Keskustelua raskaammasta musiikista ›

markku jokela: Mä meen ostaa Helloweenin ja Gamma Rayn koko tuotannon.
 
Suosittelen. Varsinkin jos on tottunut kuuntelemaan Dickinsonia livenä, niin voi jopa yllättää kuinka toiset laulajat pysyvät nuotissa =)

tender.insanity: Katsos kun tätäkin tyhjänpäiväistä paskanjauhantaa lukee tarpeeksi, niin siinä jää sheikspieritkin kakkoseksi.
 
Ehkä, tai sitten ei.

Suosittelen. Varsinkin jos on tottunut kuuntelemaan Dickinsonia livenä, niin voi jopa yllättää kuinka toiset laulajat pysyvät nuotissa =)
 
Eiks sul oo muuta tarjota? Aika monen muunkin paskabändin laulaja pyysyy nuotissa, mut ei se yksinään vielä siitä bändistä hyvää tee.

tender.insanity: Suosittelen. Varsinkin jos on tottunut kuuntelemaan Dickinsonia livenä, niin voi jopa yllättää kuinka toiset laulajat pysyvät nuotissa =)
 
Juu kannattaa verrata Gamma Rayn ja Helloweenin studiolevyjen lauluja Dickinsonin livelaulantaan.Kyllä aivan ehdottomasti.Juuri näin.
 
Dickinson vetää aika hyvin vireessä keikoilla.Itse asiassa väittäisin ,että paremmin kuin joskus ennen.

PsychedelicWarlord: Juu kannattaa verrata Gamma Rayn ja Helloweenin lauluja Dickinsonin livelaulantaan.Kyllä aivan ehdottomasti.Juuri näin.
 
Dickinson vetää aika hyvin vireessä keikoilla.Itse asiassa väittäisin ,että paremmin kuin joskus ennen.
 
Missäs vaiheessa olen niitä studiolevyjä suositellut?
Helloween - Live In The UK
Gamma Ray - Heading For The East ja Lust For Live
 
...käsiin vain.
 
Muistetaan, että Maiden England taitaapi olla juuri samalta kiertueelta Helloweenin kanssa, josta Live In The UK on. Kiske oli kyllä valovuoden edellä Dickinsonia. Kiske keskittyy laulamiseen, kun taas Dickinson kerää säälipisteitä spiikatessaan, että "tämä seuraava biisi on todella hankala".
 
EDIT: Mutta ei Dickinson nyt ihan paska ole. Onhan meillä Ozzy :D

Iron Maidenin laulumelodiat on jo pitkään mennyt Dickinsonille liian korkeelta koska Harris määrää tinkimättömästi pitkälle myös laulumelodiat. Kuunnelkaa kaikki Dickinsonin dissaajat Brucen soolo kamaa, joissa Dickinson pääsee oikeesti oikeuksiinsa. Chemical Wedding on sen tason mestariteos että sen rinnalle ei edes moni Maidenin levy nouse. Enkä nyt pelkästään puhu Brucen laulamisesta, vaan hänen säveltämisestä, etenkin sanoittamisesta ja kansitaiteesta.
 
Ja sit ettei totuus pääse unohtuu, tässä sitä Dickinsonin epävireistä paskaa livelaulantaa: http://www.youtube.com/watch?v=hismeZxi0g0

markku jokela: Iron Maidenin laulumelodiat on jo pitkään mennyt Dickinsonille liian korkeelta koska Harris määrää tinkimättömästi pitkälle myös laulumelodiat.
 
Mietipä miltä Maiden kuulostaisi alavireisenä. Harris läpsyttelee jo E-vireessä kieliä, niin ettei muuta bändiä kuulu. Pari sävelaskelta alaspäin niin sen bassonsoitto olisi kuin löysän kuminauhan paukuttelua =)

Mietipä miltä Maiden kuulostaisi alavireisenä. Harris läpsyttelee jo E-vireessä kieliä, niin ettei muuta bändiä kuulu. Pari sävelaskelta alaspäin niin sen bassonsoitto olisi kuin löysän kuminauhan paukuttelua =)
 
No eihan sitä virettä tarvi laskea hyvänen aika, ku muutais vaa sävellajia Brucen äänelle sopivaks. Sen sijaan et vetää E-C-D-kaavaa, ni voiskin vetää esim. vaik Cis-A-H-kaavalla.

markku jokela: No eihan sitä virettä tarvi laskea hyvänen aika, ku muutais vaa sävellajia Brucen äänelle sopivaks. Sen sijaan et vetää E-C-D-kaavaa, ni voiskin vetää esim. vaik Cis-A-H-kaavalla.
 
Helvetti sentään. Se oli yleinen toteaminen ja idealla leikittely.

tender.insanity: Eli kuuntelet huonoa/keskinkertaista biisiä niin kauan, että alkaa väkisin kuulostamaan hyvältä?
 
Tuo nyt vasta outoa on. Tämä on vähän kuin Gary Larsonin sarjakuvat, taikka Fingerpori. Jos on huono juttu, niin ei se parane vaikka kuinka tulkitsisi. Jos on hyvä juttu, niin iskee samantien.
 
Erittäin ontuvaa verrata sarjakuvastrippejä Maidenin musiikkiin, tai hyvään musiikkiin ylipäätään. Toki on sellaistakin musiikkia jonka sanoman ytimekkyyden voi rinnastaa kolmen ruudun sarjakuvaan, mutta se ei ole hyvää musiikkia eikä siitä pidä puhua Iron Maiden -aiheisessa keskustelussa.
 
Lisäksi esim. Final Frontierin kohdalla ei pitäisi minusta keskittyä piisien kuunteluun vaan koko levyn kuunteluun. Sama on monen 'oikeasti' hyvän levyn kohdalla, esim. Seventh Son of a Seventh Son. Siellä on jo yksinään toimivia erittäin hyviä piisejä mutta kokonaisuus on vielä enemmän ja parempi.

tender.insanity: Missäs vaiheessa olen niitä studiolevyjä suositellut?
Helloween - Live In The UK
Gamma Ray - Heading For The East ja Lust For Live
 
Tähän viestiin:"Mä meen ostaa Helloweenin ja Gamma Rayn koko tuotannon."

Vastasit:"Suosittelen. Varsinkin jos on tottunut kuuntelemaan Dickinsonia livenä, niin voi jopa yllättää kuinka toiset laulajat pysyvät nuotissa =)"
 
Tosta vähän niinkuin käsittää ,että suosittelet koko tuotantoa.
 
Eipä silti eipä noita bändejä edes olisi ilman Maidenia.Ja Hansenin vokaalithan on -öh- no aika nasaalit.Parempi kitaristi ja biisintekijä kuin laulaja.
 
Muistetaan, että Maiden England taitaapi olla juuri samalta kiertueelta Helloweenin kanssa, josta Live In The UK on. Kiske oli kyllä valovuoden edellä Dickinsonia. Kiske keskittyy laulamiseen, kun taas Dickinson kerää säälipisteitä spiikatessaan, että "tämä seuraava biisi on todella hankala".
 
Muistaakseni Dickinsonin kommentti koski koko biisin soittoa - ei siis pelkkää laulua.Ja toikin esimerkki on 80-luvulta.Kuten sanoin Bruce on nykyään parempi livenä ja pysyy nuotissa siinä missä Kiskekin.
 
EDIT: Mutta ei Dickinson nyt ihan paska ole. Onhan meillä Ozzy :D
 
Dickinson on hyvä laulaja.
 
Tässä mielenkiintoista arviota laulunopettajan näkökulmasta:
 
http://www.invisibleoranges.com/201 … ician-5-classic-male-metal-singers/

Sakmongkol: Erittäin ontuvaa verrata sarjakuvastrippejä Maidenin musiikkiin, tai hyvään musiikkiin ylipäätään. Toki on sellaistakin musiikkia jonka sanoman ytimekkyyden voi rinnastaa kolmen ruudun sarjakuvaan, mutta se ei ole hyvää musiikkia eikä siitä pidä puhua Iron Maiden -aiheisessa keskustelussa.
 
Ei minun mielestä. Mutta kai olen väärässä, kun kaltaisesi totuuden torvi aukaisee sanaisen arkkunsa.

Sakmongkol: Erittäin ontuvaa verrata sarjakuvastrippejä Maidenin musiikkiin, tai hyvään musiikkiin ylipäätään. Toki on sellaistakin musiikkia jonka sanoman ytimekkyyden voi rinnastaa kolmen ruudun sarjakuvaan, mutta se ei ole hyvää musiikkia eikä siitä pidä puhua Iron Maiden -aiheisessa keskustelussa.
 
Joo, ehkä Maidenia kannattaisi mieluumminkin verrata vaikka Enki Bilalin sarjakuviin, jotka vaativat jonkun verran enemmän keskittymistä, mutta joita sitten jaksaa lukea vuosikymmenestä toiseen.

Sakmongkol: Lisäksi esim. Final Frontierin kohdalla ei pitäisi minusta keskittyä piisien kuunteluun vaan koko levyn kuunteluun. Sama on monen 'oikeasti' hyvän levyn kohdalla, esim. Seventh Son of a Seventh Son. Siellä on jo yksinään toimivia erittäin hyviä piisejä mutta kokonaisuus on vielä enemmän ja parempi.
 
Itse olen keskittynyt FF:n kohdalla yksittäisten biisien kuunteluun, koska kokonaisuus on mielestäni epätasapainoinen. Intro, vaikkakin piristävän epämaidenmainen, on tarpeettoman pitkä ja muutenkin levyn alun kappaleet ovat hyvin yhdentekeviä eivätkä yksinkertaisesti toimi. Mother of Mercy lienee ihan ok. Viimeiset viisi kappaletta Isle of Avalonista alkaen ovatkin sitten mainioita, vaikka nuokin alkaa putkeen kuunneltuna hieman väsyttää kun kaikki on jotain 9 minuutin järkäleitä ja rakenteeltaan jossain määrin samantyyppisiä. Ei tämä kokonaisuutena ole mitään Seventh Sonin tasoa, siinä on sellaista temaattista yhdenmukaisuutta ja hyvä flow ja eri elementtien onnistunut tasapainotus läpi levyn, ettei Maiden ole millään levyllä yltänyt samaan. Olisivat tehneet Frontierista n. 50 minuutin levyn pitkästä aikaa, ei sitä aina tarvitse piripintaan asti pakata.

tender.insanity: Ei minun mielestä. Mutta kai olen väärässä, kun kaltaisesi totuuden torvi aukaisee sanaisen arkkunsa.
 
Ihailtavaa keskustelutaitoa.
 
carnation: Ei tämä kokonaisuutena ole mitään Seventh Sonin tasoa, siinä on sellaista temaattista yhdenmukaisuutta ja hyvä flow ja eri elementtien onnistunut tasapainotus läpi levyn, ettei Maiden ole millään levyllä yltänyt samaan. Olisivat tehneet Frontierista n. 50 minuutin levyn pitkästä aikaa, ei sitä aina tarvitse piripintaan asti pakata.
 
Ensimmäinen virke on täyttä asiaa. Toisen virkkeen kohdalla olen kuitenkin hieman eri mieltä. Ylipitkistä introista olisi ehkä muutaman minuutin voinut tiivistää, johonkin 70 minuutin paikkeille ehkä. Helposti riittää kuitenkin asiaa yli 60 minuutin.

EDIT: Otetaanpa provo pois.

Tässä kuunnellu näitä 2000-luvun levyjä ja kyllä se brave new world on minusta paras näistä uusista, ellei jopa maidenin paras levy.

On se kumma, että Blaze Bayleyn epävireys muistetaan aina mainita, mutta Brucen kohdalla asia on aina helppo monista unohtaa, vaikka jätkä vetää välillä päin persettä ja kuulostaa kamalalta, etenkin nyt vanhemmiten.

Loijaa: On se kumma, että Blaze Bayleyn epävireys muistetaan aina mainita, mutta Brucen kohdalla asia on aina helppo monista unohtaa, vaikka jätkä vetää välillä päin persettä ja kuulostaa kamalalta, etenkin nyt vanhemmiten.
 
Tätä mäkin olen miettinyt. Vaikka laulamisesta en sinänsä mitään tiedäkään, niin jotenkin Blazen epävireisyys kuuluu paljon selvemmin kuin Dickinsonin, vaikka jälkimmäinenkin vetää tosiaan välillä päin persettä. Syytä en osaa sanoa. Blazen äänen väri lähempänä kitaroita, kun taas Bruce liihottelee omissa korkeuksissaan (viimeinen lause täyttä ymmärtämätöntä spekulaatiota)?

Loijaa: On se kumma, että Blaze Bayleyn epävireys muistetaan aina mainita, mutta Brucen kohdalla asia on aina helppo monista unohtaa, vaikka jätkä vetää välillä päin persettä ja kuulostaa kamalalta, etenkin nyt vanhemmiten.
 
Nyt vanhemmitenhan se vasta alkaa oppia. Nuorna miesnä se livejollotus oli toisinaan aika pahan kuuloista.