Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Cardinal: Lähdetäänpä leikkiin mukaan.
 
Kaisarion 4
Spillways 4
Call Me Little Sunshine 3,5
Hunters Moon 3,5
Watcher In The Sky 4,5
Twenties 3,5
Darkness At The Heart Of My Love 4,5
Griftwood 3
Respite On The Spitalfields 4

Regalis Apertura: Joo mullekin tuli Van Halen-tyylinen riffi tuosta mieleen;). Taitaa Forge olla bändin fani?
 
Taitaa Forge olla melko monen kasaribändin fani :)

Kyllähän tästä alkaa otetta saamaan. Spillways ja Griftwood toimii huonoiten tällä hetkellä. Spitalfields ehkäpä parhaiten. Vähän meinaa vitutella kun tätäkin on pitänyt murolle asti masteroida joissain kohdin. Ei voi käsittää.

Daagen: Taitaa Forge olla melko monen kasaribändin fani :)
 
On noissa aika vahvoja viitteitä moneenkin suuntaan.
 
Vaikka Forge aika usein korostaa, että Heavy ei ole se juttu niin kyllä itselle toimii raskaammat biisit ehkä paremmin.
 
Call Me Little Sunshinen riffi on kova ja tulee vähän Cirice mieleen - livenä varmasti toimii.
 
Twenties on aika psykedeelinen, aluksi ei toiminut, mutta jotenkin diggaan kovasti mitä enemmän kuuntelee. Oudosti aloitusriffi kuulostaa vähän Through the neveriltä ja koko sekameteli tuo mieleen Faith No Moren - ei huono mun kirjoissa:)
 
Hunters moon kanssa oikein mainio. Kalsarion ei toimi....
 
Hauska nähdä minkälaisella set-listalla kiertävät - hyviä biisejä löytyy kahden tunnin settiin helposti.

Tigerstedt: Kyllähän tästä alkaa otetta saamaan. Spillways ja Griftwood toimii huonoiten tällä hetkellä. Spitalfields ehkäpä parhaiten. Vähän meinaa vitutella kun tätäkin on pitänyt murolle asti masteroida joissain kohdin. Ei voi käsittää.
 
Tämän saman olen huomannu. Miksaus on kaikinpuolin todella onnistunut, mutta esim watcher in the sky biisin alkupuolella huomaa helposti että murolle menee. Harmi, en tiedä sitten onko tää joku levy-yhtiöiden nykyvaatimus.

Ssyba: Tämän saman olen huomannu. Miksaus on kaikinpuolin todella onnistunut, mutta esim watcher in the sky biisin alkupuolella huomaa helposti että murolle menee. Harmi, en tiedä sitten onko tää joku levy-yhtiöiden nykyvaatimus.
 
Joo, tuo on taas ikävä kyllä lisääntynyt. Myös esim. Whitesnaken viimeisin kiekko on masteroidessa paskottu pilalle. Vituttaa kuunnella tukkoon lytättyjä biisejä, ja kuunteluväsymys iskee nopeasti.

Ihan ookoo levy parin kuuntelun perusteella. Diggailen Hunter's Moonin leffaversiota enemmän, mutta kyllä levyversio sopii sinne sekaan paremmin. Twenties menisi Rammsteinista saksalaisilla sanoilla ja Lindemanin laululla.

Erinomainen kokonaisuus. Komppaan itsekin näkemyksiä noiden instrumentaalien lyhykäisyydestä, toisaalta samaa sarjaahan nämä olivat Meliorassakin. Jokaisessa biisissä on todella hienoja koukkuja. Omat suosikkini ovat Kaisarion, Call Me Little Sunshine, Watcher in the Sky ja Respite. Griftwood on muutoin tautisen kova, mutta väliosa ei jotenkin sovi tuohon mielestäni yhtään. Hämmentävän toimivia ovat kaikki levyn kappaleet, Prequellessa oli selvästi enemmän filleriä tähän verrattuna.
 
Vahva 4,5/5 omissa kirjoissani.

Jaketsu: Erinomainen kokonaisuus. Komppaan itsekin näkemyksiä noiden instrumentaalien lyhykäisyydestä, toisaalta samaa sarjaahan nämä olivat Meliorassakin.
 
Miksihän ne edes nimetään omiksi biiseikseen, menis edellisen biisin introna niin kukaan ei mutisisi mitään :)

Daagen: Miksihän ne edes nimetään omiksi biiseikseen, menis edellisen biisin introna niin kukaan ei mutisisi mitään :)
 
Olisikohan sillä jotain tekemistä, että ne aloittavat kummatkin vinyyliversion puolet. A-puoli on Imperium ja B-puoli on dominion? Tai jotain sinnepäin.

Oma veikkaukseni on pikemminkin se, että ne biisien pitemmät introt on nimenomaan siksi haluttu tehdä omaksi raidakseen, koska kuulemma spotifyn virallisille soittolistoille ei meinaa päästä millään biisillä, jos siinä on kovin pitkä intro. Katsoin hiljattain erään youtube videon missä joku tunnettu vaikuttaja selitti asiaa, että jos biisissä ei ala laulu tietyn sekuntimäärän sisällä, niin ei pääse spotifyn soittolistoille yms. Ihan perseestä, jos asia on todella näin, mutta olen valmis uskomaan.

Ssyba: Oma veikkaukseni on pikemminkin se, että ne biisien pitemmät introt on nimenomaan siksi haluttu tehdä omaksi raidakseen, koska kuulemma spotifyn virallisille soittolistoille ei meinaa päästä millään biisillä, jos siinä on kovin pitkä intro. Katsoin hiljattain erään youtube videon missä joku tunnettu vaikuttaja selitti asiaa, että jos biisissä ei ala laulu tietyn sekuntimäärän sisällä, niin ei pääse spotifyn soittolistoille yms. Ihan perseestä, jos asia on todella näin, mutta olen valmis uskomaan.
 
Olen melko varma että Ghostin kokoluokan bändi pääsisi soittolistoille vaikka instrumentaalibiisillä. Enkä nyt muutenkaan usko että tuo on mikään absoluuttinen totuus muillekaan artisteille. Vaikka toki samat "totuudet" on olleet voimasssa jo radiosoiton suhteen ammoisista ajoista lähtien. Forgehan myös totesi että nuo instrumentaalit ovat olleet erillisiä sävellyksiä, jotka eivät vain kehittyneet tuosta pidemmiksi biiseiksi. Ne eivät siis alunperinkään ole introja muihin biiseihin, joten miksi niiden pitäisi olla samoilla raidoilla?
 
Itsellä on Imperalta nyt noussut päätösbiisi Respite on the Spitalfields suosikiksi. Komea loppu albumille.

JohnJ: Olen melko varma että Ghostin kokoluokan bändi pääsisi soittolistoille vaikka instrumentaalibiisillä. Enkä nyt muutenkaan usko että tuo on mikään absoluuttinen totuus muillekaan artisteille. Vaikka toki samat "totuudet" on olleet voimasssa jo radiosoiton suhteen ammoisista ajoista lähtien. Forgehan myös totesi että nuo instrumentaalit ovat olleet erillisiä sävellyksiä, jotka eivät vain kehittyneet tuosta pidemmiksi biiseiksi. Ne eivät siis alunperinkään ole introja muihin biiseihin, joten miksi niiden pitäisi olla samoilla raidoilla?
 
Itsellä on Imperalta nyt noussut päätösbiisi Respite on the Spitalfields suosikiksi. Komea loppu albumille.
 
Joo näinhän se varmaan on. Tämä levy on todella vahva levy ghostilta täyspitkien biisien osalta, mutta minuutin tai alle sen instrumentaalit vaan yksinkertasesti jättää todella kylmäksi, kun muistaa miten hyviä vastaavia oli esim prequelle albumilla. Helvetesfönster, Miasma, aivan loistavia ja molemmat ihan oikean biisin mittasia. Tollanen dominion tyylinen minuutin mittainen torvien törinä ois mun mielestä kannattanut jättää vaan levyltä pois, tai sitten liittää se seuraavan biisin alkuun introksi.

Mun pääasiallinen tapani kuunnella musiikkia nykyään, eli kuulokkeet päässä työpaikalla ainakin tässä tapauksessa tekee sen että mä en ees huomaa tommosien instrumentaalien erillisyyttä. Oon Imperankin kuunnellu varmaan n. kymmenkunta kertaa enkä edelleenkään osaa osottaa missä kohtaa levyä niitä on. Eli kai ne sit istuu sinne biisien sekaan ihan hyvin.

Kaisarion 4
Spillways 4,5
Call Me Little Sunshine 4
Hunters Moon 4
Watcher In The Sky 2,5
Twenties 3
Darkness At The Heart Of My Love 3,5
Griftwood 4,5
Respite On The Spitalfields 4
 
Onhan tämä nyt kova levy mutta soundillisesti häviää aiemmilleen. Tuossa aikaisemminkin on valitettu masteroinnista ja siihen tarvitsee kyllä yhtyä. Spillways olisi biisinä täysien pisteiden arvoinen mutta Forge ei ole vuoden 87 Jon Bon Jovi.

JohnJ: Forgehan myös totesi että nuo instrumentaalit ovat olleet erillisiä sävellyksiä, jotka eivät vain kehittyneet tuosta pidemmiksi biiseiksi. Ne eivät siis alunperinkään ole introja muihin biiseihin, joten miksi niiden pitäisi olla samoilla raidoilla?
 
Hahaha, totahan nyt ei voi forge uskoa itsekään. Domion on lähinnä torven soundtsekki Twentiesiin, eikä mene khyl mun jakeluun omana sävellyksenä. Joku raja nyt "säveltämisessäkin" pitää olla. Jos Dominion on oma sävellys täydessä potentiaalissaan niin aika härskin kuvan antaa tämän säveltäjän lahjasta musiikkimaailmalle. Tai mitkä ovat ne vaihtoehtoiset sävellykset, jotka eivät lopulliselle levylle päässeet? Tobiasin röyhtäisy? Röyhtäisy nimenomaan omana biisinään, koska ei missään nimessä ollut vain intro seuraavalle biisille: Pidempi röyhtäisy.

Aika kauas on tultu Melioran ajoista, joka taitaa olla se bändin huippu siinä mielessä, että siinä löi hyvin kättä tarttuvat melodiat ja se vanha show-okkultismidoom, eikä bändi ollut ihan sellainen Forgen projekti. Bändi ei siinä kohtaa ollut enää myöskään ihan sellainen vakavasti otettava okkulstirock-tuotos, vaan huippuunsa viritetty KISS-henkinen tuote.
 
Pakka alkoi minusta hajoamaan jo Prequella mikä ei sinänsä ole huono homma, mutta bändistä tuli sellainen koko perheen poprockshow, joka toki osasi edelleen nauraa itselleeen ja hyvin sen tekikin torvisektioineen. Nyt tätä uusinta kun kuuntelee niin ymmärtää, miksi tämän genre on enää "vain" rock. Tarttuvia melodioita on siellä täällä, mutta ei tässä yhtään sellaista Melioran täsmähittiä löydy.

Tympee Huttunen: ei tässä yhtään sellaista Melioran täsmähittiä löydy.
 
Määrittele täsmähitti. Melioralla oli tasan ja vain ainoastantaan He Is joka voisi olla mainstream hitti. Kaikki muut biisit ovat liian jyrkkää ja äänekästä. Jos verrataan Abbaa ja Black Sabbathia niin Sabbahilla ei ole ainuttakaan hittiä.
 
Vai tarkoititko ettei levyllä ole samalla tapaa sinua miellyttäviä biisejä?

Dirtyh: Määrittele täsmähitti. Melioralla oli tasan ja vain ainoastantaan He Is joka voisi olla mainstream hitti. Kaikki muut biisit ovat liian jyrkkää ja äänekästä. Jos verrataan Abbaa ja Black Sabbathia niin Sabbahilla ei ole ainuttakaan hittiä.
 
Vai tarkoititko ettei levyllä ole samalla tapaa sinua miellyttäviä biisejä?
 
Joo, hyvä tarkennus: en tarkoittanut ns. listahittejä vaan pikemminkin hienoa biisiä, kuten vaikka "Cirice" tai "Absolution". Tarkoitin myös, että jos keskiverto Ghostin kuuntelija nyt laittaisi biisejä järjestykseen, aika moni Melioran kappale löytäisi sinne kärkisijoille, tai ainakin enemmän mitä tältä uusimmalta. Henkilökohtaisesti pidän Melioraa bändin parhaimpana kokonaisuutena.

Tympee Huttunen: Tarttuvia melodioita on siellä täällä, mutta ei tässä yhtään sellaista Melioran täsmähittiä löydy.
 
Omasta mielestä sitä tarttuvaa melodiaa tms on tällä levyllä enemmän kuin koskaan. Tietty se koukku erottuu ja hyppää Meliora-tyyliseltä albumilta ihan eri tavalla. Sanoisin, että pieni riski ghostin tämänhetkisessä suunnassa on, että homma menee niin melodiseksi, popiksi ja kasariksi, että heidän omaleimaisuus katoaa liikaa. Uudelta levyltäkin alkaa jo erottua biisejä, jotka köykäisyydellään alkaa hieman kääntymään itseään vastaan.