Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mulle, kuten ei näköjään kovin monelle muullekaan, ole vieläkään tullut selväksi moodien suhde toisiinsa tai duuriskaaloihin.
 
C-ionisessa, D-doorisessa ja E-fryygisessä on kaikissa samat sävelet, mutta eri kantasävel. Onko mahdollista että näiden eroavaisuus on täysin samanlainen käsite kuin tapauksessa C / Am? Eli siis soinnutus eroaa vaikkakin skaalan sävelet ovat samat.
 
Juuri näin! C-duurissa soinnutus lepää C -G -sointujen luoman fiilingin päällä, sen sijaan C-joonisessa soinnut voivat uida vapaammin sekuntisuhtein, esim. C -Dm -C tai tersseittäin C - Em - C. Siitä tulee moodifiilis.
Tai sitten säestyksessä avokvinttejä l. terssittömiä sointuja, rinnakkaiskulkuja yms. kaikkea sitä, mitä barokkiaikana kiellettiin (että päästiin pois moodeista duuri-molliin).

Juuri näin! C-duurissa soinnutus lepää C -G -sointujen luoman fiilingin päällä, sen sijaan C-joonisessa soinnut voivat uida vapaammin sekuntisuhtein, esim. C -Dm -C tai tersseittäin C - Em - C. Siitä tulee moodifiilis.
Tai sitten säestyksessä avokvinttejä l. terssittömiä sointuja, rinnakkaiskulkuja yms. kaikkea sitä, mitä barokkiaikana kiellettiin (että päästiin pois moodeista duuri-molliin).
 
Ymmärrän kyllä hyvin, miten eri moodit kuulostaa erilaiselta, mutta tämä duuri ei ole jooninen...molli ei ole aiolinen oli minulle kyllä aivan uusi juttu?!:D
 
Eli voiko nyt ajatella esim. sillain, ett jos jonkun tietyn tyylisessä musiikissa on tapana käyttää jotain tyylille tyypillistä sointukuviota, niin tällaista musiikkia pitää kutsua omalla nimellään, vaikka se menisi samasta sävellajista, kun joku toinen kappale?!?
 
...ottakaa nyt tuostakin selvää?!;D

Eli voiko nyt ajatella esim. sillain, ett jos jonkun tietyn tyylisessä musiikissa on tapana käyttää jotain tyylille tyypillistä sointukuviota, niin tällaista musiikkia pitää kutsua omalla nimellään, vaikka se menisi samasta sävellajista, kun joku toinen kappale?!?
 
Minusta tämä on oleellinen kysymys.
 
Ja siihen liittyen jatkokysymys. Missä määrin löytyy hyvin erilaisia musiikkityylejä (esim. kansanmusiikkia ihan eri puolelta maailmaa), jotka kulkevat samassa moodissa. Siis ne yhtäältä kuulostavat ihan erilaiselta, mutta toisaalta niistä havaitsee sen moodin fiiliksen/rakenteen.

Juuri näin! C-duurissa soinnutus lepää C -G -sointujen luoman fiilingin päällä, sen sijaan C-joonisessa soinnut voivat uida vapaammin sekuntisuhtein, esim. C -Dm -C tai tersseittäin C - Em - C. Siitä tulee moodifiilis.
Tai sitten säestyksessä avokvinttejä l. terssittömiä sointuja, rinnakkaiskulkuja yms. kaikkea sitä, mitä barokkiaikana kiellettiin (että päästiin pois moodeista duuri-molliin).
 
Tää seuraava on mun omaa käsitystä, korjatkoon paremmin tietävät:
 
Tuntuu myös siltä, että duuribiisiin harmoniaan sopisivat perustehojen (I-VII) lisäksi myös erilaiset välidominantit/-ketjut jne. ilman että fiilis vallitsevasta sävellajista/asteikosta hämärtyy. Siis esim. C-C#o7-Dm-C7/E-F-F#o7-C/G-G7-C: C-duurissa pysytään koko ajan, tuon keksityn biisin melodiahan voisi hyvin mennä vain duuriasteikon sävelillä. Käsittääkseni "C-jooniseen" tunnelmaan tuollaiset "ylimääräiset" soinnut eivät sopisi, koska niissä on asteikon ulkopuolisia säveliä.

Käsittääkseni "C-jooniseen" tunnelmaan tuollaiset "ylimääräiset" soinnut eivät sopisi, koska niissä on asteikon ulkopuolisia säveliä.
 
Eli jos kappaleessa/sen soinnuissa käytetään asteikon ulkopuolisia säveliä, ni sitä ei voi kutsua tuolla moodi nimellä...kö?
 
Eiks tää oo vähän nimillä kikkailua?! Kyllä mulle jooninen ja duuri on ainakin ennen tuonut samanlaisen tunnelman, koska nehän on aivan samat asteikot?

Tai sitten säestyksessä avokvinttejä l. terssittömiä sointuja, rinnakkaiskulkuja yms. kaikkea sitä, mitä barokkiaikana kiellettiin (että päästiin pois moodeista duuri-molliin).
 
Korjaus: Rinnakkaiset kvintit ovat olleet saatanasta jo ennen barokkia. Ne olivat kiellettyjä jo renessanssin aikaan, jolloin moodeja käytettiin. Eli rinnakkaiset kvintit eivät kuulu "moodimusiikkiin". Mikäli nyt tarkoitit rinnakkaisia kvinttejä.

Otetaan vaikka kappale joka menee E-mollista.
Haluan sitten siihen esim. lyydisen tunnelman.
 
Soitanko samoja nuotteja aloittaen A:sta (A,B,C,D,E,F#,G)
 
vai
 
vaihdanko lyydiseen asteikkoon, joka alkaa E:stä.
 
vai
 
jotain muuta?
 
Tuohon kun saan vastauksen niin alkaa selventä nämä moodit kummasti,vaikka joskus luulin jo tajuavani ne.

Otetaan vaikka kappale joka menee E-mollista.
Haluan sitten siihen esim. lyydisen tunnelman.
 
Lyydinen ei ole molli, kun siinä on duuriterssi. Eli kysymys on sikäli mahdoton.
 
EDIT: Mutta jos vaihdat lyydisen vaikka dooriseksi niin E-mollin voit korvata E-doorisella, ero on yhden sävelen mittainen (C -> C#).

Mulla on kappale jossa perusriffi menee F#-fryygisessä, tähän soitetaan päälle F#7-sointu.
 
Kysymys kuuluu: miten menee sormitus?
 

E |----|--X-|----|----|---|--
H |----|--X-|----|----|---|--
G |----|--X-|----|----|---|--
D |----|--X-|----|----|---|--
A |----|----|----|--X-|---|--
E |----|--X-|----|----|---|--

 
näinkö? (jos ottaa barrena kakkosnauhalta)

Mulla on kappale jossa perusriffi menee F#-fryygisessä, tähän soitetaan päälle F#7-sointu.
 
F#7 on F#7 on F#7 on F#7 eli F#-A#-C#-E. Millään fryygisillä sun muilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, sointu on F#7 jos siitä löytyvät nuo mainitut äänet. (C# tosin on puhtaana kvinttinä lähinnä tarpeeton ja sen voi halutessaan jättää pois.)
 
Kysymys kuuluu: miten menee sormitus?
 

E |---|-X-|---|---|---|--
H |---|-X-|---|---|---|--
G |---|---|-X-|---|---|--
D |---|-X-|---|---|---|--
A |---|---|---|-X-|---|--
E |---|-X-|---|---|---|--

 
Vaikka näin. Vaihtoehtoja riittää.

Korjasin vielä tota F#7-otetta, tuli pieni moka siinä..
 
F#7 on F#7 on F#7 on F#7 eli F#-A#-C#-E. Millään fryygisillä sun muilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, sointu on F#7 jos siitä löytyvät nuo mainitut äänet.
 
Mutta, eikös yleensä kappaleissa käytetä sointuja joissa sävelet täsmäävät skaalaan tai toistepäin?
 
Jos näin, niin F#-fryygisessä tuota G-kieltä ei voi painaa kolmannelta nauhalta koska siinä se kolmas sävel on alennettu. Eli siis yksinkertaistettuna pitäs soittaa siihen malliin mitä näytin tabina, eikä nahkiksen tabin mukaan?
 
Jos skaalassa tulisi soittaa samoja säveliä mitä soinnuissa ja F#7 on kerran ns. "duuri-F#7 / jooninen-F#7", niin voisiko epäillä että tabi, jossa on merkintänä Fis-fryygisen päälle soitettavan tuon F#7:an, on väärässä koska tuota F#7:an kolmatta säveltä ei voi soittaa koska se on alennettu? (tulipa epäselvä lause)
 
Kun nyt ollaan teoriapalstalla ni ei mitään "voit soittaa siten mikä kuulostaa hyvältä" vastauksia kiitos.

Juuri näin! C-duurissa soinnutus lepää C -G -sointujen luoman fiilingin päällä, sen sijaan C-joonisessa soinnut voivat uida vapaammin sekuntisuhtein, esim. C -Dm -C tai tersseittäin C - Em - C. Siitä tulee moodifiilis.
 
Tiiätkö kirjaa mistä vois opiskella vähä tarkemmin skaalojen/moodien suhdetta sointuihin?

Jos näin, niin F#-fryygisessä tuota G-kieltä ei voi painaa kolmannelta nauhalta koska siinä se kolmas sävel on alennettu. Eli siis yksinkertaistettuna pitäs soittaa siihen malliin mitä näytin tabina, eikä nahkiksen tabin mukaan?
 
Siinä tapauksessa sointu ei toki ole F#7, sillä F#7 sisältää juuri tasan ne mainitut neljä ääntä, ei mitään muuta. Antamasi esimerkin sointu (tuo nykyinen muokkaamasi) on F#m7, koska suuri terssi (A#) on palautettu A:han pieneksi terssiksi.
 
Jos skaalassa tulisi soittaa samoja säveliä mitä soinnuissa ja F#7 on kerran ns. "duuri-F#7 / jooninen-F#7", niin voisiko epäillä että tabi, jossa on merkintänä Fis-fryygisen päälle soitettavan tuon F#7:an, on väärässä koska tuota F#7:an kolmatta säveltä ei voi soittaa koska se on alennettu? (tulipa epäselvä lause)
 
Tottakai voi soittaa, mutta harvassapa ovat käytännössä tilanteet mollista duurin päällä tai toisinpäin. Näin ollen siis voisi epäillä, jos tuollainen merkintä vastaan tulisi.

Eli siis onko tabissa väärä merkintä vai onko yleistä että skaalan päälle soitetaan sointuja joissa säveliä jotka eivät kuulu skaalaan?
 
Itse epäilen että tabissa vikaa sillä kyseinen biisi on Ynkän Little Savage ja siinä tuskin kitaralla ees soitetaan muita ku vitossointuja jos niitäkään. Kokeilin F#7:aa, F#m7:aa ja F#5:sta siihen päälle ja ainut mikä tuntu sopivan oli F#5.
 
Mutta siis tarkotus ois nyt selvittää kuitenki että onko yleisenä käytäntönä soittaa skaaloja/sointuja jotka ei ole "yhteensopivia"?

Eli siis onko tabissa väärä merkintä vai onko yleistä että skaalan päälle soitetaan sointuja joissa säveliä jotka eivät kuulu skaalaan?
 
Itse epäilen että tabissa vikaa sillä kyseinen biisi on Ynkän Little Savage ja siinä tuskin kitaralla ees soitetaan muita ku vitossointuja jos niitäkään.
 
Onko kyse siitä alkuriffistä? Siinä tapauksessa selitys on yksinkertainen: skaala ei ole fryyginen (1 b2 b3 4 5 b6 b7) vaan harmonisen mollin V moodi (1 b2 3 4 5 b6 b7). Erona siis juuri tuo nimenomainen terssi, joka on tässä tapauksessa suuri.

Tabit sanoo että "Main Riff in Phrygian Mode", ja tabien säveletkin tukee tätä ja piti ihan vielä tarkastaa hidastettuna Ynkän soitostaki ja kyllä seki kuulostaa enemmän fryygiseltä ku harmoniselta mollilta.
 
Ootko ihan varma että toi on harmoninen molli eikä fryyginen moodi?

Eli siis onko tabissa väärä merkintä vai onko yleistä että skaalan päälle soitetaan sointuja joissa säveliä jotka eivät kuulu skaalaan?
 
Sointumerkit ja skaalat ovat aina täysin sama asia. Jos ne eivät kohtaa, niin jommassa kummassa on virhe. Skaalavaihtoehtoja syntyy niissä tilanteissa joissa sointumerkki ei ole laajennettu suurimpaan muotoonsa tilanteen mukaan, mutta esimerkiksi mainitsemasi F#7 = fryyginen ei ole mahdollinen. F#7 = mixb2b6 olisi lähin vaihtoehto, mutta luulempa että tuossa on ajateltu helpottaa nuorten kitarasankareiden elämää oikaisemalla hieman, ja laitettu helpompi sointumerkki joka kuitenkin kuulostaa lähes samalta.

Ootko ihan varma että toi on harmoninen molli eikä fryyginen moodi?
 
Olen ihan varma. A:ta ei soiteta vaan A#.

Ootko ihan varma että toi on harmoninen molli eikä fryyginen moodi?
 
Se on siis harmonisen mollin viides eli fryyginen moodi.
Eli harmoninen molli alkaen 5. asteelta.
Eli fryyginen #3.
Eli 1 b2 3 4 5 b6 b7.

Se on siis harmonisen mollin viides eli fryyginen moodi.
 
Olet muuten täysin oikeassa, mutta mikä ihmeen "viides eli fryyginen"? Fryygisiä on olemassa tasan yksi kappale ja se on duuriskaalan kolmas moodi.