Musiikin teoria ja säveltäminen ›

jos ajattelit soinnun päälle asteikkoon esim. G# etkä G, niin sitten täytyy miettiä uudestaan.
Tarkemmin ajatellen sillä (#11) ei liene mitään väliä. Kunhan taas sekoilen.

levesinet: Tarkemmin ajatellen sillä (#11) ei liene mitään väliä. Kunhan taas sekoilen.
 
1. Kyllä mä G:tä ajattelin
2. Piisi on "Tenderlyn" loppu ja lähiympäristön sointukierto
 
| Dm7b5 G7b9 | Cm7 | F13 F#dim7| Gm7 C9#5 | Fm7 Bb9 | Eb6 |
 
ja siis tuo F#dim7 on se ongelma jos siihen kuuluukin D eikä C.
Kyllähän siihen ehdottamanne D-dominanttisointu nätisti sopii.
Vaikka C:tä ei ole voicingissa, se on melodiassa.

baron: 1. Kyllä mä G:tä ajattelin
2. Piisi on "Tenderlyn" loppu ja lähiympäristön sointukierto
 
| Dm7b5 G7b9 | Cm7 | F13 F#dim7| Gm7 C9#5 | Fm7 Bb9 | Eb6 |
 
ja siis tuo F#dim7 on se ongelma jos siihen kuuluukin D eikä C.
Kyllähän siihen ehdottamanne D-dominanttisointu nätisti sopii.
Vaikka C:tä ei ole voicingissa, se on melodiassa.
 
Hieno voicingihan se on - mutta miksi se pitäisi merkitä erikseen sointumerkkiin? Dimisointuhan laajenee luonnollisesti 9, 11, b13 ja b15 -äänillä (=dimisointu kokosävelaskel alkuperäistä pohjaääntä ylempää), ja hyvin todennäköisesti kompatessa noihin muihinkin sointuihin tulee sisällytettyä voicingeissa ääniä, joita sointumerkeistä ei välttämättä löydy, mm. ysit m7-sointuihin, G7b9 -sointuun myös asteikon mukainen b13, Dm7b5-sointuun 11 tuomaan lisäkirpeyttä/dissonanssia jne.
 
Anyway, mun ehdotus olis F#dim7(b13). Tai sit astemerkillä F#o7(b13) vähän tiivistetymmin.

Janus: Hieno voicingihan se on - mutta miksi se pitäisi merkitä erikseen sointumerkkiin?
 
Siksi kun tää on teoriapalsta:-)
 
Anyway, mun ehdotus olis F#dim7(b13).
 
Toihan on lähinnä syntyhistoriaa. b13 oli mun painovirhe joka jätettiin voimaan.

| Dm7b5 G7b9 | Cm7 | F13 F#dim7| Gm7 C9#5 | Fm7 Bb9 | Eb6 |
 
Sanon edelleen D add-9, tälllöin saadaan aikaan sopiva kvarttiketju:
 
| D G | C | F (ja uusi kvarttiketju:) D add-9 | G C | F B | Es |
 
Olisiko noin?

Mikä sen soinnun funktio on tuossa harmoniaprogressiossa? -Dominantti.
 
Se on D7b9 terssikäännöksellä.
 
EDIT: selvennetään nyt vielä sen verran että miettikää noi dimit aina onko ne dominantteja. Jos kerran voidaan ollaan miettimässä dominanttisoinnulle asteikoita, ja mukana pyörii dom.dim. asteikko yhtenä vaihtoehtona, niin toisinpäin...miksei myös dimejen kohdalla tule mieleen miettiä että "oisko tää todellisuudessa dominantti sointu eikä mikään "erillinen" dimisointu"? Funktionaalisessa musassa ne on niitä hyvin usein.

levesinet: Tarkemmin ajatellen sillä (#11) ei liene mitään väliä. Kunhan taas sekoilen.
 
Niin..se #11 juurikin sitä dom.dimisoundia vahvistaisi. Sen sijaan G sävel ko. sointuun ajatellussa asteikossa pakottaisi valitsemaan Harm.duurin V tai Harm.mollin V. Jos taas G/G# "ongelma" halutaan kokonaan "poistaa" voidaan valita asteikoksi Harm.duurin III :-)

JanneI: Mikä sen soinnun funktio on tuossa harmoniaprogressiossa? -Dominantti.
 
Se on D7b9 terssikäännöksellä.
 
Varmaan hienoa lähestyä soinnun funktio-analyysillä, mutta voisko ottaa myös niin yksinkertaisesti että dimisointuhan on 7b9 soinnun "yläosa" ja sitten kun lisätään se "puuttuva alaosa" (perussävel) niin se on se 7b9?
Asteikoksi mä ottaisin D-mixb2b6.

baron: Mulla oli kotiläksynä tehdä vas käden pianovoicingit yhteen piisiin ja kun sointu oli F#dim7, tein painovirheen ja pistin nuotit Eb - F# - A - D kun ylimmän olisi pitänyt olla C.
 
D7b9 ei toimi silloin, kun siellä ei ole c -säveltä. Tämä oli ainakin lähtökohta. Mutta jos sanotaan, että melodiassa on c, niin mitä muita säveliä löytyy melodiasta. Silloin kaikki pitää ottaa huomioon. Muussa tapauksessa:
 
d, f#, a, eb = 4-18B
 
d, f#, a, c, es = 5-31B

komppaaja: D7b9 ei toimi silloin, kun siellä ei ole c -säveltä. Tämä oli ainakin lähtökohta. Mutta jos sanotaan, että melodiassa on c, niin mitä muita säveliä löytyy melodiasta. Silloin kaikki pitää ottaa huomioon.
 
Tämän soinnun aikana järjestyksessä Eb - C - D

baron: Varmaan hienoa lähestyä soinnun funktio-analyysillä, mutta voisko ottaa myös niin yksinkertaisesti että dimisointuhan on 7b9 soinnun "yläosa" ja sitten kun lisätään se "puuttuva alaosa" (perussävel) niin se on se 7b9?
Asteikoksi mä ottaisin D-mixb2b6.
 
No eihän niitä "alaosia" eli siis pohjasäveliä aina soiteta, mutta ei se tarkoita että sen soinnun funktio siitä muutuisi.
 
C/D - Db/G - D/C
 
tuossakin on selkeästi funktiot selvillä vaikka soinnut eivät ole "täydellisiä". Sama pätee myös toisinpäin.
 
Jos näitä tilanteita haluaa analysoida pilkuntarkkaa niin ehkä se klasariperinteen pohjalta on "järkevää". Kevyeen musaan kuuluu se ettei olla ihan niin pilkuntarkkoja yksittäisistä tilanteista. Ollaan kiinnostuneita lähinnä päälinjoista, joiden perusteella tehdään niitä improvisointiin liittyviä valintoja :)

Mitä tarkottaa kun nuotin alle on pistetty sekä staccato-pallo että portato-viiva?

BobHope: Mitä tarkottaa kun nuotin alle on pistetty sekä staccato-pallo että portato-viiva?
 
Varmaankin halutaan viestittää sävelen kestoa. Jos merkintä on esim. neljäsosanuottiin liitetty, silloin veikkaisin että halutaan kahdeksasosanuotin - pisteellisen kahdeksasosanuotin mittaista soivaa kestoa. Tällä voidaan esim. haluta saada nuottikuva simppelimmän näköiseksi välttäen taukojen kirjoittamista.

Dr Dominant: Varmaankin halutaan viestittää sävelen kestoa. Jos merkintä on esim. neljäsosanuottiin liitetty, silloin veikkaisin että halutaan kahdeksasosanuotin - pisteellisen kahdeksasosanuotin mittaista soivaa kestoa. Tällä voidaan esim. haluta saada nuottikuva simppelimmän näköiseksi välttäen taukojen kirjoittamista.
 
Puolinuottiin, eli siis näin
http://muusikoiden.net/dyn/users/59804.jpg
 
Siis mitä tohon nyt pitäs soittaa?
Kontekstista sen verran, että Bachin pianokappaleesta on kyse.

BobHope: Puolinuottiin, eli siis näin
http://muusikoiden.net/dyn/users/59804.jpg
 
Siis mitä tohon nyt pitäs soittaa?
Kontekstista sen verran, että Bachin pianokappaleesta on kyse.
 
Ei mulla oo noi klasarihommat ihan hallussa, mutta uskoisin, että merkintöjen tulkinta vaihtelee temposta, tyylistä, maasta ja aikakaudesta (yms.) riippuen. Kannattaa kuunnella miten muut on biisiä soittaneet, jotta ymmärtää minkälaista likiarvoa nuottikuvalla on yritetty välittää.
 
Yrjö Oksalan Musiikin perusteet kirjan mukaan jonkunlaisena oletusarvona voi ajatella neljäsosan lyhenevän aina kuudestoistosan verran kun seuraavia merkkejä käytetään.
 
Tenuto (viiva) = Täys neljäsosa
Mezzostaccato (viiva ja piste) = Pisteellinen kasiosa
Staccato (piste) = Kasiosa
Staccatissimo (kärkipiste) = Kuudestoistaosa
 
Tuolla viivalla kuitenkin tarkoitetaan usein myös kevyehköä painotusta. Esim. viululla se on mahdollista soittaa niin, että ihan äänen alku ei tule "täysillä" kuten normaalissa aksentissa, vaan alukkeessa on ikäänkuin ihan pieni crescendo. En enää muista missä, mutta jossain jenkkikirjassa viivasta käytettiin muistaakseni ihan kuvaavaa nimeä "pressure accent", ja sitä voidaan siis käyttää myös pisteen kanssa yhtäaikaa, jos ääntä halutaan vähän lyhentää.
 
Joku muu saa sanoa miten juuri Bachin aikaan nuo mezzostaccatoksi merkityt puolinuotit soitettiin, ja pitäisi varmaan tietää mikä biisi tai minkälainen tempo on kyseessä. Mä vetäisin kyllä fiiliksellä noi puolinuotit ehkä täysiks neljäsosiks (ja neljäsosatauot perään), mutta saattas tulla tahtipuikosta kynsille... :)

Bitti-Hiisi: Joku muu saa sanoa miten juuri Bachin aikaan nuo mezzostaccatoksi merkityt puolinuotit soitettiin, ja pitäisi varmaan tietää mikä biisi tai minkälainen tempo on kyseessä. Mä vetäisin kyllä fiiliksellä noi puolinuotit ehkä täysiks neljäsosiks (ja neljäsosatauot perään), mutta saattas tulla tahtipuikosta kynsille... :)
 
En usko, että Bach itse teki noita merkintöjä, vaan luultavasti ne on lisätty jälkeenpäin helpottamaan nykysoittajia, joilla ei tietenkään voi olla samanlaista kokemuspiiriä Bachin soittamisesta kuin hänen aikalaisillaan.
 
Uskoisin, että merkinnällä tarkoitetaan painokkaita, lyhyehköjä ääniä. Itse soittaisin sävelet Bitti-Hiisin tapaan noin neljäsosan pituisiksi.

Sävis: En usko, että Bach itse teki noita merkintöjä, vaan luultavasti ne on lisätty jälkeenpäin helpottamaan nykysoittajia, joilla ei tietenkään voi olla samanlaista kokemuspiiriä Bachin soittamisesta kuin hänen aikalaisillaan.
 
Uskoisin, että merkinnällä tarkoitetaan painokkaita, lyhyehköjä ääniä. Itse soittaisin sävelet Bitti-Hiisin tapaan noin neljäsosan pituisiksi.
 
Ok. Soitanpa ne siis painokkaasti neljäsosina.
 
Kiitoksia vastanneille...

Mä löysin "ikivanhan" (vanha ja vanha) partituurin, jossa on stemmat 25 soittimelle tai soitinryhmälle. (Big band säestää Paula Koivuniemi sikermää)
Tyhmä kysyy: Mitä tarkoittavat seuraavat soitinmerkinnät:
1. Bsn
2. Hrn
3. Timp
4. Vla
 
Muut kuvittelen ymmärtäväni.

baron: Mä löysin "ikivanhan" (vanha ja vanha) partituurin, jossa on stemmat 25 soittimelle tai soitinryhmälle. (Big band säestää Paula Koivuniemi sikermää)
Tyhmä kysyy: Mitä tarkoittavat seuraavat soitinmerkinnät:
1. Bsn
2. Hm
3. Timp
4. Vla
 
Muut kuvittelen ymmärtäväni.
 
Bsn = bassoon = fagotti
Timp = timpani = patarumpu
(?)
 
Siis ihan arvauksia, ei mitään tietoa.

BobHope: Bsn = bassoon = fagotti
Timp = timpani = patarumpu
Kyllä.
 
1. Bsn = Bassoon = fagotti
2. Hrn tai Hn = Horn = käyrätorvi
3. Timp = Timpani = patarumpu
4. Vla = Viola = alttoviulu