Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Tonski: Big bandistä oli kyse, mulle kyllä sanottiin että jos ei soinnut taivu niin vetele vaan duurit ja mollit ja piano lisäilee niitä loppuja sinne, mut haluaisin silti oppia soittamaan nää isommatkin soinnut.
 
Jos on vaikeuksia saada soinnun kaikki sävelet niin oleellisia on terssi ja septimi ja muunnetut lisäsävelet.

levesinet: Kyselitkös samalla Pomeroyn line writingista?
 
Vissiin tunnet ko. muusikon?
 
E:
Tuosta line writingia julisti Backlund joskus 80 - 90 taitteessa. Aikalailla meni kyykkimättä yli, mutta jotain ehkä tarttui.

Zeeboo: Vissiin tunnet ko. muusikon?
 
E:
Tuosta line writingia julisti Backlund joskus 80 - 90 taitteessa. Aikalailla meni kyykkimättä yli, mutta jotain ehkä tarttui.
 
En tunne, mutta jostain syystä tulkitsin niin, että tarkoitit M. Pohjolaa.

levesinet: En tunne, mutta jostain syystä tulkitsin niin, että tarkoitit M. Pohjolaa.
 
Joo, Mika se oli. Muutamia kertoja olen ollut tekemisissä hänen käydessään Suomessa. Tuo sointumerkintä ja tahtilajin merkkaaminen (esim 3+2/4) tuntuivat piiritason pelimannista vähän oudoilta silloin.
 
Tuo line wriring jäi taas kytemään Backlundin sovitus-workshopista 90-luvun alussa. Siihen hommaan olen aina välillä etsiskellyt julkaisua. Omista muistiinpanoista ei oikein saa enää tolkkua...

Balkanin rytmeistä hieman. Itse olen kokenut että ne alkoivat avautua paremmin kun en ajatellut niitä tyyliin 7/4 = (3+2+2)/4 vaan siten että iskujen pituudet ovat eri mittaiset, vähän samaan tyyliin kuin kolmimuunteisuudessa. (3+2)/4 :ssä basso saattaa soittaa kahdesti tahdissa mutta välit eivät ole yhtä pitkät. Eivät ne taida enimmät Balkanin soittajatkaan noissa laskea viiteen, seitsemään jne vaan tuo pulssi on veressä, luissa ja ytimissä.
 
Tosin tuossa kun mietin tästä kirjoittamista, huomasin että taidat lopulta itsekin jo laskeakin noita tyyliin tödödö tödö tödö. Että silleen...

Klezberg:...Eivät ne taida enimmät Balkanin soittajatkaan noissa laskea viiteen, seitsemään jne vaan tuo pulssi on veressä, luissa ja ytimissä...
 
Tuosta pulssista oli sillä kertaan nimenomaan kyse. 3+2 meni YY-kaa-koo-NEE-vii, välillä tämä kääntyi 2+3 ja aksentointi tietty mukana.
 
Oli siinä tahkoamista, hätäseen kun osasi ennestään neljään laskea...

Zeeboo: Tuosta pulssista oli sillä kertaan nimenomaan kyse. 3+2 meni YY-kaa-koo-NEE-vii, välillä tämä kääntyi 2+3 ja aksentointi tietty mukana.
 
Oli siinä tahkoamista, hätäseen kun osasi ennestään neljään laskea...
 
Joo, en oikeastaan tarkoittanut mitään tiettyä tapausta, enemmän tuota balkanilaistouhua yleensä joka jo taisi jäädä tuonne edelliselle sivulle.

Klezberg: Balkanin rytmeistä hieman. Itse olen kokenut että ne alkoivat avautua paremmin kun en ajatellut niitä tyyliin 7/4 = (3+2+2)/4 vaan siten että iskujen pituudet ovat eri mittaiset, vähän samaan tyyliin kuin kolmimuunteisuudessa. (3+2)/4 :ssä basso saattaa soittaa kahdesti tahdissa mutta välit eivät ole yhtä pitkät. Eivät ne taida enimmät Balkanin soittajatkaan noissa laskea viiteen, seitsemään jne vaan tuo pulssi on veressä, luissa ja ytimissä.
 
Tosin tuossa kun mietin tästä kirjoittamista, huomasin että taidat lopulta itsekin jo laskeakin noita tyyliin tödödö tödö tödö. Että silleen...
 
Eikös näissä ole ideana vaan yksinkertaisesti se että on olemassa "lyhyt" ja "pitkä" nuotti. Lyhyt=neljäsosa, pitkä=pisteellinen neljäsosa. Tanssijat ainakin ajattelevat nämä juurikin lyhyt askel, pitkä askel. Se pitkä ei vaan olekaan 2x vaan 1,5x.
 
En todellakaan ole ko. musiikin "asiantuntija", mutta se mitä itse olen kuullut, on noudattanut tuota ideaa. Melodian rytmistä syntyy yleensä nuo "erikoisuudet" (esim. 2+3+2/4).

Zeeboo: Vissiin tunnet ko. muusikon?
 
E:
Tuosta line writingia julisti Backlund joskus 80 - 90 taitteessa. Aikalailla meni kyykkimättä yli, mutta jotain ehkä tarttui.
 
Heh, eipä se Backlundin 2005 versio samasta aiheesta ollut yhtään sen selkeämmin ymmärrettävissä:) Ainoa asia mikä jäi mieleen oli se että p9 intervallikaan ei enää ollut mitenkään huono vaihtoehto. :)

JanneI: Eikös näissä ole ideana vaan yksinkertaisesti se että on olemassa "lyhyt" ja "pitkä" nuotti. Lyhyt=neljäsosa, pitkä=pisteellinen neljäsosa. Tanssijat ainakin ajattelevat nämä juurikin lyhyt askel, pitkä askel. Se pitkä ei vaan olekaan 2x vaan 1,5x.
 
Tuota yritin itsekin sanoa, mutta sinä sanot sen harvinaisen selvästi.
 
En todellakaan ole ko. musiikin "asiantuntija", mutta se mitä itse olen kuullut, on noudattanut tuota ideaa. Melodian rytmistä syntyy yleensä nuo "erikoisuudet" (esim. 2+3+2/4).
 
Se pitkä nuotti voi tosiaan jakautua eri tavoin melodiassa. Jaa, taitaa se säestyksessäkin voida jakautua, ehkä melodian vaikutuksesta.

Klezberg:
Se pitkä nuotti voi tosiaan jakautua eri tavoin melodiassa. Jaa, taitaa se säestyksessäkin voida jakautua, ehkä melodian vaikutuksesta.
 
Joo alijaot voi olla jotain muuta, mut silti iskuala tms. on sama. Ts.esim. mitään metrisiä sekvenssejä jotka rikkoisivat tuota ei löydy. Korjatkaa jos olen väärässä.

Siis hienointahan toi on just silloin, kun sekä melodiaa että perkussiota synkopoidaan!

levesinet: Siis hienointahan toi on just silloin, kun sekä melodiaa että perkussiota synkopoidaan!
 
En mä synkooppeja kieltänytkään, vaan polyrytmiikan ja metriset sekvenssit. Jos joltain löytyy soivia esimerkkejä missä näin kuitenkin tapahtuu, niin otan innolla vastaan.

http://www.frogstoryrecords.com/
ThoTh
 
Löysin netistä musa-analyysiohjelman joka sointukierrosta analysoi sointujen funktiot ja niille sopivat asteikot.
Musta ihan kiva opiskelun apuväline, tietysti asiat pitäisi oppia niin että ei mokomaa tarvitse.

JanneI: En mä synkooppeja kieltänytkään, vaan polyrytmiikan ja metriset sekvenssit.
 
Mikä on metrinen sekvenssi?
 
Toinen tyhmä kysymys: Mikä on satsioppi englanniksi tai ranskaksi?
Haisee germaaniselta.

levesinet: Mikä on satsioppi englanniksi tai ranskaksi?
Haisee germaaniselta.
 
Englanti on germaaninen kieli, ranska romaaninen.

Topi Nambur: Englanti on germaaninen kieli, ranska romaaninen.
 
Ja sats tai Satz on germaaninen sana, mutta harrastetaanko Englannissa, Ranskassa tai uudella mantereella vastaavaa oppiainetta (satsioppia)?

levesinet: Mikä on metrinen sekvenssi?
 
Se että pistät vaikka 4/4 tahtilajiin 16-nuotein "jaloviinaputeli" ryppäitä peräkkäin x kpl.

levesinet: Ja sats tai Satz on germaaninen sana, mutta harrastetaanko Englannissa, Ranskassa tai uudella mantereella vastaavaa oppiainetta (satsioppia)?
 
Totta kai äänenkuljetusoppi on pakollinen länsimaisen musiikkitieteen ja konservatorio-opintojen oppiaine Englannissa, Ranskassa ja uudella mantereella. Ranskaksi se on marche des voix ja englanniksi voice leading.
 
"Voice" juontuu muinaisranskan kautta latinasta, mutta "leading" on ehta germaaninen sana.

Topi Nambur: Totta kai äänenkuljetusoppi on pakollinen länsimaisen musiikkitieteen ja konservatorio-opintojen oppiaine Englannissa, Ranskassa ja uudella mantereella. Ranskaksi se on marche des voix ja englanniksi voice leading.
 
Ai tuotako se satsioppi on. Selvisi nyt sekin.