Keskustelua raskaammasta musiikista ›

ekikoo: Joku joskus mnetissä kirjoitti että Hindsin örinät/murinat/korinat kuulostaa livenä vihaiselta hamsterilta
 
Ei kai Hinds örissyt/murissut/korissut, vaan lauloi pelkästään puhtaita? Sanders ja Kelliher hoiti örinät ja murinat?

bedlam: Ei kai Hinds örissyt/murissut/korissut, vaan lauloi pelkästään puhtaita? Sanders ja Kelliher hoiti örinät ja murinat?
 
Kyllä se veti semmosia kirkumisia tai karjumisia, etenkin Blood Mountainiin asti. Ja muutenkin parilla ekalla levyllä Sanders hoiti suuren osan lauluosuuksista.
 
Kelliher ei oo mitään örinöitä tai mitään lauluja vetäny koskaan levylle paitsi livenä tuplaillut ehkä jotain.
 
Tässä Hindsin kamalin esitys vissiin jossain taudissa kyllä
 
https://youtu.be/b_Pyj9PPyW4?si=DTw9ehUpSJnbkaS1
 
ja tässä sama biisi paremmin vedettynä
 
https://youtu.be/3dqFO85xSeE?si=8XIKauYTzvp7J2pT

Exhausted:
 
ja tässä sama biisi paremmin vedettynä
 
https://youtu.be/3dqFO85xSeE?si=8XIKauYTzvp7J2pT
 
No melkosta korvien raiskausta on kyllä tämäkin.

Mitä nyt seuraillut tota kuviota, niin Hinds on se ongelma. Entinen manageri sai pidettyä bändin kasassa, hänen kuolemansa jälkeen sitte homma hajos lopullisesti. Harmi, pari klubikeikkaa olivat todella hyviä mitä näin Pakkahuoneella ja Circuksessa. Festareillakin tsekkasin, mutta sisäpuitteissa paras. Iso palanen puuttuu nyt, mutta eipä bändi tolla tavalla olis voinut jatkaakaan.

Exhausted: Kyllä se veti semmosia kirkumisia tai karjumisia, etenkin Blood Mountainiin asti. Ja muutenkin parilla ekalla levyllä Sanders hoiti suuren osan lauluosuuksista.
 
Aa totta, mulla kuuntelut on pääasiassa Crack the Skyestä eteenpäin, joten ei taida niillä myöhemmillä albumeilla juuri karjua tai kiljua. Rakastan Hindsin puhdasta laulua levyillä, mutta kun jotkut puhuu Ozzyn laulusta määkimisenä niin kyllä kuvailu osuu paljon paremmin minusta Hindsin livesaundiin.
 
Exhausted: Kelliher ei oo mitään örinöitä tai mitään lauluja vetäny koskaan levylle paitsi livenä tuplaillut ehkä jotain.
 
Juu tiedän, livehommista olikin tässä puhe.

https://www.atlantanewsfirst.com/20 … odon-dies-atlanta-motorcycle-crash/
 
Hindsin avautumiset avauduttu.

No jopas. RIP.

Voi hitto sentään. Nyt veti hiljaiseksi.

Rauhallista lepoa vaan. Surullista.

Joo jotenkin pysäytti tää. Kuitenkin nuori kuolemaan periaatteessa. Olisin toivonut, että pääsisi kuulemaan Hindsin soolotuotantoa Mastodonin jälkeen. Minusta Hinds oli persoonallinen muusikko, joka oli hyvällä tavalla erilainen. Julkisuudessa paistoi semmonen, että ei välttis kovin korkealla lentänyt elämässä hän. Symppasin kovasti hänen johdostaan Mastodonia. Onneksi tuli nähtyä jo sata vuotta sitten HKI jäähallilla Slayerin lämppärinä sekä myöhemmin Pakkahuoneella. Mastodon on 2000-luvun about hienoin raskaamman musiikin yhtye omissa kirjoissa.

Ai samperi...mä tykkäsin aina Hindsin kitaratyöskentelystä, laulusta ja sävellyksistä, todella persoonallinen ja tunnistettava tatsi modernilla metallikentällä. Mastodon on mulle varmaan kaikkien modernien metallibändien ykkönen, osiensa summa, jossa Hinds oli etenkin yhtyeen alkupuoliskolla todella keskeinen palanen. Teiden erkaneminen Mastodonin kanssa taannoin tuntui harmilliselta, mutta myös luonnolliselta, näitä sattuu henkilökemioiden törmätessä - ja kaikesta päätellen ei ollut helppo henkilö. Olisi todellakin ollut kiva kuulla, millaista musiikkia kehittelee seuraavaksi. RIP.

RIP. Ikävään tilanteeseen jäi kun oli juuri haukkunut vanhat bändikaverit, olisi suonut moisten typerien riitojen tulevan sovituiksi.

Satuttaa. Ensinnä se että sai monoa Mastodonista, vaikka oli mielestäni kyseisen bändin parasta antia. Omituisine juttuineen ja äärettömän hienoine sooloineen. Olkoon Nick kuinka hyvä kitaristi tahansa, niin ei hän ole bändin ilmeeseen "sopiva". Brent oli ja tulee aina olemaan se ainoa oikea lead-kitaristi.
 
Mutta satuttaa vielä enemmän, kun eräs aikamme hienoimmista "hevikitaristeista" on poissa. Hän toi tuohon melko tylsäksi käyneeseen genreen uutta ja itsensä näköistä soittoa. Oli se sitten kantria, folkia tai mitä hyvään, niin sellaisen yhdistäminen Mastodonin draiviin ja grooveen vain toimi meikäläiselle.
 
Vaikkei henkilö ollutkaan läheinen, niin musiikki oli. Ihan hirveästi ei ole jäljellä metallimusiikin saralla kitaristeja joita aidosti fanitan ja joiden soittamisesta tykkään poimia juttuja. EVH, Dimebag, B.Hinds... kaikilla oli vahvasti oma juttunsa ja kaikki ovat nyt yläkerran bändissä. Ja oli hyvin lähellä että Jake E. Lee olisi siirtynyt sinne myös.
 
Aika monta kertaa on tullut illan aikana pyöräytettyä Jaguar God.

Pakko myöntää, että olin männä viikkoina valmis manaamaan Hindsin alimpaan helvettiin hänen nettikäytöksensä vuoksi, mutta. Tässä kohtaa tommosilla lillukanvarsilla ei ole yhtään mitään merkitystä. Kuinka helvetin synkästi voikaan miehen tarina loppua. Iski kovaa.
 
Kaveri ei varmasti ollut se helpoin, mukavin tai luotettavin jeppe, mutta ihan ehta legenda hän oli kitaran varressa. Juuri tuo "epä-hevi" soitto toi hevibändiin ihan uusia ulottuvuuksia. Tämä äijä ei genrejä miettinyt musaa tehdessään, teki just mitä huvitti ja aina tyylillä.
 
Ikäpolvensa paras lead-kitaristi, älytön seppä.
 
RIP B. Hinds.

Samaa mieltä kaikesta kuin edelliset puhujat tuossa ylempänä. Uniikki äijä kaikin tavoin. Mutta hittolainen sentään mikä vuosi Mastodonille. Varmaan ovat ukkelit aika romuna pitkään.

Mastodonin viimeisimmällä (tupla)levyllä ei tainnut juuri yhtään olla Hinds mukana. Se kyllä kuului. Se jokerikortti uupui.
 
Ennen tosin kuvittelin, että Bill Kelliher on tyyliin statisti ja Hinds tekee riffit. No näinhän se ei mennyt. About kaikki bändin kunnolla raskaat riffit on Kelliherin käsialaa ja tän päälle vaikkapa huikea Sleeping Giant.

Ziggy Bubba: Mastodonin viimeisimmällä (tupla)levyllä ei tainnut juuri yhtään olla Hinds mukana. Se kyllä kuului. Se jokerikortti uupui.
 
Ennen tosin kuvittelin, että Bill Kelliher on tyyliin statisti ja Hinds tekee riffit. No näinhän se ei mennyt. About kaikki bändin kunnolla raskaat riffit on Kelliherin käsialaa ja tän päälle vaikkapa huikea Sleeping Giant.
 
Parhaimmillaan bändin sävellykset ja sovitukset olivat sellaista hallittua kaaosta. Kelliher mietti, pohti ja testasi riffit kotona ennen studiolle tuloa, Troy ja Brann sitten toivat omat elementtinsä ja mausteensa siihen perusvarmaan riffittelyyn... mutta sitten toisinaan Brent loi ja toi sen sekopäisen improvisoinnin ja "tähän vois laittaa tällaisen"-heittelyn. Lopputulos yleensä erottui massasta.
 
Ei tuo Hushed & Grim ole ollenkaan huono, mutta se mielestäni menettää vähän tenhoaan ollen 2x43min pitkä "opus". Ehkä juuri tuo mainittu "jokerikortti" puuttui. Tasainen ja hyvä, mutta valahtaa hieman perusvarmaksi ja siksi tylsäksi. En tiedä onko vika vain minussa, mutta tahtoo vähän ajatus karkailla ja kärsivällisyys loppua koko julkaisun läpikuuntelun tiimellyksessä ja sitten sen kuuntelu alkaa tuntua pakottamiselta. Hindsiähän levyllä kuullaan The Beastissä ja Peace & Tranquillityssä joiden tekemiseen otti osaa. Tuo Beast itseasiassa katkaisee aika kivasti sen ykköslevyn alun tykityksen.
 
"Had it all" tuntuu vähän täyteraidalta, samoin "Gobblers". Eyes of Serpents on hitaana Mastodontti-biisinä Gobblersia parempi. Noista kahdesta olisi saanut heti tiivistettyä 14min tai vaikka napattua jonkun Hinds-raidan niiden tilalle. Ehkä miestä itseään ei napannut enää...

The Beast on Hindsin käsialaa ja se kuuluu ihan selkeästi siitä bluesmaisesta meiningistä. Minusta se on kyllä aikamoinen jokerikortti ja yksi suosikkejani levyltä. Harmi ettei lauluaan kuultu enää enempää, toisaalta oli jännä miten kolme laulajaa vähän kuin vuorotteli leadipaikalla, Hinds oli se kuuluvin ääni Crack the Skyellä.
 
Mulla on se Dark Cold Place vinyylinä, mutta jostain syystä en muista pyöräyttäneeni kuin kerran, kun jotenkin EP:t ei ole mun juttu. Eikös ne biisit olleet kokonaan Hindsin käsialaa? Täytyy tutustua joskus uudelleen.
 
Hushed & Grim nousi ilmestymisensä jälkeen omaksi suosikkilevykseni bändiltä ohi Skyen, mutta yleistunnelma on niin surumielinen ja synkkä että tulee harvoin enää kuunneltua. Had it All on mulle taas levyn kohokohtia, ainut biisi jonka skippaan ja nakkaisin täten veks on Teardrinker. Siinäkin biisissä on hyviä juttuja mutta kertsimelodia on vain niin huono.

Odotukset ei olleet itellä Hushed and Grimiä kohtaan isot, mutta levy oli positiivinen yllätys. Ei bändin paras, mutta on tullut paljon kuunneltua. Levyn tekemisestä on myös hauska ja mielenkiintoinen dokkari tubessa, minkä moni varmasti on nähnytkin. Siinä kyllä huomaa miten vähän Brent oli enää mukana, voi olla että ei oikein napannut vaan enää.
 
https://www.youtube.com/watch?v=9Rgi5C0JbRs

Brentin poismeno iski kyllä todella kovaa. RIP
 
Hänellä on kyllä omaan musiikilliseen kaareeni ollut helvetin iso merkitys ja Mastodon on ollut 2000-luvun bändeistä itselle aina se ykkönen.
 
Muistan edelleen hyvin tarkasti oman ensimmäisen Mastodon-kokemuksen Hartwall-areenalla 2005. Olivat tuolloin Maidenin lämppärinä. En tiennyt bändistä etukäteen yhtään mitään ja olin iskenyt itseni about 3-4 riviin, sattumalta juuri Brentin eteen. Voin kertoa, että valtavaa Leviathan taustalakanaa ja Brentin työkentelyä sen kolme varttia pällisteltyäni olin täysin myyty.
 
Perkele kun vituttaa tämä täysin turha kuolema..