Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Mulle joku joskus on opettanut että yleissääntönä tritonuskorvauksille yläsävelasteikko (Backlundin suomennos) eli overtone eli lydian b7 eli melodisen mollin neljäs.
 
Nimenomaan, mutta voiko sitä C-duurissa soittaa dessälle Fdim7:n soidessa päällä? Tai siis tottakaihan sitä voi, mutta noudattaako se samaa logiikkaa edellämainitun kanssa?

Tonski: Pätee varmaan tritonuskorvauksiinkin? Vai laajeneeko ne b9:iin? Eli jos sulla ois C-duurissa Db7b9-soinnun vajaamuoto Fdim7, niin siihen vois soittaa dessälle melodisen mollin neljättä?
 
Yleensä tritonuskorvauksessa ei ole b9 vaan 9. Tämä johtuu purkauksesta - kun tuo Db7b9:n b9 purkautuu puoli alas, kuten sen tendenssi on, myös kohdesoinnun väriin pitäisi kuulua b9. Jos kohdesointu on C-duurin toonika, siihen b9 ei kuulu.
 
Voit tutkiskella tritonuskorvaustilanteita, ja tulet huomaamaan että jos löydät yhtäkään jossa väriin kuuluu b9, tilanne on hyvin todennäköisesti sellainen jossa kohdesointuna on dominantti jonka väriin kuuluu niinikään b9. Tai sitten ei olla tonaalisessa viitekehyksessä. Eli tritonuskorvaukset tähtäilee sointuihin joiden värissä on 9.
 
Tästä syystä tritonuskorvausta on opetettu niin, että sen väri on automaattisesti tuo overtone, tai lydian dominant, tai millä nimellä sitä on tottunut kutsumaan.

Se on sukua A7b9:lle.
 
Dmaj9: (d) e fis (g) a h cis
Bbdim7: b cis (d) e (fis) g a
Am7: a h c (d) e (fis) g

levesinet: Se on sukua A7b9:lle.
 
Dmaj9: (d) e fis (g) a h cis
Bbdim7: b cis (d) e (fis) g a
Am7: a h c (d) e (fis) g
 
Sorry en ymmärrä?
D soinnun vieressä sulla on jooninen asteikko ja A-soinnun vieressä doorinen. Mikä asteikko tuo Bbdim7 soinnun vieressä on?
(Jos aloitettaisiin A:sta niin eikö se olisi mixb2? Entä kun Bb:stä?)

baron: Sorry en ymmärrä?
D soinnun vieressä sulla on jooninen asteikko
Dmaj9:n päälle voi rauhassa soittaa A-duuripentatonista asteikkoa. Jos haluat lisää säveliä mukaan, niitä jotka laitoin sulkuihin, ne ovat dissonantimpia. Lyydinen asteikko soi kyllä kauniimmin kuin jooninen, mutta kun tarkastellaan biisiä laajemmin ja huomataan, ettei Jobim ole käyttänyt tuossa kohdassa melodiaa lyydistä väriä, niin mielessäni klassisen duurin väri voittaa lyydisen värin.
 
Bbdim7
Jobim on valinnut hyvän vaihtoehton A7b9:n paikalle. Bassoääni putoaa kromaattisesti puoli sävelaskelta alas seuraavaan sointuun.
Toisin sanoen Bbdim7 on käytännöllinen reaalisointumerkintä, jonka mukaan en nimeäisi sävelasteikkoa. Tässä kohtaa sävelasteikkoon kuuluu nimenomaan cis, siihen ei kuulu des niin kuin dimisoinnun saattaisi purkaa auki.
 
Tässä kohden Bbdim7 ei ole Am7:lle johtavan dominantin vajaamuoto, joten dimiasteikkoa vaan kehiin.
Dimiasteikko on jazzia. Jobim soitti kyllä jazzia, mutta minulle tämä biisi on myös brasilialaista populaarimusiikkia. En soittaisi h:ta enkä c:tä kyseisen dimisoinnun päälle. Cis edustaa A7b9:n duuriterssiä ja b (siis hes) on alennettu yhdeksäs aste. Cee edustaisi bluesin väriä, minkä hylkään (yleensä) systemaattisesti.
EDIT: Heh, vaikkakin tämä biisi on varsin bluesahtava ja joo kyllähän tämä on harmonisesti jazzia... Ääh ;-/
 
Mikä asteikko tuo Bbdim7 soinnun vieressä on?
Jos soitetaan suluissakin luetellut äänet, niin se taitaa olla harmonisen duurin kuudes moodi, alkaen b:stä.
 
Am7:n kohdalla laitoin varmaan turhaan d:n sulkuihin, kun ajattelin että se vähän söisi seuraavan soinnun tehoa. Am7 luo aukon d:n kohdalle, ja basso tykkää mennä siihen aukkoon. Niin mä ajattelen ii7-V kakkosvitoset. ;D

levesinet: Jos soitetaan suluissakin luetellut äänet, niin se taitaa olla harmonisen duurin kuudes moodi, alkaen b:stä.
 
Lydian #2#5 tai lydian augmented #2!
Sviddu en tuntenut, oppia ikä kaikki!
 
(Itseasiassa taas tunnen itseni tyhmäksi eli jos mä keksin että se A:sta aloitettuna on mixb2/b9 eli harmonisen duurin viides moodi niin tieteskin se Bb:stä aloitettuna on kuudes moodi. Mulla on vielä työn alla melodisen mollin moodit mutta kyllä mä joskus opettelen harmonisen duurin mooditkin. Joku auktori on kirjoittanut että harmonisen duurin ainoa käyttökelpoinen moodi on ensimmäinen mutta inhottavan usein niihin muihinkin törmää)

baron: Joku auktori on kirjoittanut että harmonisen duurin ainoa käyttökelpoinen moodi on ensimmäinen mutta inhottavan usein niihin muihinkin törmää)
 
Itte suosittelisin pistämään I, III ja V harmonisesta duurista listalle.
 
I - maj7#5 tilanteisiin joissa ei #11
III - dominanttidimin ohella toinen väri jossa puhdas kvintti ja ysin muunnokset, 7#9-tilanteisiin.
V - 13b9-tilanteisiin

baron: Onko olemassa tyhmiä kysymyksiä?
 
No nyt tulee tosi tyhmä kysymys!
 
C-duurissa medianttia vastaa siis A-molli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mediantti
 
Eiks mediantti olekaan diatonisen asteikon kolmas aste? Siis c-duurisävellajissa mediantti olisi c-duuriasteikon sävel e. Vai onks tää taas sarjaa bee on hoo Suomessa ja hämätään muusikoita?

levesinet: No nyt tulee tosi tyhmä kysymys!
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mediantti
 
Eiks mediantti olekaan diatonisen asteikon kolmas aste? Siis c-duurisävellajissa mediantti olisi c-duuriasteikon sävel e. Vai onks tää taas sarjaa bee on hoo Suomessa ja hämätään muusikoita?
 
Kappas. Kun vertailee englanninkielistä ja saksankielistä wikiartikkelia, niin tietty ero näyttää olevan. Englanniksi puhutaan juuri tuosta kolmannesta asteesta, saksaksi soinnusta joka on terssisuhteessa ylös tai alaspäin.

Ihan kummallinen toi suomalainen wikiartikla. Mediantti on siis Suomessakin III aste ja VI aste on submediantti.
 
Niin ja onhan se nyt ihan selvää, että H on h ja B on b.

Ich bin nicht ein Berliner... enkä nyt ehdi opiskella saksan kieltä ymmärtääkseni täsmälleen, mitä saksankielisessä artikkelissa sanotaan, mutta jotenkin arvaan, että Riemann ja kumppanit ovat kehittäneet teoriaa medianttien osalta ja että kyse on medianttifunktioisista tilanteista samaan tapaan kuin dominanttifunktioisia sointuja esiintyy muillakin kuin V asteella(?)
 
Nää on kivoja, myös laajemmilla jazz-soinnuilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Chromatic_mediant
 
Voi voi, täytyy kai vertailla samankaltaisia ajatusmalleja ja yhdistää omaksi teoriaksi. Nää ei oikein kohtaa tuntemaani käytäntöä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coltrane_changes
 
No niin, nyt näyttää hyvältä. Oliskohan tämä SE vähiten kuseva teoria? 8)
http://www.lydianchromaticconcept.com/lccoto.html

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0b/Mysticchord.png
 
Käsittääkseni Prometheus-sointu? Siis käsitinkö nyt oikein, että toi sointu on vaan prometheus-asteikon kvarttihajotus juurinuotista? Eikö toi ois vaan jazzmollin neljäs moodi kvarttihajotuksena(viimenen kvartti eli g-nuotti jätetty pois)??

Tonski: Eikö toi ois vaan jazzmollin neljäs moodi kvarttihajotuksena(viimenen kvartti eli g-nuotti jätetty pois)??
 
Jep.
ralliolli: Kyse oli alunperin Prometheus-soinnusta, jossa sattumoisin on akustisen asteikon kaikki sävelet kvinttiä lukuunottamatta.
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … 39&t=159561&o=20&co=180

Jos soittaa C-duurin kolme säveltä esim...
 
e--15---12--------12--
b-------------13-------
g-----------------------
d-----------------------
a-----------------------
e-----------------------
 
niin jos haluaa soittaa kaksiäänisenä nuo, niin mistä pitää painaa?
 
Ja sama kysymys eri muodossa: Jos melodia menee sävellajissa Bm, niin saako melodiasta kaksiäänisen jos soittaa samaa melodiaa päälle kolme sävelaskelta ylempää?

--Roller--: Jos soittaa C-duurin kolme säveltä esim...
 
e--15---12--------12--
b-------------13-------
g-----------------------
d-----------------------
a-----------------------
e-----------------------
 
niin jos haluaa soittaa kaksiäänisenä nuo, niin mistä pitää painaa?
 
Ja sama kysymys eri muodossa: Jos melodia menee sävellajissa Bm, niin saako melodiasta kaksiäänisen jos soittaa samaa melodiaa päälle kolme sävelaskelta ylempää?
 
Tää kysymys kuuluisi kyllä kitaransoiton aloittelipalstalle.
1. Ensimmäiseen omituisen näköisen kuvaan en osaa sanoa mitään, onko se joku tuhma kuva?
2. Sävellajista riippumatta aina kun soittaa kahta melodiaääntä yhtä aikaa on se kaksiääninen.
Kolme sävelaskelta eli terssi on ihan hyvä intervalli melodian kaksiääniseksi tekemiseen mutta useimmiten toimii paremmin kun toinen ääni pistetään alle eikä päälle. Lisäksi terssin pitää olla olla välillä suuri ja välillä pieni eli kolme tai kaksi ja puoli sävelaskelta eli saman sävellajin asteikolla pysyen mennään terssi alaspäin.

--Roller--: Jos soittaa "G-E-C-E", haluaa kaksiäänisenä nuo, niin mistä pitää painaa ?
 
Jos etsittiin oktaavituplausta, niin vaikka:
 
E|--15---12--------12--
B|------------13--------
G|--12----9---------9---
D|------------10--------
A|----------------------
E|----------------------
 
B-molli melodia
 
Hmmm. Etsitiinköhän tässä "miten tehdään kitaraharmonioita" juttua ?
D-duurista vastaavat nuotit ja lisätään ne melodian päälle.

--Roller--: Jos melodia menee sävellajissa Bm, niin saako melodiasta kaksiäänisen jos soittaa samaa melodiaa päälle kolme sävelaskelta ylempää?
 
Totta kai saa: silloin siinä on kaksi ääntä. Mutta millainen lopputulos sitten on? Mikset kokeile itse.
 
Perusjuttuhan tuo on, että tehdään ne harmoniat tuplaamalla tersseillä - sävellajin mukaan joko suurilla tai pienillä. Sitten kun on vähän rohkeampi niin voi käyttää muitakin intervalleja. Joku hullu voi olla kontrapunktissa niin edistynyt, että säveltää melodian päälle toisen itsenäisen melodian. Tai jopa kaksi.

Johann Onn: Hmmm. Etsitiinköhän tässä "miten tehdään kitaraharmonioita" juttua ?
D-duurista vastaavat nuotit ja lisätään ne melodian päälle.
 
No tuo on just se mitä minä olinkin hakemassa :D Vähän vaan tuntu hankalalta kysymyksen muotoilu... Eli siis kaksiäänisyydellä tarkoitan harmoniaa.
 
Mutta kun tässä mietin että välillä pitäisi käyttää suurta ja välillä pientä terssiä, niin jos harmonisoi melodian kvinttiin (jos tämä on oikea termi), niin tällöin ei pitäisi suurilla ja pienillä intervalleilla olla väliä, vai olenko pahasti väärässä?
 
E: Ja baron, mitähän meinaat tarkoittaa tuolla "omituisella kuvalla"?

--Roller--:
Mutta kun tässä mietin että välillä pitäisi käyttää suurta ja välillä pientä terssiä, niin jos harmonisoi melodian kvinttiin (jos tämä on oikea termi), niin tällöin ei pitäisi suurilla ja pienillä intervalleilla olla väliä, vai olenko pahasti väärässä?

 
Kvintti on liian puhdas, sen vaikutus on enemmän soundillinen kuin toinen ääni. Ei niiden terssien pitäisi olla vaikeita, kun katsot ne sävellajin etumerkkien mukaan niin pitäisi mennä oikein.

Klezberg: kun katsot ne sävellajin etumerkkien mukaan niin pitäisi mennä oikein.
 
Voitko tarkentaa tätä?