Muusikoiden.net
04.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Skaalojen perusteita
1 2 3 4 5 6 7 8 9
MacGyver
19.03.2003 20:15:03 (muokattu 10.02.2009 19:03:31)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Skaalat eli sävellajit eli (sävel)asteikot ovat länsimaisen musiikin perusta. Jotta musiikin harrastuksesta saisi mahdollisimman paljon irti, on hallittava skaalojen käyttö. Skaalojen käyttö voi olla melko hankalaa, mikäli ei tiedä, mitä skaalat ovat ja mitä niillä tekee. Luon tässä pikaisen katsauksen skaaloihin ja niiden takana piilevään logiikkaan.
 
Aivan ensimmäiseksi täytyy huomauttaa, että olen tässä kirjoituksessa käyttänyt Suomessa ja Saksassa käytettyä merkintätapaa, joka poikkeaa muun maailman merkintätavasta siten, että käyttämäni H-sävel vastaa muualla B-säveltä. Vastaavasti käyttämäni B-sävel on alennettu H, ja se vastaa muualla maailmassa Bb-säveltä.
 
Sävelistä
 
Länsimaisessa järjestelmässä on 12 eri säveltä, joista jokaisella on oma merkintätapansa ja lausumisasunsa. Tässä listaa.
 
C, lausutaan c
C#, ylennetty C, lausutaan cis
Db, alennettu D, lausutaan des
D, lausutaan d
D#, ylennetty D, lausutaan dis
Eb, alennettu E, lausutaan es
E, lausutaan e
F, lausutaan f
F#, ylennetty F, lausutaan fis
Gb, alennettu G, lausutaan ges
G, lausutaan g
G#, ylennetty G, lausutaan gis
Ab, alennetty A, lausutaan as
A, lausutaan a
A#, ylennetty A, lausutaan ais
B, alennettu H, lausutaan b
H, lausutaan h
 
Sävelet C# ja Db, kuten myös D# ja Eb, F# ja Gb, G# ja Ab sekä A# ja B ovat keskenään samat sävelkorkeudeltaan, mutta eri merkinnät ovat tarpeen, kun käsitellään ylennettyjä ja alennettuja säveliä. Joskus käytetään säveltä H# (his), joka on yhtä kuin C sen takia, että yksi sävel voi esiintyä vain kerran yhdessä sävelasteikossa, joko normaalina, ylennettynä tai alennettuna. Käytetään myös säveliä Cb (ces), eli H; E# (eis), eli F; sekä Fb (fes), eli E. Joskus esiintyy myös kaksoiskorotettuja säveliä, jotka merkitään x:llä ennen nuottia (lausutaan -isis); sekä kaksoisalennuksia, jotka merkitään bb:llä ennen nuottia (lausutaan -eses).
 
Skaaloista
 
Ensinnäkin täytyy käsittää, mitä tarkoitetaan skaalalla. Skaala ei ole sen kummoisempi asia kuin sääntö, jonka mukaan valitaan sävelet. Skaalat yleensä esitetään tiettynä säveljärjestyksenä, joka toistuu jokaisessa oktaavissa. Skaalan sisällä käytetään aina samoja säveliä, ja niitä säveliä, jotka kuuluvaat tiettyyn sävellajiin, kutsutaan diatonisiksi säveliksi. Myös skaalan sisällä esiintyviä intervalleja kutsutaan diatonisiksi intervalleiksi.
 
Skaalojen tarkastelu on luonnollista aloittaa perinteisistä sävellajeista, eli duurista ja (luonnollisesta) mollista.
 
Länsimaisen musiikin pohjana toimivat perinteisesti duuri- ja molliskaalat, joihin kuuluu oktaavin sisällä seitsemän eri säveltä. Koska jokainen oktaavi sisältää 12 eri säveltä, jätetään niistä osa pois. Ne sävelet, jotka sisältyvät asteikkoon, otetaan tietyllä kaavalla juurisävelestä laskien. Duuri- ja molliskaaloissa on asteikon sisällä kaksi pientä ja viisi suurta sekuntia, eli kaksi puolisävelaskelta ja viisi kokosävelaskelta. Duuriasteikossa intervallijärjestys on tämä:
 
Juuri - 1 - 1 - - 1 - 1 - 1 - (oktaavi)
 
C:stä lähtien sävelet ovat C, D, E, F, G, A, H, C
 
Jokaiselle eri paikalle asteikossa on oma nimensä, joka on sama kuin sen sävelen etäisyys (intervalli) juurisävelestä.
 
Skaalan ensimmäinen sävel eli juurisävel on priimi.
Toinen sävel on sekunti.
Kolmas sävel on terssi.
Neljäs sävel on kvartti.
Viides sävel on kvintti.
Kuudes sävel on seksti.
Seitsemäs sävel on septimi.
Kahdeksas sävel on oktaavi.
Yhdeksäs sävel nooni (sekunti oktaavin ylempää).
Kymmenes sävel on desimi (terssi oktaavin ylempää).
Yhdestoista sävel on undesimi (kvartti oktaavin ylempää).
Kahdestoista sävel on duodesimi (kvintti oktaavin ylempää).
Ja näin edespäin.
 
Duuriskaalaa pidetään oletusarvoisena skaalana puhuttaessa mm. modaalisista asteikoista eli kirkkosävellajeista, mutta niistä myöhemmin.
 
Toinen perinteisistä sävellajeista on luonnollinen molli, joskin yleisesti sitä kutsutaan pelkäksi molliksi. Mollin intervallijärjestys on tämä:
 
Juuri - 1 - - 1 - 1 - - 1 - 1 (oktaavi)
 
C:stä lähtien sävelet ovat C, D, Eb, F, G, Ab, B, C
 
Jos verrataan molliskaalaa duuriskaalaan, voidaan huomata, että sävelet ovat terssiä, sekstiä ja septimiä lukuun ottamatta samat, ja nuo kolme säveltä on alennettu. Voidaan myös huomata, että intervallijärjestys molliskaalassa on sama kuin duuriskaalan sekstistä lähtien. Jos otetaankin juurisäveleksi C-duurin seksti, eli A, saadaan A-molli, jonka sävelet ovat
 
A, H, C, D, E, F, G, A
 
Huomataan, että sävelet ovat samat kuin C-duurissa, mutta on alettu eri sävelestä. C-duuri ja A-molli ovat siis rinnakkaissävellajeja. Kaikille rinnakkaissävellajeille on sama etumerkintä, jota käytetään nuottiviivastossa.
 
Moodeista
 
Moodit eli kirkkosävellajit ovat myös hyvin yleisiä, sillä ne perustuvat nimenomaan sille ilmiölle, että skaalan luonne muuttuu kun se käydään läpi eri sävel kantasävelenään. Moodit käyttävät aina perusskaalansa säveliä mutta eri järjestyksessä. Moodin asteluku ilmaisee sitä, kuinka monennesta perusskaalan sävelestä lähdetään. Seuraavassa taulukossa on moodin asteluku, nimi ja ylennykset tai alennukset jooniseen skaalaan nähden.
 
1. moodi on jooninen moodi (duuri)
2. moodi on doorinen moodi, b3, b7
3. moodi on fryyginen moodi, b2, b3, b6, b7
4. moodi on lyydinen moodi, #4
5. moodi on miksolyydinen moodi, b7
6. moodi on aiolinen moodi (luonnollinen molli), b3, b6, b7
7. moodi on lokrinen moodi, b2, b3, b5, b6, b7
 
Intervallijärjestystä kuvataan seuraavassa taulukossa seuraavanlaisesti: kokosävelaskelta merkitään viivalla - ja puolisävelaskelta X:llä. Kantasävel ja oktaavi on merkitty pystyviivalla |.
 

     Jooninen: |--X---X|
     Doorinen: |-X---X-|
    Fryyginen: |X---X--|
     Lyydinen: |---X--X|
Miksolyydinen: |--X--X-|
     Aiolinen: |-X--X--|
     Lokrinen: |X--X---|

 
Kuten taulukosta näkee, muuttuu intervallijärjestys todella loogisesti. Tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että C-jooninen (duuri), D-doorinen, E-fryyginen, F-lyydinen, G-miksolyydinen, A-aiolinen (molli) sekä H-lokrinen sisältävät samat sävelet eri juurisävelillä, eli ovat keskenään rinnakkaissävellajeja. Seuraavassa taulukossa on vielä moodien sävelet yhteisellä juurisävelellä, joka tässä tapauksessa on C.
 
Jooninen (duuri): C, D, E, F, G, A, H, C
Doorinen: C, D, Eb, F, G, A, B, C
Fryyginen: C, Db, Eb, F, G, Ab, B, C
Lyydinen: C, D, E, F#, G, A, H, C
Miksolyydinen: C, D, E, F, G, A, B, C
Aiolinen (molli): C, D, Eb, F, G, Ab, B, C
Lokrinen: C, Db, Eb, F, Gb, Ab, B, C
 
Muista sävellajeista
 
Sävellajeja on niin monta erilaista kuin ihminen keksii pistää säveliä järjestykseen oktaavin sisällä. Oktaavain sisältä poimittujen sävelten lukumäärällä tai etäisyydellä toisistaan ei ole väliä, kunhan sävelet poimitaan säännönmukaisesti joka oktaavissa. Jos sanotaan, että oktaavista on pakko valita ainakin kaksi säveltä, on erilaisia sävellajeja yhdellä juurisävelellä 2 047, ja jos lasketaan rinnakkaissävellajit eri sävellajeiksi, on sävellajeja 12-kertainen määrä, eli 24 564. Siksi en edes yritä kattaa kaikkia muita sävellajeja, vaan keskityn muutamaan yleiseen skaalaan.
 
Pentatoniset skaalat ovat todella yleisiä. Niihin törmäämiseltä ei voi juuri välttyä. Pentatonisissa skaaloissa on seitsensävelasteikoista poistettu kaksi säveltä. Duuripentatoninen eli yleisesti pentatoninen asteikko on duuriasteikko, josta on poistettu kvartti ja septimi, eli intervallijärjestys on
 
Juuri - 1 - 1 - 1 - 1 - 1 (oktaavi)
 
Verrataan C-pentatonista C-duuriin:

C-duuri:        C, D, E, F, G, A, H, C
C-pentatoninen: C, D, E,    G, A,    C

 
Vastaavasti mollipentatoninen asteikko perustuu vastaavaan luonnolliseen molliasteikkoon, mutta poistetut sävelet ovat sekunti ja seksti, eli intervallijärjestys on
 
Juuri - 1 - 1 - 1 - 1 - 1 (oktaavi)
 
Verrataan E-mollia E-mollipentatoniseen:

E-molli:             E, F#, G, A, H, C, D, E
E-mollipentatoninen: E,     G, A, H,    D, E

 
Pentatonisia asteikoita lähellä ovat blues-asteikot, jotka ovat lähinnä pentatoniseen molliin pohjautuvia skaaloja. Blues-molli poikkeaa pentatonisesta mollista siten, että siinä on "sininen sävel" (vrt. blue note), eli tritonus (tritonus tunnettiin aiemmin nimellä diabolus in musica l. paholaisen sävel sen voimakkaan dissonanssin eli riitasoinnun takia). Tritonus on kvartin ja kvintin välissä oleva kromaattinen sävel, joka mahdollistaa epätoivoisen kuuloisia jännitteitä. Blues-duuri poikkeaa blues-mollista ainoastaan siten, että siinä on suuri seksti pienen septimin sijaan.
 
Blues-mollin intervallijärjestys:
 
Juuri - 1 - 1 - - - 1 - 1 (oktaavi)
 
Blues-duurin intervallijärjestys:
 
Juuri - 1 - 1 - - - 1 - 1 (oktaavi)
 
Verrataan E-blues-duurin säveliä E-blues-molliin ja E-mollipentatoniseen:

E-mollipentatoninen: E, G, A,    H, D,  E
E-blues-molli:       E, G, A, B, H, D,  E
E-blues-duuri:       E, G, A, B, H, C#, E

 
Mustalais- eli itämainen molli on luonnollinen molli, jossa kvartti ja septimi on korotettu. Mustalaismollissa on siis kolmen kromaattisen pykälän pyrähdys kuten blues-asteikoissakin. Intervallijärjestys on siis
 
Juuri - 1 - - 1 - - - 1 - (oktaavi)
 
Verrataan E-mustalaismollia luonnoliseen E-molliin:

Mustalaismolli:     E, F#, G, A#, H, C, D#, E
Luonnollinen molli: E, F#, G, A,  H, C, D,  E

Harmoninen ja melodinen molli muistuttavat läheisesti luonnollista mollia. Harmonisessa mollissa on suuri septimi siinä missä luonnollisessa mollissa septimi on alennettu. Melodisessa mollissa alaspäin mentäessä noudatetaan luonnollista mollia, mutta ylöspäin mentäessä seksti ja septimi on korotettu. Asioiden selkeyttämiseksi käytän melodisen mollin nousevaa versiota (ns. jazzmollia), koska siten sen ja luonnollisen mollin välille saadaan eroa.
 
Harmonisen mollin intervallijärjestys:
 
Juuri - 1 - - 1 - 1 - - 1 - (oktaavi)
 
Melodisen mollin intervallijärjestys:
 
Juuri - 1 - - 1 - 1 - 1 - 1 - (oktaavi)
 
Verrataan harmonisen ja melodisen D-mollin säveliä luonnollisen D-mollin säveliin:

Melodinen:    D, E, F, G, A, H, C#, D
Harmoninen:   D, E, F, G, A, B, C#, D
Luonnollinen: D, E, F, G, A, B, C,  D

 
Harmonisen ja melodisen mollin moodit eivät ole sinällään moodeja, mutta niilläkin on sijansa skaalojen parissa. Vaikka ne ovatkin melko harvinaisia, niihin voi törmätä joskus. Moodien tavoin harmonisen ja melodisen mollin moodeissa käytetään harmonisen ja melodisen mollin säveliä, ja niin ikään vain sävelrakenne siirtyy. Harmonisen mollin moodeille ei ole vakiintunutta nimeämiskäytäntöä, mutta usein niitä kutsutaan vastaavilla moodinimillään. Harmonisissa moodeissa vain harmonisen mollin septimiä vastaava sävel on korotettu.
 
Harmonisen mollin moodit ovat seuraavanlaiset, perässä vertailu normaaleihin moodeihin:
 
1. moodi on harmoninen jooninen, #5
2. moodi on harmoninen doorinen, #4
3. moodi on harmoninen fryyginen, #3
4. moodi on harmoninen lyydinen, #2
5. moodi on harmoninen miksolyydinen, b2, b3, b4, b5, b6, b7
6. moodi on harmoninen aiolinen (molli), #7
7. moodi on harmoninen lokrinen, #6
 
Harmonisten moodien intervallirakennetta kuvataan kuten normaalienkin moodien intervallirakennetta, kokosävelaskel merkitään viivalla -, puolisävelaskel X:llä, ja puolitoistasävelaskel sirkumfleksillä ^.
 

Harmoninen jooninen:         |--X^X-X|
Harmoninen doorinen:         |-X^X-X-|
Harmoninen fryyginen:        |X^X-X--|
Harmoninen lyydinen:         |^X-X--X|
Harmoninen miksolyydinen:    |X-X--X^|
Harmoninen aiolinen (molli): |-X--X^X|
Harmoninen lokrinen:         |X--X^X-|

 
Kuten tavallisissakin moodeissa, liikkuu myös harmonisissa moodeissa intervallirakenne yhtä lailla loogisesti. Tässä vielä harmoniset moodit C:stä
 
Harmoninen C-jooninen: C, D, E, F, G#, A, H, C
Harmoninen C-doorinen: C, D, Eb, F#, G, A, B, C
Harmoninen C-fryyginen: C, Db, E, F, G, Ab, B, C
Harmoninen C-lyydinen: C, D#, E, F#, G, A, H, C
Harmoninen C-miksolyydinen: C, Db, Eb, Fb, Gb, Ab, Bb (Hbb), C
Harmoninen C-aiolinen (molli): C, D, Eb, F, G, Ab, H, C
Harmoninen C-lokrinen: C, Db, Eb, F, Gb, A, B, C
 
Melodisen mollin modaaliset asteikot noudattavat samaa logiikkaa kuin harmonisen mollin modaaliset asteikot. Melodinen molli on kuitenkin lähempänä duuria kuin mollia, koska erottavana tekijänä on ainoastaan alennettu terssi. Sen takia melodiset moodit erottaakin normaaleista moodeista siten, että melodisissa moodeissa normaalin joonisen terssiä vastaava sävel on alennettu.
 
Tässä melodisen mollin moodit, jäljessä vertailu normaaleihin moodeihin:
 
1. moodi on melodinen jooninen, #4, #5
2. moodi on melodinen doorinen, #3, #4
3. moodi on melodinen fryyginen, #2, #3
4. moodi on melodinen lyydinen, b3, b4, b5, b6, b7
5. moodi on melodinen miksolyydinen, b2, b3, b4, b5, b6
6. moodi on melodinen aiolinen (molli), #6, #7
7. moodi on melodinen lokrinen, #5, #6
 
Melodisten moodien intervallirakennetta kuvataan samoin kuin harmisten moodien vastaavaa; kokosävelaskel merkitään viivalla -, puolisävelaskel X:llä, ja puolitoistasävelaskel "hatulla" ^.
 

Melodinen jooninen:         |----X-X|
Melodinen doorinen:         |---X-X-|
Melodinen fryyginen:        |--X-X--|
Melodinen lyydinen:         |-X-X---|
Melodinen miksolyydinen:    |X-X----|
Melodinen aiolinen (molli): |-X----X|
Melodinen lokrinen:         |X----X-|

 
Melodisten moodien rinnakkaisuus pätee tässä yhtälailla kuin normaaleissa ja harmonisissakin moodeissa. Tässä vielä melodiset moodit C:stä
 
Melodinen C-jooninen: C, D, E, F#, G#, A, H, C
Melodinen C-doorinen: C, D, E, F#, G, A, B, C
Melodinen C-fryyginen: C, D, E, F, G, Ab, B, C
Melodinen C-lyydinen: C, D, Eb, F, Gb, Ab, B, C
Melodinen C-miksolyydinen: C, Db, Eb, Fb, Gb, Ab, B, C
Melodinen C-aiolinen (molli): C, D, Eb, F, G, A, H, C
Melodinen C-lokrinen: C, Db, Eb, F, G, A, B, C
 
Dimiskaalat eli vähennetyt skaalat ovat sävellajeja, joissa jokainen terssi on pieni. Dimiskaalat ovat usein synkän kuuloisia, ja niitä on kahdenlaisia: koko-puoli-asteikko (dimiasteikko) sekä puoli-koko-asteikko (dominanttidimiasteikko). Nimiensä mukaisesti niiden ainoa ero on aloittava intervalli, muuten rakenne on samanlainen. Dimiskaaloissa on kahdeksan säveltä oktaavin sisällä.
 
Dimiasteikon intervallijärjestys:
 
Juuri - 1 - - 1 - - 1 - - 1 - (oktaavi)
 
Dominanttidimiasteikon intervallijärjestys:
 
Juuri - - 1 - - 1 - - 1 - - 1 (oktaavi)
 
Verrataan C:n dimiasteikkoja keskenään:

Dimiskaala:     C, D, Eb, F, F#, G#, A, H, C
Dominanttidimi: C, Db, Eb, E, F#, G, A, B, C

 
Kokoaskelskaala eli wholetone-skaala sisältää nimensä mukaisesti vain kokosävelaskelia, joten oktaavin sisällä on vain kuusi nuottia.
 
Kokosävelasteikon intervallijärjestys:
 
Juuri - 1 - 1 - 1 - 1 - 1 - 1 (oktaavi)
 
C-kokosävelasteikon sävelet: C, D, E, F#, G#, A#, C
 
Viimeisenä muttei vähäisimpänä tulee kaikkien skaalojen äiti eli kromaattinen skaala (sävyskaala), joka sisältää kaikki 12 säveltä. Kromaattiseen asteikkoon sisältyy kaikki muut asteikot. Jokaisen sävelen etäisyys on puolisävelaskel. Kertauksen vuoksi kuitenkin:
 
Juuri - - - - - - - - - - - - (oktaavi)
 
Kromaattisen asteikon sävelet: C, C#, D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, H, C
 
Taulukoita ja liitteitä
 
Lopuksi tässä on vielä kokoelma kaikista tässä esittämistäni asteikoista.
 

Sävellaji                               Sävelet juuresta lukien      Intervallijärjestys    Esimerkki C:stä
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jooninen moodi (duuri)                       X-X-XX-X-X-XX                |--X---X|         C, D, E, F, G, A, H, C
Doorinen moodi                               X-XX-X-X-XX-X                |-X---X-|         C, D, Eb, F, G, A, B, C
Fryyginen moodi                              XX-X-X-XX-X-X                |X---X--|         C, Db, Eb, F, G, Ab, B, C
Lyydinen moodi                               X-X-X-XX-X-XX                |---X--X|         C, D, E, F#, G, A, H, C
Miksolyydinen moodi                          X-X-XX-X-XX-X                |--X--X-|         C, D, E, F, G, A, B, C
Aiolinen moodi (luonnollinen molli)          X-XX-X-XX-X-X                |-X--X--|         C, D, Eb, F, G, Ab, B, C
Lokrinen moodi                               XX-X-XX-X-X-X                |X--X---|         C, Db, Eb, F, Gb, Ab, B, C
Pentatoninen duuri                           X-X-X--X-X--X                |--^-^|           C, D, E, G, A, C
Pentatoninen molli                           X--X-X-X--X-X                |^--^-|           C, Eb, F, G, B, C
Blues-duuri                                  X--X-XXX-X--X                |^-XX-^|          C, Eb, F, F#, G, A, C
Blues-molli                                  X--X-XXX--X-X                |^-XX^-|          C, Eb, F, F#, G, B, C
Mustalaismolli                               X-XX--XXX--XX                |-X^XX^X|         C, D, Eb, F#, G, Ab, H, C
Harmoninen jooninen                          X-X-XX--XX-XX                |--X^X-X|         C, D, E, F, G#, A, H, C
Harmoninen doorinen                          X-XX--XX-XX-X                |-X^X-X-|         C, D, Eb, F#, G, A, B, C
Harmoninen fryyginen                         XX--XX-XX-X-X                |X^X-X--|         C, Db, E, F, G, Ab, B, C
Harmoninen lyydinen                          X--XX-XX-X-XX                |^X-X--X|         C, D#, E, F#, G, A, H, C
Harmoninen miksolyydinen                     XX-XX-X-XX--X                |X-X--X^|         C, Db, Eb, Fb, Gb, Ab, B, C
Harmoninen aiolinen (molli)                  X-XX-X-XX--XX                |-X--X^X|         C, D, Eb, F, G, Ab, H, C
Harmoninen lokrinen                          XX-X-XX--XX-X                |X--X^X-|         C, Db, Eb, F, Gb, A, B, C
Melodinen jooninen                           X-X-X-X-XX-XX                |----X-X|         C, D, E, F#, G#, A, H, C
Melodinen doorinen                           X-X-X-XX-XX-X                |---X-X-|         C, D, E, F#, G, A, B, C
Melodinen fryyginen                          X-X-XX-XX-X-X                |--X-X--|         C, D, E, F, G, Ab, B, C
Melodinen lyydinen                           X-XX-XX-X-X-X                |-X-X---|         C, D, Eb, F, Gb, Ab, B, C
Melodinen miksolyydinen                      XX-XX-X-X-X-X                |X-X----|         C, Db, Eb, Fb, Gb, Ab, B, C 
Melodinen aiolinen (molli)                   X-XX-X-X-X-XX                |-X----X|         C, D, Eb, F, G, A, H, C
Melodinen lokrinen                           XX-X-X-X-XX-X                |X----X-|         C, Db, Eb, F, G, A, B, C
Dimiasteikko                                 X-XX-XX-XX-XX                |-X-X-X-X|        C, D, Eb, F, F#, G# A, H, C
Dominanttidimiasteikko                       XX-XX-XX-XX-X                |X-X-X-X-|        C, Db, Eb, E, F#, G, A, B, C 
Kokoaskelasteikko                            X-X-X-X-X-X-X                |------|          C, D, E, F#, G#, A#, C
Kromaattinen asteikko                        XXXXXXXXXXXXX              |XXXXXXXXXXXX|      C, C#, D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, H, C
 

 
Merkinnästä: Sävelissä viiva - tarkoittaa, että sävel ei kuulu asteikkoon, ja X tarkoittaa, että se kuuluu asteikkoon. Intervallijärjestyksessä viiva - on kokosävelaskel, X puolisävelaskel ja ^ puolitoistasävelaskel.
 
Tässä vielä pieni apuväline kitaristeille, kitaran otelaudan sävelkartta normaalivireessä (EADGHE)
 
 
   1.(13)  2.(14)  3.(15)  4.(16)  5.(17)  6.(18)  7.(19)  8.(20)  9.(21)  10.(22) 11.(23) 12.(24)
E||---F---|-F#/Gb-|---G---|-G#/Ab-|---A---|-A#/B--|---H---|---C---|-C#/Db-|---D---|-D#/Eb-|---E---|
H||---C---|-C#/Db-|---D---|-D#/Eb-|---E---|---F---|-F#/Gb-|---G---|-G#/Ab-|---A---|-A#/B--|---H---|
G||-G#/Ab-|---A---|-A#/B--|---H---|---C---|-C#/Db-|---D---|-D#/Eb-|---E---|---F---|-F#/Gb-|---G---|
D||-D#/Eb-|---E---|---F---|-F#/Gb-|---G---|-G#/Ab-|---A---|-A#/B--|---H---|---C---|-C#/Db-|---D---|
A||-A#/B--|---H---|---C---|-C#/Db-|---D---|-D#/Eb-|---E---|---F---|-F#/Gb-|---G---|-G#/Ab-|---A---|
E||---F---|-F#/Gb-|---G---|-G#/Ab-|---A---|-A#/B--|---H---|---C---|-C#/Db-|---D---|-D#/Eb-|---E---|

 
Melodisen ja harmonisen mollin moodit jazzteoriassa
 
Tässä on pieni yhteensopivuustaulukko nousevan melodisen mollin eli jazzmollin sekä harmonisen mollin moodien kutsumanimistä jazzteorian yhteydessä. Nimet ovat englanniksi, koska mielestäni on turha ryhtyä kömpelösti suomentamaan nimityksiä, jotka ovat alunperinkin melko tekemällä tehtyjä.
 
Melodinen jooninen: lydian augmented
Melodinen doorinen: lydian dominant, overtone scale
Melodinen fryyginen: mixolydian b6, mixolydian b13
Melodinen lyydinen: aeolian b5, locrian #2
Melodinen miksolyydinen: altered dominant scale, altered scale, super locrian, locrian b4
Melodinen aiolinen: melodinen molli, jazzmolli, melodic minor
Melodinen lokrinen: phrygian #6, dorian b2
 
Harmoninen jooninen: augmented major, ionian augmented
Harmoninen doorinen: dorian #4, dorian #11
Harmoninen fryyginen: phrygian major, phrygian dominant
Harmoninen lyydinen: lydian #9
Harmoninen miksolyydinen: altered dominant bb7, diminished altered scale
Harmoninen aiolinen: harmoninen molli, harmonic minor
Harmoninen lokrinen: locrian #6
 
Saatteeksi
 
Nyt tuli satuiltua ihan järjettömät määrät. Teksti on kirjoitettu sillä silmällä, että se kelpaisi kattavaksi ja suht' helpoksi luettavaksi FAQ:ksi. FAQ:n sisältämät tietyt erikoismerkit eivät näy kaikilla koodisivuasetuksilla oikein, IE:ssä Latin-9 (ISO) tuntuisi toimivan.
 
-MacGyver
 
Si vis pacem, para bellum
Treeniohjelma
Oma rakkaani
MacGyver
19.03.2003 20:41:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hupsista, enpäs huomannut, että oli jo teoriapalsta olemassa. Tämä taitaapi kuulua sinne puolelle, voisiko siirtää?
 
-MacGyver
 
Si vis pacem, para bellum
Treeniohjelma
Oma rakkaani
Psyco
19.03.2003 21:05:48 (muokattu 20.03.2003 17:01:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Teoria kamaahan tämä on, mutta eihän teoriaa voi opiskella sehän tuhoaa luovuuden :). Hienoa työtä olet kyllä tehnyt, jopa minä tajusin ja se tärkeinkin oli kohdallaan, eli se on H eikä B
 
Jii
19.03.2003 21:57:14 (muokattu 19.03.2003 21:58:44)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kova työ tuossa sinun tiivistelmässäsi oli varmasti takana. Hyvä tuo olisi ehkä vähän teoriagurujen moddaamana faq:iin kin laittaa... 'lyhyt oppimäärä' indeed. Hyvä että tätä kamaa tulee.
 
Tätä threadia voisi jatkaakin. Et esim. kovin paljon puhunut miksi ja milloin voi jotain moodia käyttää. esim C-sävellajissa kaikki nuo sävelet ja moodit ovat periaatteessa samat. Soitanko vain siis edestakaisin noita ääniä? ;-)
 
Moodeista pääsisi hyvin sointuihin, ja kovat jätkät kai ajattelee skaalan(/moodin?) olevan sama asia. Oma korvani ei pelaa niin hienosti. Näissä jutuissa voisi selittää sitä, miksi esim. D-doorinen sopii niin hyvin Dm7:n päälle ja vaikka siinä on samat sävelet kuin C-joonisessa, niin miksi eri säveliä painotetaan. Ts. mitä sointuja eri moodeista syntyy.
 
Itse en osaisi/jaksaisi tehdä tuosta kovin hyvää kirjoitusta, mutta teoriaihmisiltä toivoisin jatkoa. Varsinkin aloittelijoille tekisi hyvää nähdä teorian suhdetta käytäntöön selittämällä miksi joku toimii, eikä vain toteamalla että näin näitä asioita nimetään.
 
EDIT: Onneksi heti tajusin että pistin ihmemiehen alkuperäisen kirjoituksen mukaan kokonaisena, se siis poistettu.
 
MacGyver
19.03.2003 22:35:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tätä threadia voisi jatkaakin. Et esim. kovin paljon puhunut miksi ja milloin voi jotain moodia käyttää. esim C-sävellajissa kaikki nuo sävelet ja moodit ovat periaatteessa samat. Soitanko vain siis edestakaisin noita ääniä? ;-)
 
Itse en osaisi/jaksaisi tehdä tuosta kovin hyvää kirjoitusta, mutta teoriaihmisiltä toivoisin jatkoa. Varsinkin aloittelijoille tekisi hyvää nähdä teorian suhdetta käytäntöön selittämällä miksi joku toimii, eikä vain toteamalla että näin näitä asioita nimetään.

 
Aloituskappaleessahan totesin jo, että kyse on vain katsauksesta skaaloihin ja niiden logiikkaan. Käyttötarkoitukset ja vivahde-erot jätin käymättä läpi tarkoituksella, koska rehellisesti puhuen en tiedä niistä juuri mitään. Enhän minä ole koskaan edes teoriaa lukenut, minua kiinnostaa vain se matemaattinen puoli =)
Oikeassa kuitenkin olet, kyllä nuokin osa-alueet tulisi käydä läpi. Oman pikaoppaani tarkoituksena oli lähinnä eliminoida säännöllisiä "mikä tämä on?" -postauksia edes jonnin verran.
 
-MacGyver
 
Si vis pacem, para bellum
Treeniohjelma
Oma rakkaani
superfly
19.03.2003 22:42:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä on helvetin hienoa, että joku viittii vaivautua tekemään tämmöstä. Tuli vaan mieleen ajat kun itse opettelin noita asioita (en hallitse tosin vieläkään kunnolla). Silloin väänsin itku kurkussa kolmesataa sivusen kirjan asiaa joka on tuossa sanottuna parissa A4:ssa...
 
Tmp
19.03.2003 23:03:42
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En tiedä jos näin saa/voi tehdä, mutta painoin ruksia niin ehkä ylläpito huomaa. Siis en halunnut varoittaa huonosta threadista vaan saada tämä Faqiks. Ilmottakaa ylläpito jos pahastuitte tällaisesta menettelytavasta.
 
Hienon työn teit MacGyver, pitää huomenna lukea.
 
"Mutta jos [sota] tulee, niin toivottavasti kukaan ei kuole eikä haavoitu pahasti." - Eclipse
t1amatti
20.03.2003 08:12:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kiitos paljon vaivannäöstäsi.
 
-amatti
 
no näinhän se on.
funkypick
20.03.2003 08:23:30 (muokattu 20.03.2003 08:24:11)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvä homma Agnus. Vaikutti pätevältä opukselta. Selkeydestä en vielä tiedä. Plussa tuli.
 
EDIT: Plussan laittaminen on minulta kielletty :(
404 Error.
 
You can play anything on any chord as long as you phr^H^H^H play it fast enough.
noir
20.03.2003 12:10:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvä homma Agnus. Vaikutti pätevältä opukselta. Selkeydestä en vielä tiedä. Plussa tuli.
 
EDIT: Plussan laittaminen on minulta kielletty :(
404 Error.

 
Jeah. Kyllä tuosta selvän saa. Plussaa meinasin minäkin laittaa, mutta have no fear!
 
Tässä, ota copy/pastella: +
 
No pain, no delight.
Renki
20.03.2003 12:43:50
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voisko tuota tekstiä fiilata sen verran että se mahtuu
ruudulle eikä tarvis rullata sivuttain?
 
Kynä vie miestä, ei mies kynää.
noir
20.03.2003 14:30:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voisko tuota tekstiä fiilata sen verran että se mahtuu
ruudulle eikä tarvis rullata sivuttain?

 
Johtuu tuosta tab-jutusta, saa usein sivun *tuilleen.
 
No pain, no delight.
MacGyver
20.03.2003 14:48:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Johtuu tuosta tab-jutusta, saa usein sivun *tuilleen.

 
Niin tekee, olen itse asiassa pistänyt tuohon tekstiin rivityksen siten, että se näkyy ainakin 1152*864-tilassa oikein. Toisaalta, skaalataulukon viimeinen rivi on aika pitkä, sekin vie vaakatilaa.
 
-MacGyver
 
Si vis pacem, para bellum
Treeniohjelma
Oma rakkaani
mklami
20.03.2003 14:52:16
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Teoria kamaahan tämä on, mutta eihän teoriaa voi opiskella sehän tuhoaa luovuuden.
 
Teoria ei todellakaan tuhoa luovuutta...
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
Lennu
20.03.2003 15:53:17
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Teoria ei todellakaan tuhoa luovuutta...

 
Se taisi olla vitsi. Ehkä.
 
Todella hyvin sepustettu gaiveri. Sait plussan.
 
www.whoax.tk
"they knew all the right people, they took all the right pills"
Psyco
20.03.2003 17:01:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Teoria ei todellakaan tuhoa luovuutta...

Kerronpa salaisuuden en ollut tosissani. Ja laitetaan nyt sinne se hymiö vaikken niitä yleensä käytäkkään.
 
MeatPie
20.03.2003 19:43:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Teoria ei todellakaan tuhoa luovuutta...

 
Voipi silti olla, että liian pieni teorian tuntemus on luovuuden esteenä... Noh, anti olla.
mklami
20.03.2003 20:08:43 (muokattu 20.03.2003 20:58:51)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Ei niin, sattuuhan niitä typoja. Korjasin.
 
-MacGyver

 
Pari muutakin korjausta sinne olis hyvä tehdä. Mm: melodinen molli ei todellakaan ole ylöspäin mentäessä samanlainen kuin luonnollinen molli, vaan alaspäin tultaessa se on samanlainen kuin luonnollinen.
 
Sitten jossain intervallijutuissa oli jotai häikkää, pitää kattoa vielä, nyt pitää taas liitää seuraavaan paikkaan.
 
Sori nyt, ei oo tarkotus n*ssia pilkkua, mutta FAQiin olis hyvä saada kaikki asiat just oikeen.
 
Kovan työn olit tossa nähny, plussaa :)
 
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
guitarmonkey
21.03.2003 13:35:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvää tekstiä. Löysin kuitenkin (jopa) yhden virheen.
 
C, lausutaan c
C#, ylennetty C, lausutaan cis
Db, alennettu C, lausutaan des

 
Db on alennettu D, eikä alennettu C
 
MacGyver
21.03.2003 15:17:57 (muokattu 14.05.2003 10:09:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sori nyt, ei oo tarkotus n*ssia pilkkua, mutta FAQiin olis hyvä saada kaikki asiat just oikeen.
 
Kovan työn olit tossa nähny, plussaa :)

 
Korjasin kaikki tähän mennessä ilmenneet korjattavat. Virheistä pitää huomauttaa. Intervallivirheitä voi olla runsaastikin, sillä runsaasti niissä onkin käytetty copy/pastea. Ja tuo melodisen mollin eri suunnissa esiintyvät mokat johtuivat ilmeisesti puhtaasta ajatusvirheestä. Ei sitä huomaa ellei joku huomauta. Joten kiitoksia.
 
-MacGyver
 
PS: Lisäsin kirjoitukseen mustalaismollin.
 
Si vis pacem, para bellum
Treeniohjelma
Oma rakkaani
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7 8 9

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti