Keskustelua raskaammasta musiikista ›

http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=9104
 
dodii

Albumille on tyrkyllä 14 uutta kappaletta.
 
Toivottavasti he karsivat reippaasti heikompia. Ei se määrä, vaan laatu. CWL:llä oli muutamia tusinabiisejä, joita ilman levy olisi ollut huomattavasti tiukempi kokonaisuus.

Toivottavasti he karsivat reippaasti heikompia. Ei se määrä, vaan laatu. CWL:llä oli muutamia tusinabiisejä, joita ilman levy olisi ollut huomattavasti tiukempi kokonaisuus.
 
Niinpä, muutama hyvä biisi, muutama keskinkertainen ja loput melkeinpä huonoja.
 
Mutta, toiveikkaana odottelemaan uutta!

Niinpä, muutama hyvä biisi, muutama keskinkertainen ja loput melkeinpä huonoja.
 
Mitäs ihmettä, itse en huomannut heikkoa biisiä levyllä ollenkaan. Downin ja Frozenin ohella yksi Sentencedin parhaista levyistä. Todellista syysmusiikkia.

Mitäs ihmettä, itse en huomannut heikkoa biisiä levyllä ollenkaan. Downin ja Frozenin ohella yksi Sentencedin parhaista levyistä. Todellista syysmusiikkia.
 
Ohoh. Olet ensimmäinen jonka kuulen ohittavan Amokin ja North from heren täysin.

Ohoh. Olet ensimmäinen jonka kuulen ohittavan Amokin ja North from heren täysin.
 
Niinpä. Itselle nämä kaksi ovat nimenomaan ne rakkaimmat. Downin kuuntelin pari kertaa läpi ja loppuja en ole sinkkubiisejä lukuunottamatta kuunnellut. Bändin paras viisu on tosin ehkä kuitenkin Trooper-EP:ltä löytyvä Desert by Night.

Niinpä. Itselle nämä kaksi ovat nimenomaan ne rakkaimmat. Downin kuuntelin pari kertaa läpi ja loppuja en ole sinkkubiisejä lukuunottamatta kuunnellut. Bändin paras viisu on tosin ehkä kuitenkin Trooper-EP:ltä löytyvä Desert by Night.
 
Todellakkin. Mahtava biisi. Koko Amok on silkkaa parhautta ja samoin NFH. Myös Love & Death pääsee parhauslistalle. Ensimmäinen Shadows of the past on kuunneltava ja Down menee myös mutta sen jälkeen lähti mun mielestä paha alamäki joka on tähän asti jatkunut. Viime kesänä heittivät Qstockissa keikan ja Nepethen alkuun lavalle asteli Jarva ja vetäisi biisin. Sen jälkeen en ole ollut oma itseni. Ynh.

Ohoh. Olet ensimmäinen jonka kuulen ohittavan Amokin ja North from heren täysin.
 
En mä niitä nyt täysin ohittaisikaan, Nepenthe on helvetin kova biisi, mutta itsellä alkoi Senareiden kuuntelu juuri Downista, joten se on rakkain. Alkupään tuotantoon tuli tutustuttua vasta vähän aikaa sitten. Toisaalta Sentencediltä on vaikea nostaa yhtä levyä toisen edelle, kun koko tuotanto on niin tasavahvaa.

Toisaalta Sentencediltä on vaikea nostaa yhtä levyä toisen edelle, kun koko tuotanto on niin tasavahvaa.
 
Tai pikemminkin niin erilaista. Kyllä minullekin uppoaa paremmin tämä Downista eteenpäin.

Toivottavasti uudelle lätylle ei enää tulisi "huumorisanoituksia", kuten esim. Excuse Me While I Kill Myself. Hyvä biisi muuten, mutta sanoitukset laskee tunnelmaa rankasti.

Tai pikemminkin niin erilaista. Kyllä minullekin uppoaa paremmin tämä Downista eteenpäin.
 
Erilaista ehkä mutta hyvää silti. Minäkin pidän enemmän Downin aikaisesta ja jälkeisestä matskusta, mutta Crimson on pienoinen notkahdus.

Toivottavasti uudelle lätylle ei enää tulisi "huumorisanoituksia", kuten esim. Excuse Me While I Kill Myself. Hyvä biisi muuten, mutta sanoitukset laskee tunnelmaa rankasti.
 
Parodioi minusta melko hyvin itse yhtyettä. Onhan se hyvä, että itselleen nauravat:) Minua ei muutenkaan haittaisi jos tuota viina/kuolema-lyriikoita hieman alleviivattaisiin vähemmän.

Toisaalta Sentencediltä on vaikea nostaa yhtä levyä toisen edelle, kun koko tuotanto on niin tasavahvaa.
 
Makukysymyksiähän ovat pitkälti, mutta minulle ei tee mitään vaikeutta nostaa Amokkia muiden yläpuolelle. Siinä on vielä yksi Suomen parhaista vokalisteista mukana. Mahtava ääni.
Hyvä ääni on kyllä Laihialallakin, mutta oli se silloin Downin ilmestymisen aikaan pieni pettymys kun odotti jotain Jarvan tyylistä röhisijää. En tosin missään nimessä haluaisi kuulla Downista eteenpäin levyjä Jarvan laulamana kun biisit muuttui niin kovasti tuossa vaiheessa. Kait Jarvan lähtö vaikutti silti bändiin ja biisin tekoon paljon vaikka Laihiala ei biisien teon aikaan ollut vielä mukana bändissä.

Hyvä ääni on kyllä Laihialallakin, mutta oli se silloin Downin ilmestymisen aikaan pieni pettymys kun odotti jotain Jarvan tyylistä röhisijää.
 
Sama täällä. Eihän Laihiala mikään huono laulaja missään nimessä ole, mutta kun Jarvan ääni oli Amokilla niin käsittämättömän ylitsepursuavan maskuliininen ja voimakas, että Laihialan äänen ensikertaa kuullessani en voinut kuin pettyä.

Amok on minulle yksi tärkeimmistä levyistä. Kyllä Jarva on ihan ykkösvokalisti. Laihiala on kyllä varsin hyvä ja pätevä vokalisti myös eikä laisin huono biisintekijäkään. Vaikeahan noita uusia biisejä olisi kuvitella Jarvan laulamana.
 
Jarvan lähdön myötä myös sanoitusten taso lähti rajuun laskuun.
 
Kaikkia levyjä tulee kuunneltua. Crimson on ehkä ainoa, joka ei kokonaisuutena ole kovinkaan vahva lätty. Toivottavasti tulee hyvä levy.

Sama täällä. Eihän Laihiala mikään huono laulaja missään nimessä ole, mutta kun Jarvan ääni oli Amokilla niin käsittämättömän ylitsepursuavan maskuliininen ja voimakas, että Laihialan äänen ensikertaa kuullessani en voinut kuin pettyä.
 
Itse taas pidän Laihialaa yhtenä Suomen parhaista metallipuolen vokalisteista. Ei Jarvakaan huono ole, mutta kyllä se röhinä jää jälkeen Laihialan laulusta. Harvinaista on sekin, että näinä örinän päivinä voi jonkun metallibändin vokalistin synnyttämää ääntä kuvailla laulamisena. Laihialalta löytyy kuitenkin sopivasti säröä, ettei miltään Dickinsonilta kuulosta.
 
Omalla kohdalla tärkeimmät Sentencedin levyt ovat Down ja Frozen, Amok tulee kolmantena. Amokia vanhemmat ei hirveästi uppoa. Crimsonkin on "ihan jees", mutta Cold White Light on aikalailla pettymys.
 
Toivottavasti uutukaisesta tuleekin sitten vähintäänkin loistava.=)

Nonni, johan tätä onkin odotettu.
 
Taidan olla ainoa, jonka mielestä Crimson on Sentencedin paras lätty. TCWL kirii lähelle, vanhemmista en niin pidä.

Taidan olla ainoa, jonka mielestä Crimson on Sentencedin paras lätty.
 
En tiedä parhaasta mutta yhtenä parhaimmista pidän. Paljon parempi kuin TCWL.

crimson on iha jees. tais olla ensimmäisiä metallilevyjä mulla mitkä eivät olleet metallicaa.

Ei Jarvakaan huono ole, mutta kyllä se röhinä jää jälkeen Laihialan laulusta.
 
En minä nyt miksikään röhinäksi miehen ääntä kuvailisi vain sen takia, että se menee oktaavia alempaa kuin Laihialan laulu. Ja siinä mielessä Jarvan ääni on myös mielenkiintoinen, että hän kahdella peräkkäisellä levyllä (North-Amok) muutti äänensä death/bläkkis-räksytyksestä melodiseen ja matalaan lauluun ja on vieläpä Suomen paras kummassakin kategoriassa. Siis mun miälestä.