Keskustelua raskaammasta musiikista ›

No eihän tuo DT nyt ihan iske Robinin tavoin. Sehän on totta. =)

No olihan se helevetin hieno keikka. Joskin pari muniinpuhaltelua biisiä ois voinu korvata raskaammalla kamppeella...
 
Hieno show ja äänimaailma vallan verraton.
 
Voin ostaa joskus mustan Majestyn, jos sattuu kohdalle.

VIPMetal: No eihän tuo DT nyt ihan iske Robinin tavoin. Sehän on totta. =)
Siis DarkThrone?

UltimateGreedo: Siis DarkThrone?
 
Joo tottakai, kato nyt vaikka ketjun otsikkoo.

Keikka oli tasoa "ihan hyvä". Awake toimi, loppu toimi, Breaking all Illusions toimi, mut etenkin nää uusimman levyn biisit on semmosita perus-DT kauraa, että ihan täysin ei vieläkään ole iskenyt. Ei paskoja mut ei mitenkään erikoisiakaan. Kaverit oli musta muutenkin vähän rutiini-vedossa, ehkä se edellisen kerran kiertueen eka keikka toi jotain lisää, nyt ainakin jätkien lärvit oli jopa tylsistyneen näköisiä keikan alkupuolella.
 
Mulla oli valetut tulpat, permannolla seisoskelin ja siihen soundit oli ihan hyvät alkua lukuunottamatta. Jäähalli on vaikee ja siihen nähden ne sai ne kuulumaan hyvin.
 
Majesty on selvä parannus ulkonäöllisesti JP-mallistoon. Se musarin pieni lapa ei toimi kuin tommoisessa pienemmässä bodyssä. Toi Pertucchin soundi vaan on menny viimeaikoina turhankin "in your face" tyyliseksi, tuntuu että joka jätkä bändissä kilpailis siitä, että kuuluu mahdollisimman terävästi ja erottuis kunnolla, varsinkin nyt kun ne uusimmalla vielä teki siitä bassostakin "Rushmaisen". Tyyli vähän kärsii.

Jeszse: Harmaapaitasella veitikalla hyvä meno http://static.iltalehti.fi/popstars/dream_01140225PP_ps.jpg
 
Aspergereiden kokoontumisajoistako tuo kuva on?

Jeszse: Harmaapaitasella veitikalla hyvä meno http://static.iltalehti.fi/popstars/dream_01140225PP_ps.jpg
 
Kuinkahan monta miestä tuolla oli yhtä naista kohden?

Jeszse: Harmaapaitasella veitikalla hyvä meno http://static.iltalehti.fi/popstars/dream_01140225PP_ps.jpg
 
Sain tästä kuvasta d-vitamiinivajeen.

Burn: Kuinkahan monta miestä tuolla oli yhtä naista kohden?
 
Itsehän näin ainakin viisi naista.

viimeaikaisten todistajalausuntojen valossa on alkanut harmittamaan etten ollut paikalla eilen.

Peoplez: En tajua tätä asennetta. Petrucci ei ole mikään ynkkä joka kerjää huomiota "kattokaa kuin hyvä oon tiluttaan". Jos musa on teknistä ja monimutkaista niin se tarkoittaa aina että sen soittajat on kusipäitä tilurunkkareita? Petrucci on julkaissut 12 albumia hienoa DT-musaa niin on siinä mun mielestä ollut herralla aika paljon sanottavaa.
 
Uuden levyn biisit, Breaking All Illusions ja koko encore oli keikan parasta antia.
 
Oho - missä kohtaa mä edes viittasin "kusipäiseen tilurunkkariin", kun erästä idoliani kommentoin??? Tuolla "sanottavaa" tarkoitin lähinnä sitä, että sooloja ja fillejä myöten läpisävelletyn sijaan JP voisi livenä mennä sooloissaan (toki biisien rakenteen puitteissa ja yhteiset JP/Rudess osuudet huomioiden) enemmän improvisaation epämukavuusalueelle. Tuskin se on taidoista kiinni.
 
Tuon jälkimmäisen allekirjoitan täysin: etenkin uusi levy on hieno, biisit toimivat eilen ja enemmänkin olisi ollut nasta kuulla. Encore toimi kanssa ja oli tunnelmaltaan linjassa kokonaisuuden kanssa.

Muuten jäikö kukaan kaipaamaan Pull Me Underia;)... Ja oliko kenenkään mielestä liikaa Scenes-kamaa encoressa? Mun mielestä pari Scenes-biisiä olisi riittänyt neljän sijaan (jos nyt oikein laskin)... Tilalle vaikka 6.00 ,New Millennium tai jotain muuta.

Lyhyesti: Oli loistava keikka kaikinpuolin. Eikä haitannut yhtään vaikka tiesi settilistan ennakkoon.
Behind the Veil ois ollut kiva kuulla, ehkä jotain ToT tai Octavarium albumeilta. En kaivannut Pull me Underia. The Shattered Fortress loistava, voiko enää monipuolisempaa kappaletta olla?(sisältö monesta eri kappaleesta)
 
Tää vaan tarkottaa sitä että se on seuraavankin kerran lähdettävä katsomaan, next summer????? Eikös LaBrie jotain sanonut......

Kyllähän se ensi kesästä puhui, toivottavasti tulee. Hyvä keikka oli, settilista toimi oikein hyvin. Aikasemmin on ollu paljon semmosia ''joka levyltä jotain'' -settejä mutta nyt oli kylmästi sivuutettu moni albumi ja keskitytty tekeen show, jossa oli fiilistä sitäkin enemmän.
 
Oikeestaan nyt kun miettii niin omista top 5 levyistä Dramatic turn oli ainoo joka oli edustettuna mutta ei kyl keikalla haitannut yhtään

Trial Of Tears ja Scarred parhautta. Uusista Enigma Machine toimi koviten. LaBrie oli kyllä yllättävän hyvä, suorastaan liekeissä. On se Manginikin hauska jamppa ja propsit Tuukka Raskin nimen huutamisesta. Naurettavan helpolta näyttää välillä Miken soitto kun hoitaa samat hommat yhellä kädellä mitä muut kahella.
 
Kaikin puolin tykkäsin, mutta silti jäi takaraivoon kaivelemaan ettei tullut _yhtään_ biisiä SDOIT:lta tai I&W:ltä. Surrounded 2012 on ollut mulle se kovin DT:n livehetki (2009, 2012, 2014 keikoilta).

bebeto: Trial Of Tears ja Scarred parhautta. Uusista Enigma Machine toimi koviten. LaBrie oli kyllä yllättävän hyvä, suorastaan liekeissä. On se Manginikin hauska jamppa ja propsit Tuukka Raskin nimen huutamisesta. Naurettavan helpolta näyttää välillä Miken soitto kun hoitaa samat hommat yhellä kädellä mitä muut kahella.
 
Samaa mieltä! Mike M. hoitaa täydellisesti soitot ja on kyllä kuuleman perusteella paras valinta kaikista sitten Portnoyn. Huumoria oli mukana juuri sopivasti ja soittamisen ilo näkyy ja kuuluu.

Pistetään myllyyn vähän toisenlaista näkökulmaa hypetyksen keskelle. Keikkahan oli todella kova, oikeasti! Jätkät oli todella iskussa ja biisivalinnat osuvia. Hemmetti, tokapuoliskon Awake-kollaasi oli aivan mieletön, ja encoressa mentiin vaan uudella vaihteella päälle. Jotenkin loppua kohden kuitenkin Labrien ääni oli turruttanut korvat; hänen väkinäinen ylärekkari kun vaikuttaa ajan saatossa joutuneen koville, ja lopulta laulu on vain foneettisia äänteitä, ei tunnistettavia sanoja. Korkeimpia kirkauksia ei tullut kuin muutama, onneksi. Kävi vain mielessä, että miten paljon Labrien ääntä rukataan livenä.
 
Mangini on todella kova rumpali ja istuu bändiin kuin nakutettu. Siitäkin huolimatta sen tyylissä on jotain todella konemaista ja korutonta, metronomintarkkoja iskuja, perunat-laariin-fillejä ja kikkailuja näyttävän setin kanssa. Joku fiilis siitä uupuu. Tiiätte varmaan sen fiiliksen, että tän pitäis olla varmaan vitun hyvää, mut mua tää ei sytytä. Vähän sellainen fiilis oli eilen hänen työskentelyssä. Mun mielestä, joku muu on varmasti eri mieltä.
 
Joku mainitsi hyvän pointin siitä, miten jokaisen soittajan soundi on jotenkin mahdottoman eroteltu ja pinnalla, ihan naamalla oikeastaan. Erityisesti uusien biisien kohdalla tämä on jotenkin todella turruttavaa ja vähädynaamista. Jokainen jätkä on kokoajan päällä, on jotenkin tosi hankala tarttua mihinkään yksittäiseen ideaan.
 
No mutta. Pakko kehua vielä Lifting shadows off a dreamia, scarredia ja lopuksi upea, ehkä keikan lempparibiisi, Space dye vest. Näissä oli dynamiikkaa jos joissain.

No mutta. Pakko kehua vielä Lifting shadows off a dreamia, scarredia ja lopuksi upea, ehkä keikan lempparibiisi, Space dye vest. Näissä oli dynamiikkaa jos joissain.
 
Puhut asiaa. Lifting Shadows ja Scarred antoi kaikista suurimmat ja melodisimmat fibat. Mulla nous karvat pystyyn Scarred soolon aikana. En tiedä ehkä Awake edelleen on se Dream mulle kaikkine herkkuineen jos lempilevyä etsitään.

Burn: Kuinkahan monta miestä tuolla oli yhtä naista kohden?
 
Naiset eivät ymmärrä suurta taidetta, ne kuuntelevat vain Cheekiä ja kaikkea muuta kuraa. Jopa Petrucci joutuu käymään salilla kun ei saa musallaan naisia.

Settilistaa katsoessa vähän harmittaa, etten itse ollut paikalla.