Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Genreistä taitaa nykypäivänä eniten säväyttää Black Metal. Kummallisesti vaikka nuoruuteni jazzin, rockin ja progen parissa vietin, ei black metal bändeissä säväytä todellakaan eniten ne ns. "musikaalisemmat" aktit/levyt. Emperor on kova, mutta en kahta viimeistä kyllä kauaa jaksanut. Tärkeämpää on nimenomaan tunnelma ja hypnoottisuus sekä pienistä jutuista nauttiminen, kuin kikkailu ja dynamiikka. Koukeroisemmat black metal levyt (tai oikeastaan mitkä vaan progeilut, poislukien Arcturus, mutta se onkin täysin loogista musaa :) vaan simppelisti kyllästyttää alun parin viikon jälkeen, mutta vaikkapa Drudkhin Autumn Auroran pariin pystyy palaamaan aina vaan ja uudestaan.
 
Tärkein bändi varmasti edelleen on Neurosis vaikken sitä hetkeen ole tehokuunnellutkaan. Jokin siinä vaan tekee järkeä jokalailla ja musiikki kuullostaa ennenkaikkea tarkoituksenmukaiselta. Ja ne saundit!

Thrash/speed metal on ollut suosikkina jo aika pitkään. Metallicaa kuuntelin joskus kakkosluokalla ja nämä muut ja paremmat thrash-bändit löytyi sellaisen AC/DC-vaiheen jälkeen. Suosikki on ehdottomasti Megadeth, muita kovia bändejä on mm. Testament, Slayer, Exodus, Anthrax, Destruction ja Pantera.
 
Perinteisemmältä puolelta tulee eniten Iron Maidenia kuunneltua. Death metallista en suuremmin välitä, vaikka Death onkin kova. Black metalista en pidä ollenkaan.

Suurin musiikillinen rakkauteni on Killswitch Engage, ja siitä ei pääse mihinkään. Mieleni kuitenkin jakautuu rankemmasta Hc/metallista, fiilistelevämpään matskuun kuten Callisto, Cult Of Luna ja Deftones.

Olen metallin saralla yrittänyt olla mahdollisimman kaikkiruokainen. Kuitenkaan esim. black metal ei ole kolahtanut sitten yhtään. Thrash ja death on uponnut parhaiten. Enpä tiedä onko tästä nimien luettelemisesta nyt sen enempää hyötyä mutta heitetään nyt vaikkapa kestosuosikeista Slayer, Vader, Pantera, CC, Dismember, Stone, Napalm Death, Sepultura, Carcass, Bolt thrower, Amorphis, Opeth yms. Uudemmista esim. Amoral on tehnyt aika kovan vaikutuksen.

Kyllä se tonne heavy metallin puolelle menee, Judas Priest ja Motörhead on parhaat.

Megadeth on metallista aina ollut suurin bändi/asia minulle. Mustaine innosti o(s)ttamaan kitaran käteen ja tiluttaan. Thrash Metal on metallista parhain genre IMO ja Black Metal + Nu-"metal" on vähiten lempigenrejä. Death Metallista vaan mokoman DM-biisit ja Death kolahtaa. Perus Motörheadit, Maidenit ja Saxonit kolahtaa kans tietty. Punk on kans kova sana mulle. Dropkick Murphys, Rancid, Nofx, kaikki nää.

Kuuntelen vain hyvän kuuloista musiikkia.

Kuuntelen vain hyvän kuuloista musiikkia.
 
Mää kans. Dödis on parrautta.

Ite koitan kyllä kuunnella myös niitä paskoja bändejä.

Tai no, TRVV GRVM NEKRÖKVLT -suhinabläkkistä en ymmärrä, enkä diggaa NSBM:stä lainkaan.
 
Miltä NSBM kuulostaa?

Miltä NSBM kuulostaa?
 
Ei se diggailu aina siitä musiikista riipu.

Miltä NSBM kuulostaa?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/National_Socialist_black_metal
 
Eli ei se diggaus tai diggaamisen puute aina johdu musiikillisista asioista.

Ei se diggailu aina siitä musiikista riipu.
 
Näinpä. Wagnerista pidän kyllä siltikin.
 
Tällä hetkellä uppoaa metallipuolelta eniten Post-Metal, eli poppoot kuten Neurosis, Rosetta, ISIS, Mare, Giant Squid, Russian Circles, Battle of Mice jne.

Moonsorrow ehdottomana ykkösenä.
 
Sitten kuvauksesta suoraan kopioituna ja muutamalla lisäyksellä: Wintersun, Finntroll, Tarot, Kiuas, Ensiferum, Turisas, Kalmah, Catamenia, Cadacross, W.A.S.P; Tyr, In Flames, Amon Amarth, Amorphis, Korpiklaani, Turmion Kätilöt, Deathchain, Månegarm, Ajattara... jne..

Ehdoton numero uno on Pantera, ilman minkäänlaisia vastaväitteitä. Muutama vuosi sitten löysin bändin ja se on pittänyt tiukasti ottessaan siitä lähtien. Megadeth ja Judas Priest tulee hyvinä kakkosina, kummastakin pidän lähes yhtä paljon joten vaikea sanoa kumpi on parempi.

Rässi.
 
Sitte näitä jotai kasaribändejä ja dödistäki pikkusen tulee kuunneltua.
 
E: Ehdottomat suosikit voisin vielä laitella eli Megadeth ja Testament.

Melkein kaikkiruokainen mätön suhteen olen, tosin jotain genrejä ei jaksa paria biisiä enenmpää kuunnella.
 
Eniten miellyttää rässi - ja mieluiten vanha sellainen alá Testament ja Slayer. Hieman kinkkisemmän mätön osastoa edustaa esimerkiksi Tool, Dream Theater ja Necrophagist. Myös death ja grind saa korvat hörölle, esimerkkeinä Rotten Sound ja Amoral. Suomalaisista bändeistä eniten kuuntelen Mokomaa, Diabloa, Callistoa ja kumppaneita.
 
Nykyään on vaan raskaampi musiikki ollut enemmän ja vähemmän telakalla ja kevyempi musa vallannyt soittimen.

Itelle putoilee ainakin tällä hetkellä kaikkein eniten raskas ja omaperäinen musiikki. Tähän olen laskenut sludgen, doomin, post-hardcoren/doomcoren ja osan stonerjutuista. Bändeistä tällä hetkellä suosikkeja YOB, Sleep, Isis, Neurosis, Unearthly Trance, Cult Of Luna, Heavy Lord yms.
 
Myös dödiksestä tykkään paljon. Ei pysty sanomaan uudesta vai vanhasta. Gonahdan ihan täysiä vuorotellen molempiin.

Kyl tuo rakkain hevimusa on Black Sabbath ja Ozzy Osbournen soolotuotanto. Ozzyn kokoelmalevyn sain joskus joululahjaksi vuonna nakki ja keppi ja sillon bonjasin et dikkaan.
 
"Nyky metallista" tai tuutausareista menee Rammsteini pieninä annoksina.
 
Metallicaa kuuntelin iha himona joskus 4-5 vuotta sitten. Kill Em All ja Ride The Lighting levyä. Nykyään menee vähä harvemmin, mut ihan jees

Paha sanoa, ehkä tuolta profiilista saa jotain osviittaa niistä suosikeista. Suurin ja mahtavin on tietenkin Devin Townsend (sekä soolot että SYL). Bläkkiksestä kovin on Emperor ja dödöstä vaikkapa Cannibal Corpse. Sanotaanko että tuo metallin rankempi laita kiinnostaa eniten. Power, sankari ym. pippeliheviä en voi sietää.