Keskustelua raskaammasta musiikista ›

enpä muista millä levyllä oli mutta biisi as i die potkas mua perseelle. toi draconian times levy on mun mielestä pl:n paras levy

Icon on minun helmeni yhtyeen tuotannosta. Draconian Times on kyllä helvetin hyvä levy, mutta ei kokonaisuutena aivan yhtä kantava. Lee Morris toki toi parannuksen yhtyeeseen, mutta muuten levyä vaivaa lievä toisto ja tasapaksuus.
 
Ensimmäinen levy ei enää jaksa innostaa kuten aikoinaan, mutta Gothic, Shades Of God ja One Second ovat edelleen kovassa kulutuksessa. Host ja Believe In Nothing eivät paljoa sytytä. Symbol Of Life on taas parempi.
 
Paradise Lost 20.12. Tavastialla!

Aika nostaa mun oma ihan käsittämättömän vanha ketju! Ens kuun alussa pitäis Paradise Lostilta tulla uus live-dvd, jonka Lontoon keikalla nähdään ja kuullaan heti setin alkuun koko Draconian Times! Eli parhautta luvassa. Täytyy myöntää, että en tämän ketjun aloittamisen jälkeenkään ole juurikaan Lostilta kuunnelltu muutakuin Draconiania tasaisin väliajoin.
 
E: ainiin, linkki jo elokuulta, vaikka itse tästä kuulin vasta eilen: http://www.roadrunnerrecords.com/bl … ?mode=Article&newsitemID=161451

Hehee! Hauskaa, miten nää vanhat ketjut muistaa. En oo kyllä Loostia kuunnellu pitkään aikaan. Silloin tällöin törmännyt joihinkin livevideoihin ja aika poikkeuksetta laulu on ihan älyttömän epävireistä. Kummallista kyllä, joissakin vanhoissa livevideoissa se örinä on tavallaan ihan hyvin vireessä.
 
On tässä bändissä kuitenkin sitä jotain...

Mulla on Draconian Timesista sellanen erikoispainos(CD) ja siltä vuodelta kun ko levy tuli pihalle(90-luvun puoliväli). Levyssä on ensin musta pahvinen kansi + sen mustan ison pahvisen kannen sisällä sitten originaalilevy omine pahvikansissaan. Levy erittäin hyvässä kunnossa mutta pahvikannet tietty kuluneet hieman vuosien saatossa.
 
Joku fani tai keräilijä voi pistää viestiä jos haluaa ostaa tai vaihtaa vaikka johki plugipiuhaan tms. Levyä käsittääkseni painettu aikanaan muutama sata kappale.
Ihan hyvää musaa mutta aika ja intressit vain ajanut ohi tuostakin itseni kohdalla, ja kyllä, Draconian Times on myös omasta mielestäni heidän paras tekele. Hyvät saundit ja hienoa musaa.

pekka montin: Mulla on Draconian Timesista sellanen erikoispainos(CD) ja siltä vuodelta kun ko levy tuli pihalle(90-luvun puoliväli). Levyssä on ensin musta pahvinen kansi + sen mustan ison pahvisen kannen sisällä sitten originaalilevy omine pahvikansissaan. Levy erittäin hyvässä kunnossa mutta pahvikannet tietty kuluneet hieman vuosien saatossa. .
 
Ittellä on samanlainen, en ole kyllä mihkää vaihtamassa. Ei näitä muita Losteja jaksa kuunnella, mutta Draconian times pyörii kyllä aika-ajoin soittolistalla.

pekka montin: Mulla on Draconian Timesista sellanen erikoispainos(CD) ja siltä vuodelta kun ko levy tuli pihalle(90-luvun puoliväli). Levyssä on ensin musta pahvinen kansi + sen mustan ison pahvisen kannen sisällä sitten originaalilevy omine pahvikansissaan. Levy erittäin hyvässä kunnossa mutta pahvikannet tietty kuluneet hieman vuosien saatossa.
 
Mulla taas on tommonen "Commemorative Tour Package", joka on vähän vhs-kasettia isompi paketti, jossa bonuslevyllinen live- ja demoversioita DT:n biiseistä ja vanhemmista. Ei hajuakaan paljonko noita on tehty.

Mulla OLI DT:stä kanssa tollanen spesuversio. Munsta se oli musta sametilla vuorattu boksi jonka sisällä oli tuo DT pahvikansissa. Kännivaihe kun oli päällä niin menin sit tyhmyyksissäni myymään tuon. Samoin pahvikansiversion Amojen Talesista jossa oli Doors-cover Light My Fire. Jälkeenpäin on vituttanu rankasti.

Onhan tää ylivoimaisesti bändin paras levy, Icon tulee hyvänä kakkosena. Uudemmat levyt kuulostaa vähän tasapaksuilta eikä oo oikein napannut. Keskivaiheen materiaali siitä One Secondista Symbol of Lifeen on mennyt multa vähän ohi, oisko noista mikään tutustumisen arvoista matskua?

KillingMachine: Onhan tää ylivoimaisesti bändin paras levy, Icon tulee hyvänä kakkosena. Uudemmat levyt kuulostaa vähän tasapaksuilta eikä oo oikein napannut. Keskivaiheen materiaali siitä One Secondista Symbol of Lifeen on mennyt multa vähän ohi, oisko noista mikään tutustumisen arvoista matskua?
 
Kommentoidaanpa, kun olin muuten samaa mieltä järjestyksestä (joskin mulle Gothic on tyylisuunnallisesti kovin, se vain on harmittavan epätasainen).
 
Elikkä juurikin nuo taitekohdat kantsii tsekata: One Second ei oikein itselle toimi mutta lajissaan se on varsin pätevä ja jotkut tykkää kovin. Symbol of Life puolestaan on itselleni selkeä suosikki DT:n jälkeisistä losteista. Siinä bändi tuntui olevan varsin hyvin balanssissa eri osa-alueidensa suhteen, paremmin kuin näillä "paluu vanhaan"-levyillä imo.
 
Väliin jääneet Host ja Believe in Nothing eivät ehkä ole tsekkauksen väärtejä, tosin jos tuo One Second toimii niin ehkä voi varovasti kokeilla. Tai jos vaikka esim. britti poprock toimii (paremmin kuin minulle).