Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kyllähän siitä selvittiin, mutta muutama ylimääräinen hikipisara siinä vierähti, kun koko illan soitti prima vistaa transponoiden...
 
sielunveli

Varmastikin on, ja vieläkin vahvemmilla kun ymmärtää ihan kaiken ihan kaikesta.
 
Joo...se on varmasti hieno juttu, mutta kuka meistä ymmärtää ihan kaiken ihan kaikesta?;)
 
No siis...jos osaat esimerkiksi soittaa kitaralla vaikkapa A-duuri asteikon ja sitt soitat asteikon sävelillä jonkun kipaleen, minkä tiedät menevän duurista. Huomaat, että sävelet vaan käy pirun hyvin tuon kappaleen melodiaan. On helpompi etsiä oikeita säveliä 7 eikä 12 sävelen jokukosta;) Kun sitt soitat A-duuri soinnun, ni huomaat, että sävellaji on A. Tottakai kappaleessa, jonka sävellaji on duuri voi olla duurin ulkopuolisia säveliä...ja onkin, mutta pikkuhiljaa opit tunnistamaan ne ja osaat ottaa ne huomioon. Kokeilemalla huomaat, miten monta kipaletta pystyt soittamaan pelkästään duuri asteikon sävelillä!
 
Kitarahan on tunnetusti siitä hieno soitin, että sävellajin vaihto on suhteellisen helppoa, eikä sinun tarvitse muuttaa tuota A-duuri skaalan sormitusta vaihtaaksesi sen toiseen sävellajiin, vaan ainoastaan vaihtaa asemaa...riippuen tietysti, että tiedät, mihin asemaan mennä.
 
Ei mitään opi ilmaiseksi...treenaamatta. Primavistana soittaminen on kokeeneellekkin soittajalle kova paikka, mutta kuten sanottua, mitä enemmän sitä treenaa, sitä paremmaksi siinä tulee.

Kitarahan on tunnetusti siitä hieno soitin, että sävellajin vaihto on suhteellisen helppoa, eikä sinun tarvitse muuttaa tuota A-duuri skaalan sormitusta vaihtaaksesi sen toiseen sävellajiin, vaan ainoastaan vaihtaa asemaa...
 
Helppoahan toi pianollakin on.Jos vaihdat sävellajia esim. F:stä H:n,ni tuolia vaan muutama sentti sivuun...

Helppoahan toi pianollakin on.Jos vaihdat sävellajia esim. F:stä H:n,ni tuolia vaan muutama sentti sivuun...
 
Ei se pianolla oo kaikille niin selkee juttu, ku siinä on niitä mustia koskettimia...;)

Ei se pianolla oo kaikille niin selkee juttu, ku siinä on niitä mustia koskettimia...;)
 
Niitä painellaan ihan samalla lailla, niistäkin tulee ääni.

Niitä painellaan ihan samalla lailla, niistäkin tulee ääni.
 
No minä sen kyllä tiesinkin.
 
Entäpäs jos ei tietä, montako ylennystä missäkin sävellajissa on? Sitä tarkoitin, ett kitarassa homma hoituu käden aseman siirrolla. Tietysti niin myös pianossa. Uskallan silti epäillä, ett sävellajin vaihdon hahmottaminen ei käy vasta-alkajalta ihan yhtä sukkelaan, kun kitaralla....

No minä sen kyllä tiesinkin.
 
Entäpäs jos ei tietä, montako ylennystä missäkin sävellajissa on? Sitä tarkoitin, ett kitarassa homma hoituu käden aseman siirrolla. Tietysti niin myös pianossa. Uskallan silti epäillä, ett sävellajin vaihdon hahmottaminen ei käy vasta-alkajalta ihan yhtä sukkelaan, kun kitaralla....
 
Siks' koskettimia joutuu harjoittelemaan.

No alkuperäinen toteamushan oli, että kitaralla sävellajin vaihto on suhteellisen helppoa. Pianolla se on siis hieman hankalampaa...eikö näin ole?!;)

Joo...se on varmasti hieno juttu, mutta kuka meistä ymmärtää ihan kaiken ihan kaikesta?;)
 
Jooh, toi oli kuitenki iha sarkasmia sille joka sano mulle: "Yleensähän kappale menee joko duurista tai mollista. Kun sitt ymmärtää, millainen "yhteys" näillä sävellajeilla on...(siis tarkoitan, rinnakkaisävellajin ymmärtämistä), ni uskon ett on aika vahvoilla.", mut ei sit kuitenkaa vaivautunu kertomaan millanen yhteys näillä sitten on ja että pitääkö sitä vaan odotella että saa valaistuksen jonain päivänä ja näkee sen yhteyden.
 
Kiitokset vastauksista.

Sorry...täällä on vaan ollu niin monta kirjoitusta aiheesta ja jos noi FAQ:tkin lukis, niin sieltä varmaan löytys.
 
No siis hommahan menee niin, että jos otetaan vaikkapa tuo C-duuriasteikko ja verrataan sitä A-molliasteikkoon, ni huomataan, että nuo sisältävät täysin samat sävelet. Eli C-duurin rinnakkaismolli on A-molli. Mitä käytännön hyötyä tästä sitt on?! No se, että voit käyttää myös molliskaalan sormitusta, vaikka sävellaji ois duuri.
 
Itse hahmotan jutun sillain, että jos soitan vaikkapa A-duurista, niin löydän kyseisen sävllajin rinnakkaismollin 1œ sävelaskelta(3 nauhaväliä), alempaa...siis F#. Eli A-duurin rinnakkaismolli on F#m ja A-duuriskaala on sama, kuin F# -molliskaala.
 
Olikohan nyt riittävän selkeesti?;)

Eli siis jos blokkaan päivittäin yhden vaikkapa Irwin-tyylisen biisin laulumelodian ja soinnut kitaralla, niin kuinka kauan arvioitte että menee ennenkuin voin kirjoittaa melodioita suoraan paperille koskemattakaan kitaraan? Ja onko joku todella saavuttanut tuon, että voi kirjoitella melodioita suoraan paperille koskemattakaan soittimeen blokkailemalla?

Itse hahmotan jutun sillain, että jos soitan vaikkapa A-duurista, niin löydän kyseisen sävllajin rinnakkaismollin 1_ sävelaskelta(3 nauhaväliä), alempaa...siis F#.
 
Kumma juttu, mä löydän sen aina sekstiä ylempää?
Johtuisko siitä, että mun nauhat on aina pyykissä?

Eli siis jos blokkaan päivittäin yhden vaikkapa Irwin-tyylisen biisin laulumelodian ja soinnut kitaralla, niin kuinka kauan arvioitte että menee ennenkuin voin kirjoittaa melodioita suoraan paperille koskemattakaan kitaraan?
 
Ei tota voi laskea... catch-22 -tilanne. Mut jos päivittäin plokkaat yhdenkin biisin kokonaan, niin pääset hommasta jyvälle nopeasti. Sen voi taata.
 
Ja onko joku todella saavuttanut tuon, että voi kirjoitella melodioita suoraan paperille koskemattakaan soittimeen blokkailemalla?
 
Vaikka kuka.

Ei tota voi laskea... catch-22 -tilanne. Mut jos päivittäin plokkaat yhdenkin biisin kokonaan, niin pääset hommasta jyvälle nopeasti. Sen voi taata.
 
Okei, ajattelin vain varmistaa että on oikeat harjoittelumetodit tähän hommaan.

Tulevalla keikalla bändi vetää biisejä Eb-vireessä eli kitarat ja bassot puolikkaan alhaalla. Onhan noissa synissa tuo transponointinappula mut sit ei pysty oikein kunnolla vetää, korvat vie harhateille; eiku vaan puol alhaalta soittamaan kaikki. No; harjoitus tekee mestarin`? Tai ei ainakaan ole pahasta
 
Selitäppäs Pussy miksi esim. bassolla pitäisi virittää puolikkaan alas vaikka soittaisi Essässtä?

Okei, ajattelin vain varmistaa että on oikeat harjoittelumetodit tähän hommaan.
 

 
Onkohan sulla toi teoriapuoli missä jamassa?
 
Blokkaaminen helpottuu nimittäin huomattavasti, jos tunnistat, että kappale menee esim. "G-duurisasteikon" mukaisesti. (Tällöin osaat ennalta nimetä vain ne 7 säveltä, joita tarvitaan melodian nuotintamiseen, eikä rupeama siinä tapauksessa ehkä tunnukaan enää niin mahdottomalta.)
 
Mainostetaan nyt vähän, mutta:
 
Eräässäkin Tohtori Toonika -nimisessä teorian oppikirjassa harjoitellaan melodioiden blokkaamista CD:ltä niin, että ensimmäisessä biisissä on vain 2 eri säveltä, seuraavassa 3 jne. Voisin kuvitella, että jos olet lähdössä tyhjästä liikenteeseen, tällainen harjoitusmuoto saattaisi nopeuttaa prosessia. (Kirjan tehtävissä on vielä se hyvä puoli, että oikeat vastaukset voi aina itse tarkistaa!)
 
Konstit on monet... Tsemppiä! :)
 
EDIT: Niin olihan tosta teoriaosaamisesta jo ollutkin puhetta tällä palstalla...

Teoriat on 3/3 hallussa + itseopiskellut lisääkin. Mutta olisi vaan mielenkiintoista kuulla jotka ovat hyvän korvakuulon hankkineet niin että montako vuotta siihen suunnilleen meni jos olette ahkerasti blokkailleet?

Eli siis jos blokkaan päivittäin yhden vaikkapa Irwin-tyylisen biisin laulumelodian ja soinnut kitaralla...
 
Vähän saivarteluahan tää ehkä vielä on, mutta uskoisin, että tolla metodilla saatat tulla tosi nopeeks blokkaamaan biisejä kitaralla. Mutta jos haluut tulla nopeeks blokkaamaan biisejä pelkällä korvalla, tulis mun mielestä sun myös harjotella blokkaamaan biisejä pelkällä korvalla. (Kitaralla voi kyllä sitten tarkistaa vastauksensa!)
 
Jos oot suorittanu teorian ohessa myös 3/3-säveltapailun, niin diktaattien tekeminen ilman instrumentin apua pitäis olla sulle jo tuttua kauraa, eikös sitä ole viikottain siellä tunneilla treenattu? Jos kaipaat aiheeseen rutiinia, niin ei kait siihen päivittäisellä treenillä enää kauheen montaa kuukautta pitäis mennä... ;)

Selitäppäs Pussy miksi esim. bassolla pitäisi virittää puolikkaan alas vaikka soittaisi Essässtä?
 
Se on se joku sointi ku vapaa kieli soi. Kysy kitaristeilta ja basisteilta. Kuulostaa kai rouheemmalta ku vetää dropped-vireellä. ja nelikielisellä bassollahan monet soittaa, eli ihan oktaavialasta riippuu kans.

Onko muuten sävelkorva niinkuin tekniikka että sitä pitää jatkuvasti reenata ettei se pääse ruostumaan?