Keskustelua raskaammasta musiikista ›

dajackal: Pirun hyvä juttu, jossa selvitetään asiat fanien kannalta aivan riittävällä tarkkuudella ja erittäin asiallisesti kaikkia osapuolia kunnioittaen.
 
Aika jännästi lehtijuttu vahvisti todeksi melkein kaiken sen, mitä täällä palstalla jo vuosia sitten huhuissa kerrottiin. Yllättävää että Laihon diabetes diagnosoitiin noinkin loppuvaiheessa. Olemuksen perusteella kärsi siitä jo huomattavasti aiemmin, ja ne muistiongelmat saattoi olla hyvinkin samaan sairauteen liittyviä. Harmi ettei saanut aiemmin diagnoosia, mikä tietenkin on sekin omiin valintoihin liittyvä juttu.
 
"Emme uskaltaneet lukea kirjaa, koska Alexin muisti oli jo mitä oli. Mutta kuulemamme mukaan se on hyvin koottu, kolmikko kertoo."
 
Taitavat vähän puijata tässä. Vaikka kirjaa ei olisi ostanut, niin siitähän julkaistiin pitkiä pätkiä aikanaan iltapäivälehdissäkin. Miten olisivat voineet välttyä kirjalta? Ihan työnsä puolesta ja lakiasioiden takia heidän lienee ollut pakko lukea kirja. Erikoinen yksityiskohta muuten rehellisen tuntuisessa haastattelussa.

The Jack: "Emme uskaltaneet lukea kirjaa, koska Alexin muisti oli jo mitä oli. Mutta kuulemamme mukaan se on hyvin koottu, kolmikko kertoo."
 
Taitavat vähän puijata tässä. Vaikka kirjaa ei olisi ostanut, niin siitähän julkaistiin pitkiä pätkiä aikanaan iltapäivälehdissäkin. Miten olisivat voineet välttyä kirjalta? Ihan työnsä puolesta ja lakiasioiden takia heidän lienee ollut pakko lukea kirja. Erikoinen yksityiskohta muuten rehellisen tuntuisessa haastattelussa.
 
100% samaa mieltä. Nää on aina näitä kun ihmiset jostain syystä haluavat esittää, että ovat niin viileitä, että sivuuttavat tuollaiset asiat, mutta noinhan ihmismieli ei toimi. Aivan taatusti ovat jokainen sen kirjan selanneet läpi. Siinä puhutaan julkisesti heistä ja heitä olennaisesti koskevista asioista pitkältä ajalta heidän elämänsä aikana. Sellaista ei kukaan jätä lukematta.

Todella hieno juttu että nyt Kuoppala, Raatikainen sekä Wirman kertoivat yhtyeen ja Laihon tapahtumia vuosien ajalta. Voi voi, jos olisivat saaneet Alexin ajoissa tajuamaan mihin jamaa on itseään saattamassa, mutta addiktio on todella paha juttu joka ajaa kenet tahansa kohti tuhoa.
Tuo Allun elämänkerta oli todella köpöinen, ihan ok paikoitellen mutta nyt ymmärrän että ei se varmaan kovin tarkkaan kuitenkaan itse muistanut kaikkia tapahtumia omalta taipaleeltaan.

En usko hetkeäkään että nuo tyypit olisivat lukeneet Laihon kirjaa. Miksi ihmeessä olisivat?

Henri Henri Olavi: En usko hetkeäkään että nuo tyypit olisivat lukeneet Laihon kirjaa. Miksi ihmeessä olisivat?
 
Olen kanssasi tästä ihan samaa mieltä.

The Jack: Aika jännästi lehtijuttu vahvisti todeksi melkein kaiken sen, mitä täällä palstalla jo vuosia sitten huhuissa kerrottiin. Yllättävää että Laihon diabetes diagnosoitiin noinkin loppuvaiheessa. Olemuksen perusteella kärsi siitä jo huomattavasti aiemmin, ja ne muistiongelmat saattoi olla hyvinkin samaan sairauteen liittyviä. Harmi ettei saanut aiemmin diagnoosia, mikä tietenkin on sekin omiin valintoihin liittyvä juttu.
 
"Emme uskaltaneet lukea kirjaa, koska Alexin muisti oli jo mitä oli. Mutta kuulemamme mukaan se on hyvin koottu, kolmikko kertoo."
 
Taitavat vähän puijata tässä. Vaikka kirjaa ei olisi ostanut, niin siitähän julkaistiin pitkiä pätkiä aikanaan iltapäivälehdissäkin. Miten olisivat voineet välttyä kirjalta? Ihan työnsä puolesta ja lakiasioiden takia heidän lienee ollut pakko lukea kirja. Erikoinen yksityiskohta muuten rehellisen tuntuisessa haastattelussa.
 
Toi muistijuttu selittää kyllä kirjan isot heitot esim. vuosiluvuissa.

Henri Henri Olavi: En usko hetkeäkään että nuo tyypit olisivat lukeneet Laihon kirjaa. Miksi ihmeessä olisivat?
 
Kuten tuossa juuri mainitsin: siinä puhutaan julkisesti heistä ja heitä olennaisesti koskevista asioista pitkältä ajalta heidän elämänsä aikana. Ihmisen perusluonne on utelias ja erityisesti sen suhteen miten muut ihmiset heidät näkevät. Sen lisäksi, että Alexi oli heidän lapsuuden/nuoruuden ystävä, oli Bodom myös näiden herrojen ammatti ja koska kuvioihin on sillä ammatillisellakin saralla mahtunut todistetusti monenlaisia juonenkäänteitä, kiinnostaa varmasti vielä sitäkin enemmän miten yksi bändin jäsen asiat julkisesti esittää.

ttpp44: Kuten tuossa juuri mainitsin: siinä puhutaan julkisesti heistä ja heitä olennaisesti koskevista asioista pitkältä ajalta heidän elämänsä aikana. Ihmisen perusluonne on utelias ja erityisesti sen suhteen miten muut ihmiset heidät näkevät. Sen lisäksi, että Alexi oli heidän lapsuuden/nuoruuden ystävä, oli Bodom myös näiden herrojen ammatti ja koska kuvioihin on sillä ammatillisellakin saralla mahtunut todistetusti monenlaisia juonenkäänteitä, kiinnostaa varmasti vielä sitäkin enemmän miten yksi bändin jäsen asiat julkisesti esittää.
 
Ihminen on utelias, mutta jos on 20 vuotta ollut saman jätkän kanssa, niin ei varmaan kiinnosta mitä se jossain kirjassa sanoo. Ne kaikki on sanottu tyyppien kesken jossain muodossa. Jos tyypit itse sanovat, etteivät ole kirjaa lukeneet, mulla ei ole mitään syytä olettaa asian olevan toisin. Kunnes toisin todistetaan...

Itsehän veikkaan, että lukemattakin on saanut sisällöstä aika paljon tietää, kun aivan takuuvarmasti monet immeiset ovat kertoneet juttuja ja kyselleet tarkennuksia jne.

Yhdyn kahteen yllä olevaan viestiin. Lisäksi voisi pitää uskottavana muiden bändijätkein olettaneen, että jos siellä kirjassa jotain todella pöyristyttävää heihin liittyen kerrotaan, niin he saisivat siitä tiedon joka tapauksessa vaikkeiva ko. kirjaa lukisikaan.

Bodomin levyt paremmuusjärjestyksessä:
 
1. Follow The Reaper
2. Hatebreeder
3. Something Wild
4. I Worship Chaos
5. Hexed
6. Hate Crew Deathroll
7. Halo of Blood
8. Are You Dead Yet?
9. Blooddrunk
10. Relentless, Reckless Forever

ttpp44: Bodomin levyt paremmuusjärjestyksessä:
 
1. Follow The Reaper
2. Hatebreeder
3. Something Wild
4. I Worship Chaos
5. Hexed
6. Hate Crew Deathroll
7. Halo of Blood
8. Are You Dead Yet?
9. Blooddrunk
10. Relentless, Reckless Forever
 
Olen eri mieltä mutta hyväksyn

ttpp44: Bodomin levyt paremmuusjärjestyksessä:
 
1. Hate Crew Deathroll
2...10. kaikki muut
 
Korjasin totuudenmukaiseksi.

Hatebreeder
Follow the Reaper
Hate Crew Deathroll
Something Wild
Halo of Blood
Hexed
Are You Dead Yet
Relentless Reckless Forever
I Worship Chaos
Blooddrunk
 
This how I roll

Follow the Reaper
Hatebreeder
Something Wild
Are You Dead Yet
Blooddrunk
Relentless Reckless Forever
Halo Of Blood
Hate Crew Deathroll
Hexed
I Worship Chaos

Follow the reaper on mun ykkös suosikki koska sillä levyllä Alexin laulu kuulostaa jo paremmalta, ja mun mielestä just tällä levyllä on se kunnon viiltävä bodom soundi,
tai ainakin se sopii hyvin levyn teemaan. Biisit on hyviä ja huomaa miten porukan taidot on hiotumpia. Mun mielestä tää on just se niiden masterpiece. Hatebreederkin on hyvä ja kilpailee kovasti followia vastaan. Biisit on hyviä, mutta vähän paistaa semmoinen etsiminen vielä sieltä. Something wild on klassikko. Näitä 3 ekaa levyä on vaikea lokeroida toisiaan vastaan, kun kaikki ne on hyviä, mut toi mun järjestys.
 
Are you dead yet on taas vähän aikuisempaa bodomia jo ja mun mielestä erittäin hyvä levy. Blooddrunk on mun mielestä mainettaan parempi ja kokonaisuutena kivan tasainen. Deathrollissa on joitakin hyviä biisejä, mutta loput on vähän sellaisia, että ne olis voinut jättää pois. Ei aivan se tasaisin kokonaisuus.
Relentless olikin parempi levy mitä muistin ja ehdottomasti mulla meni hexedin, halon ja chaosin yläpuolelle.
 
Halo of blood iski omaan makuun näistä uudemmista ajoista ja kipusi noiden 3 ekan levyn lähelle. Se on vähän kuin luulisi sen kuuluvan noiden ekojen levyjen joukkoon, mutta vuosien päästä vanhempina sekä hiotumpina.
Hexed yllätti iloisesti, mutta muuten se tuntuu vähän kuin jämälevyltä. Ihan kuin "teemme sen viimeisen ja sitten done" mitä se olikin.
I worship chaos on ihan ok, mutta itselle ei vaan toimi niin hyvin kuin muut. Tämä on se bodomien hitaat levy vois sanoa :)
 
Kaikki bodomin levyt mun mielestä hyviä omalla tavallaan. Toi on mitä minä tunnen näitä levyjä kohtaan.

Kolme ekaa levyä ovat kyllä itselleni täysin selviä, niiden asemaa ei uhkaa mikään mutta ymmärrän hyvin että keskinäinen järjestys niiden välillä riippuu vähän näkökulmasta. FTR on, kuten edellinen kirjoittaja mainitsi, ehdottomasti Bodomin ns. signature-levy. Siinä kiteytyy kaikki se, mistä bändissä on kyse. Mutta kieltämättä juuri se hiomattomuus kiehtoo kahdessa ekassa levyssä, etenkin SW on todella raaka.
 
Itselleni Bodomin "jenkkihevivaihe" ei oikein iskenyt koskaan ja silloin into bändiin alkoi tasaisesti laantua. Kaikki se lippis väärinpäin "fuck you you fucking fuck" -meininki aiheutti myös rehellisesti sanottuna myötähäpeää. Tästä syystä AYDY ei sytytä minua yhtään. HCD:llä on kyllä vielä mielettömän hyviä biisejä, mutta itselleni juuri tuo monen ylenkatsoma I Worship Chaos on selkeä nelospaikan haltija. Siellä on niin jumalattoman kovia riffejä ja biisejä. Esim. Morrigan on ihan ehdottomasti Bodomin parhaita biisejä ja All For Nothingin lopun kitara-syntikka-soolobattle on yksittäisenä hetkenä parasta, mitä Bodomilta minuun korvaani on koskaan kuulunut. Se on ihan maaginen.
 
Hexed toimii itselleni todella hyvin kokonaisuutena eikä oikein mikään biisi ärsytä.
 
Blooddrunk ja RRF ovat kyllä sellaisia levyjä, että pakko tunnustaa, että niiden kuuntelu on ollut muihin levyihin verrattuna todella vähäistä koska niiden ilmestymisen aikoihin kiinnostukseni Bodomiin oli aika lailla nolla. Jälkikäteen olen niitä joskus pyöritellyt, muttei ole koskaan tullut vahvoja fiiliksiä niistä. Pitänee kokeilla taas joskus uudestaan.
 
Halo of Blood nousee noiden edelle jo ihan pelkästään nimibiisillään vaikkei levy nyt muuten mikään huikea mielestäni olekaan.

Something Wild on totuus. Hatebreeder kakkosena. Muista ei niin väliksi.
 
Täytyy sanoa kuitenkin että Hexedillä bändi teki oivan paluun ja punainen lanka löytyi taas. Koko Latvalan aikainen tuotanto on taasitselle yhtä tyhjän kanssa, Blooddrunk selkein mahalasku.

Jeszse: Hatebreeder
Follow the Reaper
Hate Crew Deathroll
Something Wild
Halo of Blood
Hexed
Are You Dead Yet
Relentless Reckless Forever
I Worship Chaos
Blooddrunk
 
This how I roll
 
Tässä tulikin oikea järjestys

Poikkean hieman kaavasta, tässä omat lempparit tällä hetkellä:
 
1. Blooddrunk
2. Halo of Blood
3. Are You Dead Yet?
4. Relentless, Reckless Forever
5. Follow the Reaper
6. Hate Crew Deathroll
7. Hatebreeder
8. Hexed
9. Something Wild
10. I Worship Chaos
 
Neljä ekaa on soitettu puhki tänä keväänä, joten nyt on soittimessa pyörinyt Latvalan aikaiset. Totuushan on, että joka levy yltäisi ykkössijalle, kuten myös yhtä hyvin jumbosijalle. Yhtään huonoa biisiä ei ole COB tehnyt.

temander: Yhtään huonoa biisiä ei ole COB tehnyt.
 
Yhdyn tähän. Yleinen vitsi omassa ystäväporukassani onkin ollut, että paskakin Bodomi on kuitenkin varsin hyvää.
 
Alexin poismenon myötä tulikin laitettua tämä väittämä testiin ja teinkin itselleni soittolistan omasta mielestäni huonoimmista Bodomin biiseistä. Lopputuloksena sain sen reilut kymmenen biisiä (pääosin Relentless ja Worship levyiltä omassa tapauksessani), eikä nekään nyt sitten lopulta niin huonoja olleet. Tuli jopa löydettyä muutamia biisejä, jotka eivät olleet aiemmin iskeneet. Jos kymmenen albumin diskografiasta saadaan revittyä albumillisen keskinkertaista matskua, niin sanoisin että ollaan yleisesti onnistuttu varsin mallikkaasti. Tuokin heikoimpien biisien kokoelma olisi monelle uudelle metallibändille oikein väkevä albumi itsessään.