Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Siinä on kyllä hyvä ja monipuolinen raskaan musiikin ja progen sekotusta vääntävä bändi. Tälläsiä bändejä pitäis olla enemmäki ettei oo aina niin tasapaksua, Opethia tulee kuunneltuu nykyää paljo enemmä ku aikasemmin koska siinä saa hyvää vaihtelua kuuntelun aikana, välillä jyystetään raskaiden riffien keskellä tuplabasarien jyristessä ja laulajan muristessa ja sitten muuttuukin kevyeksi ja taiteelliseksi progeksi tjms. Pääasiassa kuuntelen pelkästään death/brutal death metallia ja bläkkistä, mutta tälläinen iskee kyllä myös erittäin hyvin. Ottakaa kantaa

Useaan otteeseen on bändiä jo aiemmin käsitelty, joten sanotaan lyhyesti vain:
 
Hyvä bändi.

Nii että sitä hakua saa käyttää koska Opethistakin alkaa olla enemmän kuin tarpeeksi threadeja :) loistava bändi kyllä.
 
Edit: Vai hävisikö ne kaikki nyt hevi-palsta uudistuksien myötä? :)

Nii että sitä hakua saa käyttää koska Opethistakin alkaa olla enemmän kuin tarpeeksi threadeja :) loistava bändi kyllä.
 
Edit: Vai hävisikö ne kaikki nyt hevi-palsta uudistuksien myötä? :)
 
kyllä tais hävitä, sillä käytin hakua enkä löytäny Opethista keskusteluja tältä palstalta

aivan helvetin loistava.

Eikös uusin levy ole kokonaan akustista/hiljaista tunnelmointia? Itse ajattelin siihen setelini satsata, ei oikein tuo örinän ja hempeilyn ristisiitos niin natsaa.

Eikös uusin levy ole kokonaan akustista/hiljaista tunnelmointia? Itse ajattelin siihen setelini satsata, ei oikein tuo örinän ja hempeilyn ristisiitos niin natsaa.
 
Kyllä kyllä. Deliverance/Damnation jakoi bändin normaalibiisit kahtia, Deliverancella ne mättöosat ja örinät, Damnationilla ne heleämmät clean-osat. Molemmat tiukkoja levyjä.
 
Damnationin muuten tuotti Porcupine Treen pääjehu, jonka kyllä kuulee vähän ehkä liiankin hyvin, varsinkin kun vertaa uudempaan PT-materiaaliin.

Eikös uusin levy ole kokonaan akustista/hiljaista tunnelmointia? Itse ajattelin siihen setelini satsata, ei oikein tuo örinän ja hempeilyn ristisiitos niin natsaa.
 
On se, mutta suosittelen silti myös rankempaan materiaaliin tutustumista. Tunnen monta henkilöä jotka ovat aluksi katsoneet örinää kieroon, mutta sitten ruvenneet pitämään kuin hullu puurosta.
 
Omat mietteeni ovat, että kyseessä on yksi kaikkien aikoijen parhaista orkestereista. Suosikkilevy on My Arms, Your Hearse, mutta kaikki muutkin ovat vähintään ostamisen arvoisia.

On se, mutta suosittelen silti myös rankempaan materiaaliin tutustumista. Tunnen monta henkilöä jotka ovat aluksi katsoneet örinää kieroon, mutta sitten ruvenneet pitämään kuin hullu puurosta.
 
Juu, kyllä minä kaverilta kuuntelin sitä rankempaa osastoakin ja ei örinä sinänsä minulle ole mikään este. Mutta otan mielummin örinän ja rauhallisemman soitannan erikseen ja sitäpaitsi minusta tuo rauhallisempi osasto kuulosti huomattavasti mukavemmaltakin :)

...Damnationin muuten tuotti Porcupine Treen pääjehu, jonka kyllä kuulee vähän ehkä liiankin hyvin, varsinkin kun vertaa uudempaan PT-materiaaliin.
 
Kannattaa muuten tsekata Porcupine Treen In Absentia levy jos Opeth iskee.

Eikös uusin levy ole kokonaan akustista/hiljaista tunnelmointia? Itse ajattelin siihen setelini satsata, ei oikein tuo örinän ja hempeilyn ristisiitos niin natsaa.
 
Jos omistat DVD-Soittimen, sijoita rahasi ennemmin Lamentations-DVDhen; soittavat kaikki Damnationin piisit ja lisäksi muutaman örinä-clean ristisiitoksen. Luonnollisesti mukana pakollinen dokumentti kahden uusimman levyn teosta.
 
Lamentations on mielestäni ylivoimaisesti paras näkemäni DVD-julkaisu sekä sisällöltään että tekniikaltaan.

Jos omistat DVD-Soittimen, sijoita rahasi ennemmin Lamentations-DVDhen
 
Mutta minulla kun on joku kumma pinttymä, että ensin pitää kuunnella studioversiot ennenkuin voi liveä alkaa diggailemaan...

...ensin pitää kuunnella studioversiot ennenkuin voi liveä alkaa diggailemaan...
 
Uskaltaisinpa väittää että tuo ei päde tällä kohtaa, tuossa livessä on niin järkyttävän hyvät soundit ja tarkkaa soittoa että oksat pois.
Itse nimittäin luulin ekalla kerralla että soitto tulee playbackinä, kuulosti niin samalta mitä levylläkin. Tosin nykyään jo huomaa selvästi että laadussa levyversio jää auttamatta toiseksi. :)

"My Arms, Your Hearse", "Still Life" ja "Blackwater Park" on kova kolmikko. Muista en pidä kuin hetkittäin. Kaksi ekaa varsin omaperäistä mutta päämäärätöntä haahuilua, kun taas kaksi viimeisintä kärsivät suuresti kahtiajaosta. Damnationin hissuttelu kääntyy itseään vastaan, kun taas Deliverance on välillä vähän liiankin rankkaa jyystöä. Tasapainotonta tavaraa. DVD-livellä tosin Damnationin biisit kuulemma tavoittavat haetun tunnelman huomattavasti paremmin.

Omat mietteeni ovat, että kyseessä on yksi kaikkien aikoijen parhaista orkestereista. Suosikkilevy on My Arms, Your Hearse, mutta kaikki muutkin ovat vähintään ostamisen arvoisia.
 
Täysin samaa mieltä. Kaikki levyt ovat oikeastaan enemmän kuin ostamisen arvoisia, My Arms, Your Hearse, Still Life, Blackwater Park ja Damnation suorastaan loistavia levyjä kaikki. Mikael Åkerfeldt on yksi ehdottomia suosikkivokalistejani ja myös erittäin taitava biisintekijä. Koko bändin työskentely on esimerkillisen hyvää. Ja kaiken lisäksi Opeth on loistava livebändi, viime syksyn Nosturin keikka on paras kokemani konsertti.

Juu, kyllä minä kaverilta kuuntelin sitä rankempaa osastoakin ja ei örinä sinänsä minulle ole mikään este. Mutta otan mielummin örinän ja rauhallisemman soitannan erikseen ja sitäpaitsi minusta tuo rauhallisempi osasto kuulosti huomattavasti mukavemmaltakin :)
 
Jep. Ymmärrän, mutta silti suosittelen parempaa tutustumista bändin koko tuotantoon.

Opeth on kova bändi. Kaikki levyt ovat loistavia, myös kaksi ekaa. Olin tästä bändistä kirjoittanut pitkät litanjat vanhan metallipalstan opeth-ketjuun, enkä jaksa nyt kun vain todeta että "parhautta".

Eikös uusin levy ole kokonaan akustista/hiljaista tunnelmointia? Itse ajattelin siihen setelini satsata, ei oikein tuo örinän ja hempeilyn ristisiitos niin natsaa.
 
cdon.com:sta löytyi Damnation ainakin tovi sitten vielä 7,95 euron hintaan. Hinta/laatusuhde enemmän kuin kohdallaan.
 
Damnation levyn ystäville voisi upota myös Agallochin The Mantle.

Tosiaan CDON.comista löytyy koko Opethin Music For Nationsin aikainen tuotanto erittäin halvalla, kallein levy on Still Life digi, joka kustantaa 10,95. Aikaisemmat levyt ovatkin normaalihintaisia.
 
Minulta siis löytyy Opethin levyt Still Lifesta eteenpäin, mutta seuraavasta palkasta olisi taas tarkoitus kustantaa loputkin. Loistavaa musiikkia, sekä rauhalliset että rymisevät osuudet toimivat kympillä (ainakin melkein), vaikkakin kallistun henkilökohtaisesti aiempien suuntaan. Kenties juuri tästä syystä mielestäni Opethin parhaat levyt ovat Damnation ja Blackwater Park. Lamentations on myös hauska pläjäys, joskin sen mielenkiintoisin osuus on behind the scenes -katsaus Damnationin ja Deliverancen ajalta.
 
-MacGyver

Damnationin muuten tuotti Porcupine Treen pääjehu, jonka kyllä kuulee vähän ehkä liiankin hyvin, varsinkin kun vertaa uudempaan PT-materiaaliin.
 
Steven Wilson on herra nimeltään. Tuotti myös Deliverancen ja Blackwater Parkin. Blackwater Parkilta löytyy myös vokaalifeattauksia ainakin Bleak biisistä. In Absentia on kyllä helvetin hyvä levy. Vähän ehkä kliininen, mutta hyvä se on silti.