Keskustelua raskaammasta musiikista ›

JIRPPI: Onko väärin jos bändi kehittyy?
 
Ei, mutta on väärin, jos oma maku kehittyy mukana. ;)

JIRPPI: Onko väärin jos bändi kehittyy?
 
Riippuu kumpaan suuntaan kehittyminen tapahtuu :-p

tender.insanity: Huoh...
 
En tiedä mutta on mahdollista että kuuntelen musiikkia eri tavalla kuin sinä. En tunne esimerkiksi käsitteitä A- ja B-osa jotka tuossa mainitsit.
 
En ole suuri doom metallin asiantuntija, mutta haluan nostaa esimerkiksi erään yhtyeen kotikaupungistani, Reverend Bizarren, sekä heidän viimeisen albuminsa III: So Long Suckers. Tuolla levyllä taitaa piisien keskipituus olla noin 15 minuutin luokkaa. Piiseissä ei oikeasti 'tapahdu' mitään, pintapuolisesti kuulostaa siltä kuin soitettaisiin jonkun Black Sabbathin piisin introa 15 minuuttia putkeen. Siltikin musiikki on mielenkiintoista kun siihen jaksaa keskittyä, ja useamman kuuntelukerran jälkeen alkaa havaita asioita, pieniä yksityiskohtia, joiden olemassaoloa ei aluksi huomaa ollenkaan. Saman ilmiön olin havaitsevinani kun kuuntelin Final Frontierin muutaman kerran, ja se oli ilahduttavaa.
 
Siispä minua ei niinkään kiinnosta kappaleiden pintapuolinen rakenne. Minun puolestani 15 minuutin kappaleessa saa olla vaikka vain yksi 'osa' jos se on muuten mielenkiintoinen, ja mielenkiinnon voi saavuttaa kun osaa kirjoittaa, soittaa, sovittaa, ja usein vielä improvisoidakin. Kaikilta ei onnistu tällaisen musiikin tekeminen, joiltakin ei valitettavasti onnistu kuunteleminenkaan.

Sakmongkol:
Siispä minua ei niinkään kiinnosta kappaleiden pintapuolinen rakenne. Minun puolestani 15 minuutin kappaleessa saa olla vaikka vain yksi 'osa' jos se on muuten mielenkiintoinen, ja mielenkiinnon voi saavuttaa kun osaa kirjoittaa, soittaa, sovittaa, ja usein vielä improvisoidakin. Kaikilta ei onnistu tällaisen musiikin tekeminen, joiltakin ei valitettavasti onnistu kuunteleminenkaan.
 
Yksinkertaista musiikkia yksinkertaisille ihmisille. Vähän niinkuin saman vitsin kuuleminen moneen otteeseen. Menettää merkityksensä, mikäli parilla ekalla kerralla ei avaudu.
 
Mielestäni hyvä biisi on hyvä jo ensikuulemalta. Joko tykkää tai ei. Ei ole kivaa tonkia kymmentä kiloa paskaa, että löytää seasta suklaarusinan.
 
Hienosti tehty "yhden osan" biisi on vaikkapa instrumentaali 'The Riddle' Steve Vailta. Koko reilun kuusiminuuttisen ajan tausta on yhtä ja samaa E:tä. Päälle tuleekin sitten soolokitaraa osissa e-lydian, e-augmented lydian, em ja e-harmonic minor -skaaloja. Tämmöisillä ja dynamiikalla kikkailulla saa "tylsästä" pohjasta vaikka mitä jännää irti.
 
Ei mulla sinänsä mitään nykymaidenia vastaan ole. Kyllähän telkkaristakin asiaohjelmien vastapainona voi katsella tylsiä aivot narikkaan -sitcomeja.

tender.insanity: Hienosti tehty "yhden osan" biisi on vaikkapa instrumentaali 'The Riddle' Steve Vailta. Koko reilun kuusiminuuttisen ajan tausta on yhtä ja samaa E:tä. Päälle tuleekin sitten soolokitaraa osissa e-lydian, e-augmented lydian, em ja e-harmonic minor -skaaloja. Tämmöisillä ja dynamiikalla kikkailulla saa "tylsästä" pohjasta vaikka mitä jännää irti.
 
Nyt ymmärrän, miksi maiden ei maistu. Sitä ei saa kuulostamaan näin fiksulta.

bfoc: No ei. Asian voi tehdä helposti kuten Seppo Hovi. Pääteeman alle toka ääni terssiin ja kolmas kvinttiin ja sillä koko musakirja läpi. Onhan se tehty mut pirun tylsää laulaa. Etu on tietty et tietää velmiiks mitä vetää jos teema on tuttu.
 
No kyllä.Toi sointukuvio homma -paitsi ettei pidä paikkaansa- kertoo koko homman totaalisesta väärinymmärtämisestä.
 
On ihan toinen juttu hyödyntää koko kuuden ukon (ja Kenneyn) soundillinen potentiaali kuin tuplata kitarat joko samaan tai naapurioktaaviin toiselle stemmalle. Jos aikoo aidosti tehdä pitkiä ja vaikeampia veisuja, niihin voisi hakea soundillista syvyyttä. Jos kuuntelee ajatuksella klasaripuolen hommia, kässää mikä pointti tässä on.
 
Heviin vaan kuuluu ne kitaravallit ja riffin täytyy ton tyylisessä musassa olla selkeä.Tämä menetetään jos kolme kitaraa soittaa jokainen eri kuvioita.

PsychedelicWarlord: Heviin vaan kuuluu ne kitaravallit ja riffin täytyy ton tyylisessä musassa olla selkeä.Tämä menetetään jos kolme kitaraa soittaa jokainen eri kuvioita.
 
No ei tietenkään koko ajan. Mutta jos Maiden haluaa olla progea, niin kuin ne sanoo, niin musassa voisi olla enemmän dynamiikkaa ja jos piisit kestää 10 minuuttia niin ne vallit menettää tehonsa jos ei välillä tule kontrastia. Nyt kontrastia on vain alun ja lopun hipsutteluissa joita on ainakin joka toisessa piisissä. Siellä soolo-osassa voisi välillä revitellä oikein tosi progesti. Sitten taas se valli sen jälkeen kuulostaisi tosi tehokkaalta. Nyt nuo piisit voisi ihan hyvin kaikki lyhentää 5-7 minuuttiin, eikä mitään jäisi sanomatta.

StJerky: No ei tietenkään koko ajan. Mutta jos Maiden haluaa olla progea, niin kuin ne sanoo, niin musassa voisi olla enemmän dynamiikkaa ja jos piisit kestää 10 minuuttia niin ne vallit menettää tehonsa jos ei välillä tule kontrastia. Nyt kontrastia on vain alun ja lopun hipsutteluissa joita on ainakin joka toisessa piisissä. Siellä soolo-osassa voisi välillä revitellä oikein tosi progesti. Sitten taas se valli sen jälkeen kuulostaisi tosi tehokkaalta. Nyt nuo piisit voisi ihan hyvin kaikki lyhentää 5-7 minuuttiin, eikä mitään jäisi sanomatta.
 
Eihän Maiden ole missään kai sanonut haluavansa olevansa proge? Progevaikutteet on taasen eri asia.

StJerky: No ei tietenkään koko ajan. Mutta jos Maiden haluaa olla progea, niin kuin ne sanoo, niin musassa voisi olla enemmän dynamiikkaa ja jos piisit kestää 10 minuuttia niin ne vallit menettää tehonsa jos ei välillä tule kontrastia. Nyt kontrastia on vain alun ja lopun hipsutteluissa joita on ainakin joka toisessa piisissä. Siellä soolo-osassa voisi välillä revitellä oikein tosi progesti. Sitten taas se valli sen jälkeen kuulostaisi tosi tehokkaalta. Nyt nuo piisit voisi ihan hyvin kaikki lyhentää 5-7 minuuttiin, eikä mitään jäisi sanomatta.
 
Mutta Maiden ei halua olla progea vaan progevaikutteista heviä, niin kuin on aina ollut.
 
Hidas..

Mielestäni hyvä biisi on hyvä jo ensikuulemalta. Joko tykkää tai ei.
 
Täähän nyt on ihan hölynpölyä. Tai ehken sitten ole musiikillisesti niin lahjakas, kun en yleensä pääse biiseihin heti sisälle.
 
Jos heittäisin oman lusikkani tähän soppaan: 2000-luvun Maiden on hyvä bändi. Jos tämän bändin nimi olisi joku muu mutta musiikki samaa, niin kyseessä olisi mielestäni yksi 2000-luvun parhaita hevibändejä, kevyesti. Mutta ei nämä uudet levyt silti "täydellisiä" ole. Eivät tosin olleet vanhatkaan. Mutta ehkä nykyään löytyy enemmän sellaista kamaa, joka kuulostaa hätäiseltä tai täytemateriaalilta. Puhun nyt yksittäisistä kohdista biiseissä. Mutta parhaimmillaan Iron Maiden on silti parasta HEVIÄ mitä löytyy, myös 2000-luvun Maiden.
 
Uusinta levyä oon nyt kuunnellu aika paljon. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kyseessä ois tuollainen kolmen tähden kiekko. Jotenkin tuntuu, että joka biisissä on ryssitty jotakin. Tai tuntuu että visiot on joutuneet törmäyskurssille ja lopputuloksena on kompromissi joka ei voi osua täysin nappiin. Jotenkin sellaista fiilistä olen saanut, ja joku Adrian Smithin haastattelu antoi minulle sellaisen fiiliksen myös. Ei hän suoraan sellaista sanonut, mutta näin sen ymmärsin. Eli että vaikka hän on säveltänyt levylle monta biisiä, niin ei ehkä lopputulos ole kuitenkaan aivan sitä mitä olisi halunnut. Steve Harrisin syy jälleen?
 
When The Wild Wind Blows on kuitenkin levyn ja koko bändin paras kappale 20 vuoteen.

PsychedelicWarlord: No kyllä.Toi sointukuvio homma -paitsi ettei pidä paikkaansa- kertoo koko homman totaalisesta väärinymmärtämisestä.
 
Jaa. Olenko ymmärtänyt siis Seppo Hovin musiikinkirjojen sovitukset väärin? Nehän voi sieltä ihan laskea millä intervallilla ne on vedetty läpi.
 
e-> Olen siis kanssasi samaa mieltä tuosta sointukiertoasiasta. Viittaan helpolla tekemisellä tuohon soveltuksellisen potentiaalin hylkimiseen.
 
Heviin vaan kuuluu ne kitaravallit ja riffin täytyy ton tyylisessä musassa olla selkeä.Tämä menetetään jos kolme kitaraa soittaa jokainen eri kuvioita.
 
Juu ja rakenteen pitää olla biiseissä selkeä a b a b chor a b chor a ja vielä chor ja pituutta 3:30. Nii.
 
Mut jos ne nyt väkisin lähtee vääntämään useaa osaa biiseihin ja järjestään 7-8 minuutin eepoksia, minkä ihmeen takia kannattais enää ajatella miltä hevin pitää kuullostaa? Käytännössä kaikki muut mammutit on sotkettu suohon ja siloposkiset uudet bändit kuolee muutaman levyn jälkeen. Miks ne ei voisi sanoa miltä hevin pitää kuullostaa?
 
Nimittäin jos kolme kitaraa jynkkää samaa riffiä, menetetään siinäkin selkeys. Tosin erilailla, mutta menetetään silti. Jos ei aio monipuolistaa meininkejä, voi yhden kitaristin pistää vaikka vapaavuorolle per keikka.

Peoplez: Täähän nyt on ihan hölynpölyä. Tai ehken sitten ole musiikillisesti niin lahjakas, kun en yleensä pääse biiseihin heti sisälle.
 
Eli kuuntelet huonoa/keskinkertaista biisiä niin kauan, että alkaa väkisin kuulostamaan hyvältä?
 
Tuo nyt vasta outoa on. Tämä on vähän kuin Gary Larsonin sarjakuvat, taikka Fingerpori. Jos on huono juttu, niin ei se parane vaikka kuinka tulkitsisi. Jos on hyvä juttu, niin iskee samantien.
 
Ensivaikutelma on jännä juttu, josta vaikea päästä eroon.
 
Jos se joku tuntematon uusi bändi tekisi Final Frontier -lätyn demona ja pistäisi levy-yhtiöille kuunteluun, voisi olla turha odottaa vastausta.

tender.insanity: Eli kuuntelet huonoa/keskinkertaista biisiä niin kauan, että alkaa väkisin kuulostamaan hyvältä?
 
Tuo nyt vasta outoa on. Tämä on vähän kuin Gary Larsonin sarjakuvat, taikka Fingerpori. Jos on huono juttu, niin ei se parane vaikka kuinka tulkitsisi. Jos on hyvä juttu, niin iskee samantien.
 
Ensivaikutelma on jännä juttu, josta vaikea päästä eroon.
 
Jos se joku tuntematon uusi bändi tekisi Final Frontier -lätyn demona ja pistäisi levy-yhtiöille kuunteluun, voisi olla turha odottaa vastausta.
 
Ainakaan lättyä ei kukaan minuuttia kauempaa kuuntelisi. ;)
 
Ihmetyttää edelleen levyn intron yhdistäminen ekaan biisiin. Molempien ollessa kuitenkin enemmän itsenäisiä kappaleita.

tender.insanity: Eli kuuntelet huonoa/keskinkertaista biisiä niin kauan, että alkaa väkisin kuulostamaan hyvältä?
 
Tuo nyt vasta outoa on. Tämä on vähän kuin Gary Larsonin sarjakuvat, taikka Fingerpori. Jos on huono juttu, niin ei se parane vaikka kuinka tulkitsisi. Jos on hyvä juttu, niin iskee samantien.
 
Ensivaikutelma on jännä juttu, josta vaikea päästä eroon.
 
Jos se joku tuntematon uusi bändi tekisi Final Frontier -lätyn demona ja pistäisi levy-yhtiöille kuunteluun, voisi olla turha odottaa vastausta.
 
Minulla kyllä käy usein niin että jos piisi kuulostaa hyvältä ensi kuulemalla, niin siihen myös kyllästyy nopeasti. Instant tarttuvuus on kertakäyttöisyyden todennäköinen merkki. Toisaalta en usko että olisin kuunnellut monenkaan muun orkesterin levyä niin monta kertaa kuin Maidenin uutta ja yrittänyt ymmärtää. Mutta se on Maiden joka oli minulle niin kova juttu melkein 30 vuotta sitten että niille antaa paljon anteeksi.

bfoc: Jaa. Olenko ymmärtänyt siis Seppo Hovin musiikinkirjojen sovitukset väärin? Nehän voi sieltä ihan laskea millä intervallilla ne on vedetty läpi.
 
En takua höpinääsi Seppo Hovista eikä kiinnostakaan.Sen sijaan sen verran tajuan minäkin ettei Maidenin biisejä vedetä läpi soittamalla E,D ja C-sointuja tai ylipäätään soittamalla pelkkiä sointuja.Jos vedetään niin oiotaan kyllä mutkia todella paljon.
 
Hienommin sanoen: Sointuanalyysi ei ole kovin hedelmällinen tapa lähestyä Maidenin tyyppistä musiikkia ,koska tällöin suurin osa musiikillisesta sisällöstä jää huomioimatta.
 
Mut jos ne nyt väkisin lähtee vääntämään useaa osaa biiseihin ja järjestään 7-8 minuutin eepoksia, minkä ihmeen takia kannattais enää ajatella miltä hevin pitää kuullostaa?
 
Tuskin Harris ja kumppanit tätä edes miettivät.Tekevät sellaista kamaa kuin itsestä hyvältä tuntuu.Tuttuja elementtejä kehissä ,koska samat ukotkin kehissä.Kuten Harris toteaa Soundissa: Proge on aina ollut siellä (Maidenin musassa).
 
Ja onhan bändi coveroinutkin progea.
 
Nimittäin jos kolme kitaraa jynkkää samaa riffiä, menetetään siinäkin selkeys.
 
Ei menetetä jos ei sössitä soundeissa.

PsychedelicWarlord: Proge on aina ollut siellä (Maidenin musassa).
 
Kaikkein eniten ekan levyn Phantom of the Operassa.

StJerky: Minulla kyllä käy usein niin että jos piisi kuulostaa hyvältä ensi kuulemalla, niin siihen myös kyllästyy nopeasti. Instant tarttuvuus on kertakäyttöisyyden todennäköinen merkki.
 
Huvittavaa. Taidanpa mennä ostamaan koko Waldo's Peoplen tuotannon ja kuuntelen levyjä, kunnes ne kuulostaa mestariteoksilta.

No selvästiki nyt totuus löytyy jostain noiden väitteiden välimaastosta.
 
Esimerkiksi itselleni ensimmäisellä (tai edes ensimmäisillä kymmenellä) kuuntelulla Dream Theaterin Images & Words ei auennut millään ja se vaan kuulosti todella kyllästyttävältä musalta. Tänä päivänä se on yksi meikäläisen lempilevyistä.
 
En silti voi väittää, että kaikkien levyjen kohdalla noin kävisi.
 
Biisi ei siis välttämättä ole hyvä/huono, vaikka:
 
1) se ei heti iskisi, tai
2) se iskee välittömästi.
 
En tiedä mistä se johtuu, että joillekin lämpenee välittömästi ja toisille vasta sillä yhdennellätoista kerralla, mutta kumpiakin on tullut vastaan, olen kuunnellut ja nauttinut niistä vuosiakin myöhemmin.
 
Voitaisko siis nyt siirtyä tästä tyhjänpäiväsestä jauhamisesta johonki vähän älykkäämpään settiin? :D

Huvittavaa. Taidanpa mennä ostamaan koko Waldo's Peoplen tuotannon ja kuuntelen levyjä, kunnes ne kuulostaa mestariteoksilta.
 
Mä meen ostaa Helloweenin ja Gamma Rayn koko tuotannon.

Ianuarius:
Voitaisko siis nyt siirtyä tästä tyhjänpäiväsestä jauhamisesta johonki vähän älykkäämpään settiin? :D
 
Katsos kun tätäkin tyhjänpäiväistä paskanjauhantaa lukee tarpeeksi, niin siinä jää sheikspieritkin kakkoseksi.