Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Peoplez: Kiitti tästä! Tällaset videot on just parhaita. Petrucci on hauska ku välillä tulee ihan puun takaa ihan LÄPPÄÄ kuten tossa soolon lopussa "this run is just a flurry of notes, just do it and hope you don't suck"
 
Samalle hymähdin itse. :) Selvästi itseironiaa mukana ja parodiapätkät katottu.

Peoplez: Kiitti tästä! Tällaset videot on just parhaita. Petrucci on hauska ku välillä tulee ihan puun takaa ihan LÄPPÄÄ kuten tossa soolon lopussa "this run is just a flurry of notes, just do it and hope you don't suck"
 
mun mielestä tuo Strutsi on kyllä eri rento äijä, semmonen todella jalat maassa olonen, ei mikään leso. varmaan miellyttävä persoona hän.
 
tuli muuten tuossa kakkosvideon jossain kohdassa mieleen tuosta mitä se soitti ihan joku Opethin biisi....oiskohan Fair Judgement

Peoplez: Mun mielestä tuo instrumentaalisetti on parasta pitkään aikaan :) Niin kivaa soittoa että piti alkaa itsekin opettelemaan, vaikken iha kaikken nopeinta Petruccin World Domination Moden soittoa handlaakaan. Huippumeininkiä hei! Mitäs väliä niillä esikuvilla on? :( Tarkoitat varmaan Rushia ja sitä yhtä biisiä vai?
 
En tiiä, minusta tuossa biisissä ei kertosäkeiden välissä ole mitään melodisesti mielenkiintoista tai mieleenjäävää. Jotenkin tempokin tuntuu kaiken lisäksi kiihdytetylle. Bridges in the Sky:n instrumentaaliosio on niin hieno, että samanlaista loistavuutta olisi toivonut tuohonkin viisuun.
 
Ei niillä esikuvilla muuta väliä, mutta kun tietää miten täydellisesti Strangiaton soolo päättyy siihen mute-riffiin, niin tää jää täysin vaille kliimaksia.

Jaa, tuommoinen tuore parikymmentäminuuttinen Petrucci-haastattelu löytyi. http://www.youtube.com/watch?v=-3JvnVIO27U

Onks muut nähny '93 version A Change of Seasonsista Kevin Mooren kanssa:
http://www.youtube.com/watch?v=PAKlvNKlR3A
 
Hyvä että odottivat hetken niin kerkesivät vaihtaa noi Another Worldin lyriikat. :D

Nyt on kenttäliput myyty loppuun sekä Tiketistä että Lippupalvelusta, suht ripeää toimintaa. Eilen illalla tajusin ostaa omani, silloin vietiin viimeisiä. Tiukalle veti. Tammikuuta odotellessa, settilista vaikuttaa todella makoisalta.

Luthanasia: Nyt on kenttäliput myyty loppuun sekä Tiketistä että Lippupalvelusta, suht ripeää toimintaa. Eilen illalla tajusin ostaa omani, silloin vietiin viimeisiä. Tiukalle veti. Tammikuuta odotellessa, settilista vaikuttaa todella makoisalta.
 
Jaa, no sitten kait on ostettava katsomoliput. Toisaalta, eipä voin pitkää keikkaa välttämättä jaksaisi seisoakaan.

Tää kun nyt ei oo sit enään Progressive nation kiertue niin kuinka pitkää settiä noi nyt sit vetää? Onko se se 3h mitä ne on joskus tehny vai se tavallinen 2h ja vähän päälle, mitä bändit yleensä tekee?

Guitar_Miller: Tää kun nyt ei oo sit enään Progressive nation kiertue niin kuinka pitkää settiä noi nyt sit vetää? Onko se se 3h mitä ne on joskus tehny vai se tavallinen 2h ja vähän päälle, mitä bändit yleensä tekee?
 
Laskeskelin tuossa aiemmin että settilistan biisien studioversioista tulee yhteensä semmoinen 1h45min-1h50min ja siihen päälle sitten vielä rumpusoolo, joka on kai viisiminuuttinen, eli se parisen tuntiahan tuosta tulee.

Guitar_Miller: Tää kun nyt ei oo sit enään Progressive nation kiertue niin kuinka pitkää settiä noi nyt sit vetää? Onko se se 3h mitä ne on joskus tehny vai se tavallinen 2h ja vähän päälle, mitä bändit yleensä tekee?
 
Jos ei ois lämppäriä niin se varmaan ois sen 3h.

Möin tämän Scenesin joskus vuosia sitten ja nyt taas ostin. On tää Finally Free kyllä ihan saatanan tunnerikas biisi... ainaki tyyliin ekat 5 minuuttia. Aina tulee kylmät väreet näistä sanotuksista ja miten toi kitara ja koskettimet vetää tollasta surumielistä melodiaa tossa säkeistön alussa. Ku koko levy on rakennettu tätä biisiä varten, niin se payoff on jotain maagista.
 
HUH!

Ianuarius: Möin tämän Scenesin joskus vuosia sitten ja nyt taas ostin. On tää Finally Free kyllä ihan saatanan tunnerikas biisi... ainaki tyyliin ekat 5 minuuttia. Aina tulee kylmät väreet näistä sanotuksista ja miten toi kitara ja koskettimet vetää tollasta surumielistä melodiaa tossa säkeistön alussa. Ku koko levy on rakennettu tätä biisiä varten, niin se payoff on jotain maagista.
 
HUH!
 
Tuo on kyllä levykokonaisuutena mulle number uno. Siis Metropolis pt. 2.

Ygäby: Tuo on kyllä levykokonaisuutena mulle number uno. Siis Metropolis pt. 2.
 
Se on vaan siinä, et sitte pitää kuunnella koko levy. =) Ei ole perheellisenä aikaa... =)

Ygäby: Tuo on kyllä levykokonaisuutena mulle number uno. Siis Metropolis pt. 2.
VIPMetal: Se on vaan siinä, et sitte pitää kuunnella koko levy. =) Ei ole perheellisenä aikaa... =)
 
Pätee muutenkin hyvin usein konseptialbumeihin. Koska konseptialbumissa kun on se yks aihe ja yhteinen kokonaisuus... Pienissä paloissa ne biisit ei oo mitenkään erikoisia, mutta kokonaisuutena... siinä on vaan aina jotain hienoo ja kiehtovaa...

Guitar_Miller: Pätee muutenkin hyvin usein konseptialbumeihin. Koska konseptialbumissa kun on se yks aihe ja yhteinen kokonaisuus... Pienissä paloissa ne biisit ei oo mitenkään erikoisia, mutta kokonaisuutena... siinä on vaan aina jotain hienoo ja kiehtovaa...
 
Tuo on kyllä harvinaisen totta, harvemmin konseptialbumeilta pystyy kuuntelemaan "irrallisia" biisejä. Jotenkin se vaan tuntuu järkevämmältä kuunnella koko albumi kerralla. Tiedän ehkä vain yhden konseptialbumin, miltä pystyy irroittamaan lähes minkä tahansa biisin irralliseen kuunteluun. Vaikka jokaista biisiä yhdistää sama tarina, on levy rakennettu kuitenkin niin, että kappaleet voi irroittaa helposti toisistaan.

Iron Maidenin 7th Son on kyl tollanen albumi. Loistavia raitoja melkein jokainen.
 
Scenesillä kyllä toimii muutamat raidat yksinäänkin... niinku Spirit Carries On ja Dance of Eternity. :o

Ianuarius: Iron Maidenin 7th Son on kyl tollanen albumi. Loistavia raitoja melkein jokainen.
 
Scenesillä kyllä toimii muutamat raidat yksinäänkin... niinku Spirit Carries On ja Dance of Eternity. :o
 
No tää on kyllä totta.

Ianuarius: Iron Maidenin 7th Son on kyl tollanen albumi. Loistavia raitoja melkein jokainen.
 
Tätä albumia hain. Toinen, mistä onnistuu aika hyvin biisien irroitus, on saksalaisen Seventh Avenuen albumi Terium. Jos joku haluaa kuulla kauheita kitarasoundeja, niin kuunnelkaa tuota.

Tuomoo: Tätä albumia hain. Toinen, mistä onnistuu aika hyvin biisien irroitus, on saksalaisen Seventh Avenuen albumi Terium. Jos joku haluaa kuulla kauheita kitarasoundeja, niin kuunnelkaa tuota.
 
Ittelleni tulee mieleen Ayreonin - Into the Electric Castle. Konseptialbumi jossa jokanen biisi on sellanen että voi hyvinkin kuunnella erikseen.

Ianuarius: Scenesillä kyllä toimii muutamat raidat yksinäänkin... niinku Spirit Carries On ja Dance of Eternity. :o
 
Ittelleni noitten lisäks viä Overture 1928 ja Strange Deja Vu, tosin toki yhteen/peräkkäin. Että jos aijon Strange Deja Vuun kuunnella niin kyllä mää kuuntelen sen Overturen siihen eteen ja toisteppäin.