Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Mikä teitä kiehtoo raskaammassa musiikissa?Itse olen täysverinen groove,- ja funk-mies enkä kertakaikkiaan tajua mitä kiksejä voi heavyystä tai metallista saada.

No ainakin mulle putoaa vanhempi raskas musiikki... mutta tarkoititko tätä nykyistä örinä-pörinää vai mitä?

Energia. Se jumalaton energia mikä siinä parhaimmillaan on.

Energia. Se jumalaton energia mikä siinä parhaimmillaan on.
 
Juurikin lähinnä se.

Mikä teitä kiehtoo raskaammassa musiikissa?Itse olen täysverinen groove,- ja funk-mies enkä kertakaikkiaan tajua mitä kiksejä voi heavyystä tai metallista saada.
 
No jos nyt näin kitaristina sanoo niin hyvät kitaristit.Hyvät soittajat noin yleisesti.Ja komeat biisit.Näitä löytyy toki muualtakin.Ja kyllä monesti esmes Sabbathin kohdalla se tietty alakuloisuus ja synkkyys tekee gutaa - paradoksi tahi ei.
 
Itse en juuri funk/groove -hommaa oikein diggaile.Ei löydy kovin paljoa hyviä melodioita ja juttu on ehkä liian rytmikeskeistä minun makuun.

Jotku tykkää muhkummasta.

tykkään kuule rehellisestä musiikista
 
josku hevi on rehellistä menoa
esim.

Mäkään en voi pahemmin sietää kaikenmaailman black- ja deathpaskaa. En itseasiassa kuuntele mitään muuta metalleja ku BLS:ää ja Panteraa hiukan.

Mmä taas en yleensä voi käsittää mitä hienoo on Funkissa ja muissa edellämainituissa.

Se Voima ja Teho. Se vie mukanaan.

Noh ihastuin joskus sähkökitaran saundiin ja ei ole mitään parempaa kuin tiukat riffit agressiivisen laulun kanssa rumpujen jytistessä. Siitä tulee niin helvetillinen energialataus ettei paremmasta väliä. Metallicastakin olen oikeastaan tykännyt aina. Kun kuulin bodomeita ja muita rääkymisbändejä aluksi ni en tykännyt just tosta laulusta mut se alkaa miellyttää korvaa ihan perkeleesti ja alkaa kuulostamaan todella hienolta. Kai mä olen muutenkin vähän rämäpää sitten ett tämmönen musakin miellyttää. Tähän on kyl sairaan vaikee vastata. Tämmönen jytinä, tykitys ja turpaanvetomeininki vaan miellyttää mun korvaa....en tiä.

Energia. Se jumalaton energia mikä siinä parhaimmillaan on.
 
Tämä juuri, ja hienot melodiat ja joissain tapauksissa sellainen synkkä kauneus jos on semmoista oikeen fiilistelevää musakia, esim. Dargaard, vaikka se onkin enemmän jotain darkwavea/dark ambienttia, mutta silti.
 
Mutta funkista diggaan myös kovasti ja siinäkin on sitä "energiaa", vain erillaista kuin metallissa.

Se Voima ja Teho. Se vie mukanaan.
 
Sanos muuta.

Minä sanoisin, että minä en tykkää hevistä, vaan mielestäni hyvästä musiikista. Joka usein on heviä. Hevissä viehättää Nopeus, joissain hitaus, soittotaito (=hienot soolot yms), yksinkertaisuus..... siis sitä on niin monenlaista että mahdotonta sanoa. Se vain iskee.

Särökitarassa on rankka saundi.

Se vain iskee.
 
Näin. Tuplabasarien tyminä, raskaat kitara riffit, kauniit kosketinkuviot, ja mahtava laulu. Jotain sellaista mitä muusta musiikista ei saa... On vaikea selittää, se täytyy kokea itse

Itse olen täysverinen groove,- ja funk-mies enkä kertakaikkiaan tajua mitä kiksejä voi heavyystä tai metallista saada.
 
Samat kiksit ne hyvistä melodioista tulee jokaisessa genressä, niin funkissa kuin metallissakin.
 
Mutta joka genressä on sitten niitä omia koukkujaan: metallissa voisi yleistäen sanoa olevan se jyhkeys ja energia.
 
Toki siihen kuuluu muutakin.
 
Metalli on nimittäin melko laaja genre nykyään. Metallimusiikin elementtejä on sekoitettu lähes jokaiseen muuhun genreen, joten on vaikea sanoa suoraan, että "mikä siinä on se juttu".
On folkkia, iskelmää, poppia, klasaria, jazzia, progea sotkettuna metalliin....
 
Ja sovituspuolella on erilaisia ratkaisuja. Metallissa painotutaan usein sinne vitossointupuolelle. Toisinaan niihin kappaleisiin sopisi ehkä paremmin sellaiden "yltiö melodisuus", mitä vitossoinnuilla ei välttämättä saa. Joskus taas toisinpäin.
 
Ja jos itse kysymykseen vastaisi kiertelemättä suorin sanoin:
 
-hyvät melodiat
-toisinaan paremmat sovitusratkaisut, jynktologia
-voimakkuus ja energia (metallica, kotiteollisuus jne.)

Mulla on norjametalli ja 1970s funk CDt vierekkäin levykokoelmassa. Se on vain totuttelukysymys. Ei kuitenkaan pidä lähteä millekkään "kaikki kelpaa" -linjalle, vaan pitää osata tunnistaa musiikista myös dekadenssi-ilmiöt kuten rap.

tykkään kuule rehellisestä musiikista
 
josku hevi on rehellistä menoa
esim.
 
En tiedä miksi moni näistä perusteluista huvitti, mutta gheisarin kanssa on helppo olla samaa mieltä.
 
Samaa musiikkia se kaikki on. Jos on jotain sanottavaa musiikillisesti, on aivan sama minkä genren puitteissa itseään ilmaisee.