Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Joskus tämä teoria tuntuu kuin lukisi pitkää matematiikkaa huonolla lyhyen matikan taidolla.
 
suspended pentatonic: tuo skaala meni kanssa ohi mun tietojen, eli mitäs tuo skaala sitten toimii?
 
ja kiitoksia baronille kun on jaksanut selventää yksinkertaiselle yksinkertaisia asioita:)

suspended pentatonic: tuo skaala meni kanssa ohi mun tietojen, eli mitäs tuo skaala sitten toimii?
 
ja kiitoksia baronille kun on jaksanut selventää yksinkertaiselle yksinkertaisia asioita:)
 
Kun meillä on normaali duuriasteikko, niin me saadaan "kirkkosävelmoodit" aloittamalla samat sävelet eri kohdista.
 
Kun meillä on normaali pentatoninen asteikko (penta=viisi) niin siitäkin voidaan saada eri moodeja aloittamalla eri kohdista.
 
Eli normaali duuripentatoninen ekasta
Suspended toisesta
Mollipentatoninen viidennestä.
Muille moodeille en tiedä nimeä enkä käyttöä, mutta ainakin teoreettisesti mahdollisia.

kirkkosävelmoodit eli onko ne sama asia kuin moodit?
 
vai esim, kun soitetaan amolli skaala e (6:s) kieleltä alkaen a:sta. niin siirretäänkin alotus samalle kielelle mutta kolmos välistä g:stä, samat sävelet mutta alkaen g:stä, siis nämä on noita kirkkosävelmoodeja?
 
ja moodit mistä olen aikaisemmin täällä kysellyt eivät ole ihan sama asia kuin nämä?

kirkkosävelmoodit eli onko ne sama asia kuin moodit?
 
vai esim, kun soitetaan amolli skaala e (6:s) kieleltä alkaen a:sta. niin siirretäänkin alotus samalle kielelle mutta kolmos välistä g:stä, samat sävelet mutta alkaen g:stä, siis nämä on noita kirkkosävelmoodeja?
 
ja moodit mistä olen aikaisemmin täällä kysellyt eivät ole ihan sama asia kuin nämä?
 
1. Niitä normaaleita moodeja (jooninen, doorinen etc) jotkut kutsuu kirkkosävellajeiksi ja ne tehdään duuriasteikon pohjalta.
2. Kaikille molliasteikoille (luonnollinen, harmoninen, melodinen) voidaan myöskin tehdä samalla idiksellä moodit, tosin luonnollisessa ei mitään järkeä, koska siinä on samat sävelet kuin duuriasteikossa.
 
PS: Toivottavasti joku prokin lukee tätä ja korjaa, jos mä annan virheinfoa!

1. Niitä normaaleita moodeja (jooninen, doorinen etc) jotkut kutsuu kirkkosävellajeiksi ja ne tehdään duuriasteikon pohjalta.
2. Kaikille molliasteikoille (luonnollinen, harmoninen, melodinen) voidaan myöskin tehdä samalla idiksellä moodit, tosin luonnollisessa ei mitään järkeä, koska siinä on samat sävelet kuin duuriasteikossa.
 
PS: Toivottavasti joku prokin lukee tätä ja korjaa, jos mä annan virheinfoa!
 
tuota, tossa yksi päivä opettelin luonnollisen amollin, siis koko kaulalta, hoksasin että kun siinä olevia sormitus batterneja katselin ne olivat samat kuin esim aduurissa mutta erijärjestyksessä. Tästäs syystä aloinkin sitten miettimään asiaa myös siltä kantilta että tarvis kai opetella noi sormituskuviot hyvin ja opetella niiden liikuttaminen kaulalla tosi hyvin niin pääseepi aika pitkälle.
 
rinnakkaismollin/duurin saa kait selville skaalan kuudennesta sävelestä.
 
mutta näin aamusta nyt pää ei oikein leikkaa, typerä tunne kun tuntuu siltä että tajuaisi mutta ei kuitenkaan.
 
No joka tapauksessa sointujen pohjaltahan soolot rakennetaan, joten menee varmaan valovuosi jotta saapi selkärankaan asti sen mitä tietää teoriassa niin soolojen improilun kehittyminen kasvaa. Jotenkin auttavasti nyt pystyy rakentamaan sooloja ja melodioita mutta tarvin silloin jonkun opetuskirjan jos haluan katsoa mistä skaalasta tai moodista sitä rakennan. mutta loppupeleissä se ei kai ole niin suuri vääryys vaikka ei tajuakkaan mitä tekee.
 
tota sun argumenttia kaksi en ihan kokonaan tajunnut. jos sitä voit pikkuisen enemmän selittää.

tota sun argumenttia kaksi en ihan kokonaan tajunnut. jos sitä voit pikkuisen enemmän selittää.
 
Luonnollinen molli on duuriasteikon kuudes moodi.
Harmonisessa ja melodisessa mollissa on eri sävelet kuin rinnakkaisduurissa.
Niinpä kun niistä aletaan rakentelemaan moodeja samalla idiksellä (eli lähdetään toisesta, kolmannesta jne sävelestä, tulee erilaisia asteikkoja ja niille on kaikenlaisia eksoottisiä nimiä, overtone, alt (altered) , fryyginen dominantti ym. Kaikille ei edes kunnollista nimeä olekaan (miksolyydinen b6 etc)

tajusinkohan nyt oikein?
 
eli esim doorinen moodi: d, e, f, g, a, b, c, d
 
niin meneekö doorinen aina d:stä d:hen?
 
vai onko tuolla aloitus sävelellä muuta merkitystä kuin että siitä aletaan laskemaan intervallit ja etitään sävelet, jolloin se mikä on eka sävel niin on perussävelenä josta moodi alkaa ja loppuu.
 
vai meneekö se niin kuin muka ymmärsin että (älkää naurako)
 
c:stä-c:hen on jooninen
d:stä-d:hen on doorinen
e:stä-e:hen on fryyginen
f:stä-f.ään on lyydinen
g-g miksolyydinen
a-a aiolinen
b-b lokrinen
 
todennäköisesti oivalsin homman ihan päin v:tä, ei pitäisi väsyneenä töissä miettiä moista.
 
mjaah, kun mietin lisää niin eipä se näin taida mennä. mutta saapahan joku hyvät naurut
 
lainaan omaa kirjoitustani nyt, koska yksi asia on pikkusen epäselvä. eli tuossa ylhäällä on doorinen moodi joka menisi d:stä d:hen, niin voiko doorinen mennä sitten esim f:stä f:ään, aloitus sävel on eri mutta intervalli rakenne sama, vai onko jooninen aina joka tapauksessa d:stä d:hen.
 
vai onko toi aloitus ja lopetus sävel eri riippuen siitä mistä duuriskaalasta lähdetään hommaa rakentamaan (siis mikä on duuriskaalan lähtösävel)
 
varmaan ihan hemmetin tyhmää kysyä noita mutta ei vaan vieläkään ole mennyt jakeluun.
 
ja eikös duuri skaalan rakenne ole intervalleissa kokoaskel, kokoaskel, puolikas, koko,koko,koko, puoli

lainaan omaa kirjoitustani nyt, koska yksi asia on pikkusen epäselvä. eli tuossa ylhäällä on doorinen moodi joka menisi d:stä d:hen, niin voiko doorinen mennä sitten esim f:stä f:ään, aloitus sävel on eri mutta intervalli rakenne sama?
 
Voi. F-doorisessa on sävelet F, G, Ab, Bb, C, D, Eb.
 
Sä selvästi ajattelet nyt helppoa asiaa jotenkin vaikealla tavalla. Moodit ovat asteikkoja ihan siinä missä duuriasteikkokin - duuriasteikkohan on jooninen moodi. Jooninen moodi (eli duuriasteikko) voi, kuten tiedät, pohjautua mihin vain niistä kahdestatoista sävelestä, jotka on käytössä. Sama pätee kaikkiin muihinkin moodeihin.
 
C-duuriasteikon (eli C-joonisen) pohjalta vain tupataan aluksi opettamaan nuo moodien intervallisuhteet, kun ne on etenkin pianon koskettimistolla helppo nähdä ja oppia sitä kautta käsittämään. Loppujen lopuksi moodit ovat kuitenkin itsenäisiä seitsensävelisiä asteikoita, joissa on tietty intervallirakenne, joten tuohon C-duuriin tai ylipäätään moodien soittamiseen duuriasteikon kautta ei kannata jämähtää.

jesh, danke schöön.
 
jos joku antaisi vielä vinkkejä noiden asioiden harjoitteluun/opetteluun miten itse olette saaneet parhaiten taottua takaraivoon miten tuo homma toimimaan?

jesh, danke schöön.
 
jos joku antaisi vielä vinkkejä noiden asioiden harjoitteluun/opetteluun miten itse olette saaneet parhaiten taottua takaraivoon miten tuo homma toimimaan?
 
Ihan ekaks: sun ei tarvitse osata jokaista moodia. Opettele vaikka aluksi perus-joonisen (duuriasteikko, olisi hyvä osata tässä vaiheessa koulutusta...) ja aiolisen (luonnollinen molli) lisäksi doorinen ja miksolyydinen asteikko eri sävellajeissa. Noita asteikkoja tulet todennäköisesti tarvitsemaan improvisoidessa useimmin. Itse lähestyin moodien opiskelua duuriasteikon ja luonnollisen mollin kautta seuraavasti:
 
jooninen = duuriasteikko
doorinen = luonnollinen molliasteikko, jossa 6. ääni ylennetty
fryyginen = luonnollinen molliasteikko, jossa 2. ääni alennettu
lyydinen = duuriasteikko, jossa 4. ääni ylennetty
miksolyydinen = duuriasteikko, jossa 7. ääni alennettu
aiolinen = luonnollinen molliasteikko
lokrinen = luonnollinen molliasteikko, jossa 2. ja 5. ääni alennettuja
 
(otetaan vielä bonuksena:
harmoninen molli = luonnollinen molliasteikko, jossa 7. ääni ylennetty
jazzmolli = luonnollinen molliasteikko, jossa 6. ja 7. ääni ylennettyjä)
 
Lähesty moodien soittoa ja niiden käyttöä improvisoidessa vähän kerrassaan. Monet muut esoteerisemmat moodit/asteikot voi johtaa edellisten pohjalta, hieman tähän tyyliin;
 
overtone = miksolyydinen, jossa 4. ääni ylennetty
 
(Edellä olevaa en painaisi mihinkään teorian oppikirjaan, onpahan vain toteamukseni yhdestä tavasta lähestyä asiaa.)

jesh, danke schöön.
 
jos joku antaisi vielä vinkkejä noiden asioiden harjoitteluun/opetteluun miten itse olette saaneet parhaiten taottua takaraivoon miten tuo homma toimimaan?
 
Niin, sä soitat kitaraa siis, ja puhuit jo siitä koko kaulan opettelusta. Itse opettelin aikanani (kirkkosävel-) moodit samalla kun opettelin koko kaulalta soittamaan duuri-/-molliasteikkoa. Eli jokainen (poikkipuolisesti) ylempi sormitus antaa aina uuden moodin, kuten olet varmaan tajunnut. Niitä voi sitten toki opetella yksi kerrallaan.
 
Tuossa on aika nätti kuva asiasta kitaralle: http://www.myguitarsolo.com/sc_major.JPG (n ilmaisee doorisen moodin ensimmäistä säveltä, ja varmaan itsekkin tajuat tuosta miten tuo toimii)
 
Kun hallitset kaikkien moodien sormitukset poikkisuunnassa kaulalla, niin yhdistämällä ne saat myös koko otelauden hallintaasi pystysuunnassa. Taloudellista ja hyvää harjottelua. Kannattaa esimerkiksi tehdä jonkinlainen ohjelma, että yhtenä päivänä treenaat Joonista seuraavana Doorista jne.
 
Samalla kannattaa miettiä myös noille asteikoille ominaisia sointuja, modaalisesti ajatellen niin kannattaa pysytellä ensin siinä saman asteen soinnussa ja miettiä minkälaisia variaatioita saat siitä. Esimerkiksi A-Joonisen kanssa menee luonnollisesti A-duuri, Amaj7, A6 jne. A-miksolyydisen kanssa taas A-duuri, A7, A6 jne.
 
Aika nopeasti ne sormitukset kuitenkin oppii, kannattaa vaan pelleillä sydämensä kyllyydestä tietyssä moodissa.
 
Sitten kun noi kirkkosävelmoodit on hallussa, niin voi tietysti siirtyä muiden mollivariaatioiden moodeihin, mutta siinä vaiheessa alkaakin olla riittävästi pohjaa muuhunkin.
 
Meni nyt aika kitarapainotteiseksi, pahoittelen.

Mä oon treenannut niin, että mä oon ottanut yhden piisin, opetellut siihen kuuluvat asteikot viimeisen päälle, sitten seuraavan piisin jne ja pikku hiljaa alkaa uusissa piiseissä tulla vain tuttuja asteikkoja vastaan
 
Eli mun mielestä pitää tietää vain, että kaikenlaisia asteikkoja on olemassa ja treenata ne sitten vasta, kun ne tulee vastaan.

Lisätäänpä hiukka kysymystä, kun tälläinen threadikin nyt on taas pinnassa...
 
Luin tuon FAQ:in skaaloista & moodeista, mutta silti jäi hiukan auki vielä tuo käytännön toteutus.
 
Jos esim. sattuisi olemaan kappale, jonka sävellaji on G- duuri ja haluaisin tuohon jotain improvisoida, niin läheekö vaan siitä, että tuohon voisi soittaa:
 
G- Joonista
A- Doorista
H- Fryygista
C- Lyydista
D- Miksolyydistä
E- Aieolista
 
Koska nuohan sisältävät samat sävelet eri juurisävelellä. (Kuten tuossa FAQ:ssakin todettiin). Mutta koska nuo sisältävät täysin samat sävelet, niin nehän kuulostavat sitten oikeastaan melko samanlaisilta?
 
Entäs mites sitten jos tuossa soittaisikin vain G:stä noita kaikkia eli
 
G- Joonista
G- Doorista
G- Fryygista
G- Lyydista
G- Miksolyydistä
G- Aieolista
 
Mitäs eroa tällä sitten on tuohon edelliseen caseen?

Improvisointiin sopiva asteikko ei riipu ainoastaan sävellajista vaan myös sointukierrosta ja on usein eri eri kohdissa piisiä.
 
Usein toimiva nyrkkisääntö on, että otetaaan sointusävelet, täytetään "puuttuvat" sävelet sävellajin sävelillä ja siinä meillä on siihen kohtaan sopiva asteikko ilman että edes tiedämme, minkä nimisen satuimme luomaan.

Jos esim. sattuisi olemaan kappale, jonka sävellaji on G- duuri ja haluaisin tuohon jotain improvisoida, niin läheekö vaan siitä, että tuohon voisi soittaa:

G- Joonista
A- Doorista
H- Fryygista
C- Lyydista
D- Miksolyydistä
E- Aieolista
 
Esim G-soinnun aikana G-joonista, C:n aikana C-lyydistä ja D7 soinnun aikana D-miksolyydista.
Vaikka sävelet samat, niin käyttämällä eri tonaalista keskusta kyllä niihin sävyeroa saa.

Improvisointiin sopiva asteikko ei riipu ainoastaan sävellajista vaan myös sointukierrosta ja on usein eri eri kohdissa piisiä.
 
Usein toimiva nyrkkisääntö on, että otetaaan sointusävelet, täytetään "puuttuvat" sävelet sävellajin sävelillä ja siinä meillä on siihen kohtaan sopiva asteikko ilman että edes tiedämme, minkä nimisen satuimme luomaan.
 
tuo on se mihin pyrin eli, kun törmään johonkin sointuun osaisin siihen vetää jotain "hatusta".
 
Kiitoksia kaikille vastanneille, nyt alkaa jo taas hahmottua nämä kunnolla. Vaatii näemmä aika hemmetisti harjoittelua. Taidanpa ottaa pari moodia aluksi treenin alle, ja leikkiä niillä niin kauan että on jotenkin hallussa ja sitten seuraavat kaksi.

Ihan ekaks: sun ei tarvitse osata jokaista moodia. Opettele vaikka aluksi perus-joonisen (duuriasteikko, olisi hyvä osata tässä vaiheessa koulutusta...) ja aiolisen (luonnollinen molli) lisäksi doorinen ja miksolyydinen asteikko eri sävellajeissa. Noita asteikkoja tulet todennäköisesti tarvitsemaan improvisoidessa useimmin. Itse lähestyin moodien opiskelua duuriasteikon ja luonnollisen mollin kautta seuraavasti
 
Jesh, tämän kaltaisia neuvoja kaipailinkin, että mitä noista moodeista yleisimmin käytetään ja siksi siis kannattanee opetella hyvin. Ja kun yhden oppii alkaa kait sitten muutkin aukeamaan paremmin ja helpommin.

Nostan ylös tämän topicin ylös koska moodeista ja skaaloista on ollut aika paljon kysymyksia ja keskustelua muilla palstoilla. Kokeilen vielä ehtiä linkittää.
 
Mielestäni tässä topikissa oli paljon valaisevaa tietoa

jazzmolli = luonnollinen molliasteikko, jossa 6. ja 7. ääni ylennettyjä)
 
Eli siis melodinen molliasteikko jazzissa?
 
Klassisessa teoriassa melodinen molliasteikkohan on ylöspäin mentäessä 6. ja 7. ääni ylennetty ja alaspäin tultaessa luonnollinen.
 
Jazzmollin harmonia on omaan makuuni paljon siistimpää kuin duurissa. Ja jazzmollin moodeista saa moniin sointuihin parempia soundeja improvisoitaessa.

Eli siis melodinen molliasteikko jazzissa?
 
Jep.
 
Klassisessa teoriassa melodinen molliasteikkohan on ylöspäin mentäessä 6. ja 7. ääni ylennetty ja alaspäin tultaessa luonnollinen.
 
Jep. Jazz mel.molli on sama molempiin suuntiin, 1-2-b3-4-5-6-7-8-7-6-5-4-b3-2-1.