei näin!
Surusta olen viime aikoina tehnyt biisin. Suru ja synkkyys on kyllä tällä hetkellä itselläni IN.

Voi jumalauta mitä pelleilyä. Metalli ja kristinusko ei kuulu mitenkään toisiinsa, pistää vituttamaan tällainen paska.

Voi jumalauta mitä pelleilyä. Metalli ja kristinusko ei kuulu mitenkään toisiinsa, pistää vituttamaan tällainen paska.
 
Siis niinku millanen paska?
Mikä sitten ei oo pelleilyä?

Voi jumalauta mitä pelleilyä. Metalli ja kristinusko ei kuulu mitenkään toisiinsa, pistää vituttamaan tällainen paska.
 
Mihin musiikkiin sitten kristinusko tai mikään muu uskonto sinällään liittyy? Ihan mielenkiintoinen väite, perusteletko vähän?
 
Miten sitten kaikki lohikäärmeet sun muut taru- ja sankarihahmot liittyy johonkin power- tai fantasymetalliin? Onhan olemassa esim. punk- rock- rap- ja jazzmusiikkia esittäviä gospelbändejä, niin miksei sitten metallibändienkin sanoitukset voisi viitata kristinuskoon?

Jonkun verran on tullut White Metallia kuunneltua.
-Mortification
-Kekal
-Lumina Polaris (gospelia, vai mikä ero näillä edes on?)
-Tourniquet
-Stryper
-Extol
 
Aika harvoin kumminkin kuuntelen, joskus jos vaan sille päälle sattuu. Lumina Polarista tullut noista eniten kuunneltua.

(gospelia, vai mikä ero näillä edes on?)
 
Käsittääkseni kaikki hengellinen musiikki on gospelia.

Käsittääkseni kaikki hengellinen musiikki on gospelia.
 
Jollakin alan tuntijalla voi olla eriävä mielipide mutta kansankielellä se voisi noin kääntyä se ajatus. Gospel = evankeliumi.

extol tuli nmähtyä joskus vuonna 1. keikka oli energinen ja magee. extolin levyt ei säväytä yhtään. jees.
 
vaikka täs jostain white metallista puhutaankin niin kuinka monessä näistä tunnetuimmista black metal bändeistä on oikeita saatananpalvojia eikä mitään satanisteja?