Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Heroin: Heissillä hyvä teksti, ja kakkaporno ANALogiasta vielä specialplussa!
 
Mitä tulee Juoppis Antti Tuiskuun, niin lyhyesti;
 
a) Kirjoittelin siitä jo jonkin aikaa sitten. Mielipide muuttuu, joskus nopeastikin.
 
b) Onko Antti Tuisku, tai joku muu vastaava ihmisen älykkyyttä halventava rävellys sen arvoista, että sille tulisi antaa mahdollisuus?
 
a) Sellaista se on.
b) Veikkaan että tässä jälleen puhut ennakkoluuloisesti kautta rantain, enkä halua siihen keskusteluun enää palata, mutta oli vain jotenkin hauska katsella miten ulkomusiikilliset aspektit ovat toisille niin kovin tärkeitä.
 
PJS:n kysymykset olivat hyviä, ja sieltä tuli aika paljon vastauksia joista huomasi että porukka selkeästi diggaa tietyistä musiikkityylin aspekteista. Pahoittelen mikäli oma kysymyksenasetteluni oli turhankin provokatiivinen.
 
Mut se offtopiceista, kun ketju näyttää kulkevan taas mukavasti etiäpäin.

Kymmenisen vuotta bläk metallia takana eikä vieläkään jätä kylmäksi. Musiikkimaku aika laaja että mennee suomipopit ja iskelmät heittämällä. Kirkkoja en ole polttanut enkä aio poltella tulevaisuudessakaan. ihan normi teinisatanisti siis...

- Miten ja miksi olosuhteissa aloititte bläckmetallin kuuntelemisen ja edeltikö black metallin diggailua jokin aiempi samankaltaisen musiikin kuunteleminen?
 
Hankin pari Dark Funeralin levyä nähtyäni mainoksen lehdessä. Sitä ennen olin kuunnellut lähinnä Radioheadia ja 90-luvun tanssipoppia.
 
- Tuntuiko bläkkiksen (tai sen edeltävän tyylilajin) kuunteleminen aluksi haastavalta, ja kenties epämiellyttävältäkin. Edellyttikö diggailu sitä, että ikäänkuin pakotitte itsenne aluksi kuuntelemaan bläkkistä.
 
No kyllähän tuo oli myrkkyä korville, kun en voinut aiemmin edes Metallicaa tai AC/DC:tä kuunnella musiikin raskauden takia. Ajattelin kuitenkin antaa musiikille mahdollisuuden ja about puolen vuoden kuuntelun jälkeen aloin löytämään musiikin sen kaiken kaiun ja erikoisen tuotannon seasta. Kaikki bläkkis ei tämänkään jälkeen aiennut heti. Esim. Anaal Nathrakh oli aika jäätävä kokemus.
 
- Liittyykö bläkkiksen diggailuun ja sen aloittamiseen jotain sosiaalista painetta, eli täyttääkö bläkkiksen diggailun jonkinlaisen "sosiaalisen normin" tuttavapiirissänne.
 
Musiikki ei tuolloin yläasteella ollut kovin merkittävässä osassa kaverieni elämää.
 
- Soitatteko itse bläck/tms. metallia.
 
Kyllä.
 
- Eroaako bläkkiksen diggailu muun tyystin erilaisen musiikin diggailusta. Koetteko bläkkiksen kenties selvästi voimakkaammin kuin vaikkapa perinteisen pop-musiikin?
 
Dickailusta en tiedä, mutta kyllähän tämä enemmän, tai ainakin eri tavalla, sykähdyttää kuin muu musiikki.

fxb: ihan normi teinisatanisti siis...
 
Ei hitto... repesin :)

PJS: Jos saan vaivata arvon keskustelijoita muutamalla kysymyksellä. Syystä että eilen, tämän keskustelun innoittamana pohdin bläkkiksen diggailua ja musiikin diggailua ylipäätään:
 
- Miten ja miksi olosuhteissa aloititte bläckmetallin kuuntelemisen ja edeltikö black metallin diggailua jokin aiempi samankaltaisen musiikin kuunteleminen?
 
No, metallimusiikin ylipäätään. Olin kiinnostunut aiheesta, ja olihan sitä tutkittava.
 
- Tuntuiko bläkkiksen (tai sen edeltävän tyylilajin) kuunteleminen aluksi haastavalta, ja kenties epämiellyttävältäkin. Edellyttikö diggailu sitä, että ikäänkuin pakotitte itsenne aluksi kuuntelemaan bläkkistä.
 
Ei oikeastaan, ihme kyllä. Aiemmin dödisosastoon tutustuessa oli tätä havaittavissa. Tosin, silloin olin kyllä huomattavasti nuorempi ja vähemmän "musiikillisesti sivistynyt".
 
- Liittyykö bläkkiksen diggailuun ja sen aloittamiseen jotain sosiaalista painetta, eli täyttääkö bläkkiksen diggailun jonkinlaisen "sosiaalisen normin" tuttavapiirissänne.
 
Ei todellakaan. Sen ajan tuttavapiirissä ei tainnut olla kuin pari metallimusiikista pitävää, ja niidenkin diggailu oli melko suppeaa ja pintapuolista sillä osa-alueella.
 
- Soitatteko itse bläck/tms. metallia.
 
Hyvin vähän. Kuuntelen todella paljon kylläkin.
 
- Eroaako bläkkiksen diggailu muun tyystin erilaisen musiikin diggailusta. Koetteko bläkkiksen kenties selvästi voimakkaammin kuin vaikkapa perinteisen pop-musiikin?
 
Useinmiten kyllä, hiukan kausiluontoisesti. Tänään tätä, huomenna sitä ja ylihuomenna taas bläkkistä. Useinmiten se musta osasto kyllä "uppoaa" paremmin silloin kun sen aika on, kuin muut tyylit muina kausina.

Epämuusikko: "Soitatteko tai kuunteletteko aktiivisesti muita musiikkityylejä", esimerkiksi kansanmusiikkia, Suomipoppia tai vaikka Miles Davisin 60-luvun tuotantoa (joko akustista tai sähköistä, hewy medal!)?
 
Minä ainakin kuuntelen. Sanonkin aina että kuuntelen ja soitan HYVÄÄ MUSIIKKIA. Fiiliksen mukaan mennään, kaikkea dub reggaesta psychobillyyn ja Chanson-laulajattarista Duke Ellingtonin kautta Porno-grooveen ja takaa-ajo funkkiin.

PJS: Jos saan vaivata arvon keskustelijoita muutamalla kysymyksellä. Syystä että eilen, tämän keskustelun innoittamana pohdin bläkkiksen diggailua ja musiikin diggailua ylipäätään:
 
- Miten ja miksi olosuhteissa aloititte bläckmetallin kuuntelemisen ja edeltikö black metallin diggailua jokin aiempi samankaltaisen musiikin kuunteleminen?
 
serkku kuunteli burzzumin filosofem levyää vuonna 97 erehyin paikalle ja rakastuin silmittömästi vaikken asiasta mitään ymmärtänyt. Joo edelsi räppi :D
 
- Tuntuiko bläkkiksen (tai sen edeltävän tyylilajin) kuunteleminen aluksi haastavalta, ja kenties epämiellyttävältäkin. Edellyttikö diggailu sitä, että ikäänkuin pakotitte itsenne aluksi kuuntelemaan bläkkistä.
 
ei lainkaan kuten sanoin rakastuin
 
- Liittyykö bläkkiksen diggailuun ja sen aloittamiseen jotain sosiaalista painetta, eli täyttääkö bläkkiksen diggailun jonkinlaisen "sosiaalisen normin" tuttavapiirissänne.
 
eipä juuri tietty metalli kaveripiirissä johtotähtenä koska ajatukset törmää.
 
- Soitatteko itse bläck/tms. metallia.
 
jonkulaista viritelmää saattaa olla tulossa
 
- Eroaako bläkkiksen diggailu muun tyystin erilaisen musiikin diggailusta. Koetteko bläkkiksen kenties selvästi voimakkaammin kuin vaikkapa perinteisen pop-musiikin?
 
Kyllä se minussa aiheuttaa voimakkaampia tunteita kuin esim joku madonnan like a virgin, hyvä biisi mutta ei vetoa tunteisiin.
 
Täähän tuli nätisti :D

- Miten ja miksi olosuhteissa aloititte bläckmetallin kuuntelemisen ja edeltikö black metallin diggailua jokin aiempi samankaltaisen musiikin kuunteleminen?
 
Miten tuon nyt ottaa. Death metal (mm. Deicide ja varhainen Sepultura) kolahti aika kovaa nuorena pojankloppina. Samalla myös Immortal, Satyricon Ragnarök yms. Silloin tuota musiikkia diggasi kyllä enemmän varmaan siksi, että blastbeatit ja örinä oli jotenkin niin ennen kuulumatonta kun perus heviskene oli sitä Metallican kuuntelua. Juurikin tuon bändin yliannostus sai turhautumaan melkein koko metallimusiikkiin. Sitten seurasikin varmaan noin kymmenen vuoden tauko jolloin tuli kuunneltua enmmän perinteistä kikkeli/powermetallia, progea (mm. Jethro Tull, Yes), Black Sabbath, Deep Purple, Rainbow -osastoa yms. Jossain vaiheessa siltä musiikilta vaan rupesi taas haluamaan enemmän jotain "rankkuutta" ja "sävyjä/tunnelmaa" ja sitä sitten löytyi black metallista. Kymmenen vuoden tauon jälkeen oli hauska huomata kuinka perkeleen hyvää musiikkia tuo loppujen lopuksi olikaan.
 
- Tuntuiko bläkkiksen (tai sen edeltävän tyylilajin) kuunteleminen aluksi haastavalta, ja kenties epämiellyttävältäkin. Edellyttikö diggailu sitä, että ikäänkuin pakotitte itsenne aluksi kuuntelemaan bläkkistä.
 
Ei. Itselle tuo musiikki on enemmänkin edustanut kaikkea sitä mitä yleensä metallimusiikilta haen.
 
- Liittyykö bläkkiksen diggailuun ja sen aloittamiseen jotain sosiaalista painetta, eli täyttääkö bläkkiksen diggailun jonkinlaisen "sosiaalisen normin" tuttavapiirissänne.
 
Ei tod. Mikä helvetin sosiaalinen normi se on kun tuttavat kuuntelevat jotain Shitknottia ja nauravat päin naamaa kun toinen kuuntelee "jotain käsittämätöntä rääkynää ja örinää"? Kommentit minun musiikkimausta on enemmän tyyliä "Joo okei, taas tätä. Vaihdahan musaa".
 
- Soitatteko itse bläck/tms. metallia.
 
Viime aikoina työkiireet, kerrostaloasuminen ja muut seikat on kyllä aika lailla rajoittanut kuinka paljon voi edes soittaa yhtään mitään.
 
- Eroaako bläkkiksen diggailu muun tyystin erilaisen musiikin diggailusta. Koetteko bläkkiksen kenties selvästi voimakkaammin kuin vaikkapa perinteisen pop-musiikin?
 
Toki. Tosin miten luokittelee sitten tuon perinteisemmän pop musiikin. Kyllä siltäkin saralta vaikuttavia biisejä ja artisteja löytyy. Niitä tulee vaan harvemmin kuunneltua tai aktiivisemmin etsiskeltyä. Esim. radiota en kuuntele lainkaan, koska hittisoittolista -mentaliteetti ärsyttää ja jotain metalliliittoa tms. ei puolestaan koskaan muista kuunnella.

- Miten ja miksi olosuhteissa aloititte bläckmetallin kuuntelemisen ja edeltikö black metallin diggailua jokin aiempi samankaltaisen musiikin kuunteleminen?
 
Punkkia tuli kuunneltua, lähinnä Nirvanaa ja Offspringiä. Metallica oli varmaan rankinta mitä oli kuullut. Kaveri lainasi yhtenä päivänä Impaled Nazarenen "Day Of Decadence" -kokoelman ja sanoi, että tuossa on rankempaa kamaa. No olihan se ja kolahti heti ja kovaa.
 
- Tuntuiko bläkkiksen (tai sen edeltävän tyylilajin) kuunteleminen aluksi haastavalta, ja kenties epämiellyttävältäkin. Edellyttikö diggailu sitä, että ikäänkuin pakotitte itsenne aluksi kuuntelemaan bläkkistä.
 
Ei, se vain tuli itsestään. Siinä sitä jäin kuuntelemaan edestakaisin pelkästään sitä Impaled Nazarenen levyä kunnes kaveri soitatti muidenkin BM-bändien levyjä, eritoten Barathrumia. Jotain kautta aina löysi uuden artistin, tutustui sen tuotantoon ja jo moneen kertaan luetuista musiikkilehdistä pomppasi kyseisen artistin artikkeli ja sen yhteydessä saatettiin mainita muita levyjä. Sitä etsi ne ja totesi, että olikos se hyvää vai ei.
 
- Liittyykö bläkkiksen diggailuun ja sen aloittamiseen jotain sosiaalista painetta, eli täyttääkö bläkkiksen diggailun jonkinlaisen "sosiaalisen normin" tuttavapiirissänne.
 
Ei. Jotenkin näin myöhemmin asiaa tarkastellessa tuntui, että kaveriini verrattuna jäin musadiggailussa ja "-kehityksessä" jälkijunaan. Kun minä kuuntelin IN:ää, tämä oli kuunnellut Barathrumit, Mayhemit, Burzumit, Old Man's Childit, Dimmut ynnä muut läpi. Kun minä tutustuin niihin, kaveri oli vaihtanut jo death metalliin. Kun minä tutustuin myös death metalliin, kaveri oli kuluttanut jo teknisen death metallin, industrial metallin yms. läpi. Mutta minulla ei olekaan koskaan ollut tarvetta etsiä aktiivisesti uusia bändejä. Vanhoja tuttuja on mukava kelata läpi uudelleen ja uudelleen.

- Soitatteko itse bläck/tms. metallia.
 
Kaverin kanssa on jo pitkään ollut black metal -projekti johon tehdään biisejä, mutta bändi ei ole kovin aktiivinen koska asumme eri paikkakunnilla ja nähdään harvoin. Aktiivisemmin soitan death/doom -metal bändissä ja agressioiden sekä "nyt on pakko saada soittaa lujaa ja nopeasti" -fiilisten purkuun on hardcore-bändi, mutta ne eivät kuulune tämän otsikon alle.
 
- Eroaako bläkkiksen diggailu muun tyystin erilaisen musiikin diggailusta. Koetteko bläkkiksen kenties selvästi voimakkaammin kuin vaikkapa perinteisen pop-musiikin?
 
Ei oikeastaan. Saan hyvän fiiliksen tai vilun väreitä yhtä lailla hyvästä black metal -riffittelystä kuin vanhasta 60-luvun popklassikosta. Olen last.fm:n avulla koittanut kartoittaa kuuntelenko black metallia ynnä muuta raskasta suhteessa muuhun musiikkiin enemmän, mutta tulos ei ole ainakaan niin osoittanut. Tätä se on kun levyhyllyssä on peräkkäin Emerson, Lake And Palmer, Empreror ja Eppu Normaali.

Niin niin niin mutta kuinka moni teistä on ihan oikea bläkkisfani ja kuuntelee ihan tr00 bläkkistä. Näköjään aika moni kun vastasitte tuohon kyselyyn...
hmmhmm... taidatte olla vaan posereita.

Credence: Niin niin niin mutta kuinka moni teistä on ihan oikea bläkkisfani ja kuuntelee ihan tr00 bläkkistä. Näköjään aika moni kun vastasitte tuohon kyselyyn...
hmmhmm... taidatte olla vaan posereita.
 
Ollaan mitä ollaan ja kuunnellaan mitä kuunnellaan. Mikä olisikaan enempi "trve" ja "kvltiger" kuin haistattaa vitvt kaikille muille. Eli jos eivät diggaa meikäläisestä ja miun musamausta, niin sehän on aivan saatanan hyvä ja "trve"-juttu. I'm hated, I'm disliked... jeg er svartmetall!

bonecrusher: Ollaan mitä ollaan ja kuunnellaan mitä kuunnellaan. Mikä olisikaan enempi "trve" ja "kvltiger" kuin haistattaa vitvt kaikille muille. Eli jos eivät diggaa meikäläisestä ja miun musamausta, niin sehän on aivan saatanan hyvä ja "trve"-juttu. I'm hated, I'm disliked... jeg er svartmetall!
 
No musta se vaan on väärin että mennään vastaamaan bläkkisfaneille osoitettuun kyselyyn jos sinne mennään sepostamaan bändeistä jotka ei ole bläkkistä.
 
Onneksi on niitä kansakunnan kynttilöitä jotka tietämyksellään ovat valaistaneet muun muassa minua tässä elämääkin tärkeämmässä asiassa.
Moni blackmetallina pitämäni bändi ei siis täytäkään blackmetallin vaatimuksia. En myöskään pidä juuri siitä oikeasta blackmetal-ideologiasta. En siis pidä blackmetallista.

Credence: No musta se vaan on väärin että mennään vastaamaan bläkkisfaneille osoitettuun kyselyyn jos sinne mennään sepostamaan bändeistä jotka ei ole bläkkistä.
 
Onneksi on niitä kansakunnan kynttilöitä jotka tietämyksellään ovat valaistaneet muun muassa minua tässä elämääkin tärkeämmässä asiassa.
Moni blackmetallina pitämäni bändi ei siis täytäkään blackmetallin vaatimuksia. En myöskään pidä juuri siitä oikeasta blackmetal-ideologiasta. En siis pidä blackmetallista.
 
Joillakin on tarve todistella itselleen (ja muille) erinäisiä asioita. Samaan aikaan haluavat että muut pitäisivät samoista bändeistä, mutta eivät kuitenkaan haluaisi koska silloin ko. bändit eivät olisi enää underground. Niin ja jos joku tosiaan kuuntelee jotain muuta "paskaa" niin pitäähän siitä nyt ilman muuta nostaa hirviä haloo... aivan kuin se olisi heiltä itseltään jollain tavalla pois tai häiritsisi heitä.
 
Ilmeisesti mystisyyttä on juuri se, että asiat ovat niin kovasti ristiriidoissa keskenään :)

Hienoa, että keskustelu on jatkunut suht. hyvässä hengessä.
 
Ilmeisesti mystisyyttä on juuri se, että asiat ovat niin kovasti ristiriidoissa keskenään :)
 
Mitä luultavimmin se on mystistä ja sekavan oloista sinulle juuri siksi, että et ymmärrä sitä etkä ole päässyt siihen "sisään". Ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että kaikki eivät varmasti tule ymmärtämään black metallia. Tämähän ei tarkoita sitä, että et saisi kuunnella ja hämmästellä sitä vaikka päivät pitkät.

Peltsi88: Mitä luultavimmin se on mystistä ja sekavan oloista sinulle juuri siksi, että et ymmärrä sitä etkä ole päässyt siihen "sisään".
 
Joo ihan totta hei. Mie pääsin siihen sisään mutta myös ulos siitä. Jotenkin sitä elämän ja iän myötä vain huomasi kuinka naiivi (ja jopa nuoruuden typerien mielipiteiden ja "kuolemattomuuden" kanssa) sitä pystyi olemaan.
 
Ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että kaikki eivät varmasti tule ymmärtämään black metallia.
 
Ilmeisesti sinä kuitenkin pyrit jotain hyväksyntää hakemaan, kun tuota lausetta hoet kuin pahaista mantraa. Minulle kun on katsos täysin yhdentekevää ymmärrätkö sinä, Pekka tai Niina black metallia, sen syvintä olemusta ja eksistenssiä... vai ovatko ymmärtämättä.
 
Joillekin se lokerointi ja pieni näprääminen genredetailien kanssa on tärkeää, jotta asian pystyy itselleen perustelemaan, järkeilemään ja selittämään. Minun ei enää tarvitse uskotella tai selitellä itselleni mitään... miun playlistalla voi siis olla Edith Piafia, Bob Marleyta ja Abyssic Hatea samaan aikaan ilman suurempia tunnontuskia.
 
Tämähän ei tarkoita sitä, että et saisi kuunnella ja hämmästellä sitä vaikka päivät pitkät.
 
Mitä se sitten tarkoittaa? Sitäkö että sinä määrittelet mitä black metal on ja miten sen voi ymmärtää?

PJS: Jos saan vaivata arvon keskustelijoita muutamalla kysymyksellä. Syystä että eilen, tämän keskustelun innoittamana pohdin bläkkiksen diggailua ja musiikin diggailua ylipäätään:
 
Hyviä kysymyksiä!
 
- Miten ja miksi olosuhteissa aloititte bläckmetallin kuuntelemisen ja edeltikö black metallin diggailua jokin aiempi samankaltaisen musiikin kuunteleminen?
 
En väitä vieläkään olevani mikään über-blackmetallisti, mutta kyllähän se kiinnostus aikoinaan heräsi yleensäkin raskaamman musiikin kuuntelun myötä. Tunnelma ja tietynkaltainen mystisyys kiehtoivat.
 
- Tuntuiko bläkkiksen (tai sen edeltävän tyylilajin) kuunteleminen aluksi haastavalta, ja kenties epämiellyttävältäkin. Edellyttikö diggailu sitä, että ikäänkuin pakotitte itsenne aluksi kuuntelemaan bläkkistä.
 
Riippuu yhtyeestä ja albumista. Tietyt teokset korvia viiltävine soundeineen työntävät luotaan vieläkin, mutta esimerkiksi Emperorin Anthems to the Welkin at Dusk iski samantien kun sitä kuulin. Ymmärrän kysymyksen siinä mielessä, että jos "ei aja" itseään sisään kyseiseen genreen hieman porrastetusti, voi kyseessä olla melkoisen vaikeasti sulatettava musiikinlaji.
 
- Liittyykö bläkkiksen diggailuun ja sen aloittamiseen jotain sosiaalista painetta, eli täyttääkö bläkkiksen diggailun jonkinlaisen "sosiaalisen normin" tuttavapiirissänne.
 
Ei. Tuntuu, että melkoinen vähemmistö tuttava-/kaveripiiristäni diggailevat loppujen lopuksi bläkkiksestä. Kyseessä lienee enemmänkin henkilökohtainen kiinnostus ja halu laajentaa musiikkimakua.
 
- Soitatteko itse bläck/tms. metallia.
 
Vähän bläkkisvivahteisia tunnelmia/fiiliksiä on pyritty hakemaan bändini kanssa tulevan EP:n suhteen, mutta mitään suoranaista bläkkistä ei soiteta vieläkään.
 
- Eroaako bläkkiksen diggailu muun tyystin erilaisen musiikin diggailusta. Koetteko bläkkiksen kenties selvästi voimakkaammin kuin vaikkapa perinteisen pop-musiikin?
 
Ei missään nimessä. Kyseessä on yksi musiikinlaji, jota tulee kuunneltua silloin kun on oikeanlainen fiilis siihen. Eli loppujen lopuksi suht. harvakseltaan verrattuna hieman kevyempään musiikkiin. Väitän, että levyhyllystäni black metallia on sellaiset 5% ja metallia yleensäkin ehkä 30%-40%.

bonecrusher: Joo ihan totta hei. Mie pääsin siihen sisään mutta myös ulos siitä. Jotenkin sitä elämän ja iän myötä vain huomasi kuinka naiivi (ja jopa nuoruuden typerien mielipiteiden ja "kuolemattomuuden" kanssa) sitä pystyi olemaan.
 
Minkä takia black metallin ideologia ja koko olemus sitten on sekava sinulle? Luulisi, että jos olet asian täydellisesti hokannut, niin ei tällaista ihmettelyä pitäisi olla.
 
Se on täysin oma valintasi, jos et halunnut olla enää siinä "sisällä". Ihan okei, mutta se ei tee muista, jotka eivät samaa valintaa tee (onko se edes valinta?) yhtään sen "huonompia". Toki, jos etsit omaa identiteettiäsi, niin tällainen on toiminta on ehkä jollain tavalla järkevää.
 
Ilmeisesti sinä kuitenkin pyrit jotain hyväksyntää hakemaan, kun tuota lausetta hoet kuin pahaista mantraa. Minulle kun on katsos täysin yhdentekevää ymmärrätkö sinä, Pekka tai Niina black metallia, sen syvintä olemusta ja eksistenssiä... vai ovatko ymmärtämättä.
 
En itse asiassa hae hyväksyntää. Selvitin jotain asioita, that's it.
 
Joillekin se lokerointi ja pieni näprääminen genredetailien kanssa on tärkeää, jotta asian pystyy itselleen perustelemaan, järkeilemään ja selittämään. Minun ei enää tarvitse uskotella tai selitellä itselleni mitään... miun playlistalla voi siis olla Edith Piafia, Bob Marleyta ja Abyssic Hatea samaan aikaan ilman suurempia tunnontuskia.
 
Taas haiskahtaa vähän kyökkipsykologin tarinoilta. Ei minulla ole tarvetta perustella omia ajatuksiani kenellekään. Toki kirjoittaminenhan on hyvä tapa selventää niitä, mutta ei ainakaan minulla ole tarvetta hakea jotain muiden henkilöiden hyväksyntää.
 
Tuohon genrejuttuun sen verran, että hienoa, jos pidät monenlaisesta musiikista. Itse en välitä tästä nykyisestä "kaikesta pitää digata"-mentaliteetista. Se ei tarkoita sitä, etten pystyisi kuuntelemaan jotain radiopoppia. Pointti: en ole tarkoittanutkaan, että erilaisten musatyylien diggailu olisi jotenkin väärin.
 
Mitä se sitten tarkoittaa? Sitäkö että sinä määrittelet mitä black metal on ja miten sen voi ymmärtää?
 
Se tarkoittaa sitä, että voit kuunnella black metallia niin paljon kuin korvat kestää. Kukaan ei voi poistaa tätä oikeutta. Mutta se, että kuuntelet sitä, ei tarkoita välttämättä, että ymmärtäisit black metallin "ydintä".
 
Minä ainoastaan esitän yleisesti oikeana pidetyn tulkinnan black metallista.

Peltsi88: Minkä takia black metallin ideologia ja koko olemus sitten on sekava sinulle?
 
Etkö näe mitään ristiriitaa esim. siinä, että black metallin on tarkoitus tietyllä tavalla profetoida ja viedä sitä vihtahousun ilosanomaa mahdollisimman monelle, mutta samaan aikaan pyritään olemaan underground ja julkaistaan 5 kopion kasettijulkaisuja jonka kuulee valikoitu kaveriporukka?
 
Entäpä sitten ateistinen satanismi, jonka kannattajia black metallin parista löytyy useita? Eli kielletään jumalan olemassaolo muttei saatanan. "On vain kuun loiste, muttei aurinkoa". Täydellinen riemuvoitto.
 
Luulisi, että jos olet asian täydellisesti hokannut, niin ei tällaista ihmettelyä pitäisi olla.
 
Ei minua ihmetytä black metal, vaan joidenkin ihmisten naiivius ja tietynlaisen "thinking out of the box"-ajattelutavan puuttuminen. Mutta toisaalta ymmärrän sinua ja heitä... olin itse samanlainen 15 vuotta sitten.
 
Ihan okei, mutta se ei tee muista, jotka eivät samaa valintaa tee (onko se edes valinta?) yhtään sen "huonompia".
 
Enpä ole täällä ketään "black metallia" elämäntavakseen valinnutta huonommaksi haukkunut. Miulla vain on aika hyvä näppituntuma tuosta touhusta viimeisen 16 vuoden ajalta.
 
En itse asiassa hae hyväksyntää. Selvitin jotain asioita, that's it.
 
Kyse ei olekaan hyväksynnästä, vaan siitä että sinulla on jatkuva tarve todistella tuolla signature-lausahduksellasi että "minä tiedän mistä on kyse" ja "minä tiedän mitä blackmetal todellisuudessa on". Ymmärrän kyllä täysin, sillä olin nimenomaan itse samanlainen 15 vuotta sitten kun meillä oli ensimmäinen black metal pumppu pystyssä ja ainoastaan se meidän oma näkemys ja mielipide oli ainoa oikea. Sitä juuri tarkoitan tuolla naiiviudella.
 
Taas haiskahtaa vähän kyökkipsykologin tarinoilta. Ei minulla ole tarvetta perustella omia ajatuksiani kenellekään. Toki kirjoittaminenhan on hyvä tapa selventää niitä, mutta ei ainakaan minulla ole tarvetta hakea jotain muiden henkilöiden hyväksyntää.
 
Minusta on alkanut enemmän ja enemmän sinun kirjoitustesi myötä tuntumaan siltä, ettei sinulla ole pienintäkään ideaa siitä mistä on kyse, mutta sitäkin suurempi tarve julistaa näkemystäsi oikeana ja absoluuttisena totuutena. Mitä se poseeraaminen lopulta onkaan? Sitä että todistellaan muille "... mutta minä tiedän mistä on kyse! Harken. Thee shall listen to me!"
 
Itse en välitä tästä nykyisestä "kaikesta pitää digata"-mentaliteetista.
 
Ei kaikesta TARVITSE pitää, en minäkään pidä. En silti koe että black metallissa on kyse siitä mitä saa, ei saa, mitä haluaa ja mitä ei halua kuunnella. Aikanaan käytettiin termiä "skenepoliisi" jota sinä tunnut edustavan mantroillasi ja muilla blackmetal-besserwisseröinneillä.
 
Se tarkoittaa sitä, että voit kuunnella black metallia niin paljon kuin korvat kestää. Kukaan ei voi poistaa tätä oikeutta. Mutta se, että kuuntelet sitä, ei tarkoita välttämättä, että ymmärtäisit black metallin "ydintä".
 
Mikä todistaa että sinä ymmärrät? Ainoastaan sinun oma näkemyksesi? Eli sinun näkemyksesi black metallista on SE OIKEA ja minun on täysin väärä? Sitähän sinä tässä koitat nimenomaan tuolla lapsellisella ränttäyksellä todistella... ja kenelle muulle kuin sinulle itsellesi? Kuten sanoin, minusta tuntuu ettet tiedä itsekään mistä on kysymys, joten sinulla on suuri tarve julistaa ja todistella tietämyksesi absoluuttiseksi totuudeksi. Pelko siitä, että onkin vähän väärässä saattaa käydä ylitsepääsemättömäksi... ja silloin alkaa erinäinen selittely ja asioiden pakkojärkeily itselle.
 
Minä ainoastaan esitän yleisesti oikeana pidetyn tulkinnan black metallista.
 
Sinun "yleiset tulkinnat" ovat lähinnä säälittäviä, kerrottakoon se tässä suoraan jollet ole vielä hiffannut sitä itse saamastasi palautteesta. Ei ole mitään yleistä tulkintaa eikä normia tai sääntöä. Onko sinusta Mayhem enemmän "oikeaa black metallia" kuin vaikka Nokturnal Mortum tai Belketre?

Peltsi88: Minä ainoastaan esitän yleisesti oikeana pidetyn tulkinnan black metallista.
 
Trollauksestasi on vielä aika pitkä matka ushimirin postien eeppisyyteen. Ei siinä mitn. Jatkahan harjoituksia ja ainestoon perehtymistä. :-)

Peltsi88: Hienoa, että keskustelu on jatkunut suht. hyvässä hengessä.
 

 
Mitä luultavimmin se on mystistä ja sekavan oloista sinulle juuri siksi, että et ymmärrä sitä etkä ole päässyt siihen "sisään". Ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että kaikki eivät varmasti tule ymmärtämään black metallia. Tämähän ei tarkoita sitä, että et saisi kuunnella ja hämmästellä sitä vaikka päivät pitkät.
 
Tere.
 
Mikä olisi sellainen bändi, jota kannattaisi testata jos haluaa tähän black metalliin tutustua?
 
Edit: Jos haluan mennä asian ytimeen, mitä kannattaa kuunnella?