![]() 06.11.2006 20:30:23 | |
---|---|
Ehkäpä se tohtori toonika kannattaisi lukea ekaksi jos teoriat kiinnosta.. Mihin kysymykseeni viitaten? | |
![]() 06.11.2006 21:26:30 | |
Mihin kysymykseeni viitaten? Kaikkiin. Siinä kirjassa on hyvin kirjoitettuna musateorian alkeet kevyen musan kannalta. | |
![]() 06.11.2006 21:41:03 | |
Kaikkiin. Siinä kirjassa on hyvin kirjoitettuna musateorian alkeet kevyen musan kannalta. Alkeet kylläkin, mutta nää chord/scale relationshipit on säästetty seuraavaan osaan. "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" | |
![]() 06.11.2006 21:48:58 | |
Alkeet kylläkin, mutta nää chord/scale relationshipit on säästetty seuraavaan osaan. Jep. Ja ne oppii helpommin kun on alkeet hallussa. | |
![]() 06.11.2006 22:27:53 | |
Kaikkiin. Siinä kirjassa on hyvin kirjoitettuna musateorian alkeet kevyen musan kannalta. Olen mä sen joskus "kahlannu" läpi, mutta ei mun mielestä siitä mitään varsinaista hyötyä...näihin kysymyksiini viitaten. | |
![]() 06.11.2006 23:42:00 | |
Olen mä sen joskus "kahlannu" läpi, mutta ei mun mielestä siitä mitään varsinaista hyötyä...näihin kysymyksiini viitaten. Ok. No luulin kirjoittaneeni tarpeeksi perusteltuja vastauksia että ymmärtäisit mutta taisin epäonnistua. Tosin jos ihmettelet noita I-IV-V jne merkintöjä niin epäilen kuitenkin ettei nuo alkeet kovin hyvin hallussa ole. | |
![]() 07.11.2006 06:22:34 (muokattu 07.11.2006 07:41:40) | |
Ok. No luulin kirjoittaneeni tarpeeksi perusteltuja vastauksia että ymmärtäisit mutta taisin epäonnistua. Tosin jos ihmettelet noita I-IV-V jne merkintöjä niin epäilen kuitenkin ettei nuo alkeet kovin hyvin hallussa ole. Epäilin vaan että tarkoitit I-IV-V...etkä I-VI-V. Kyllä mä sen tiedän, mitä sointuasteilla tarkoitetaan ja miten ne muodostuvat. Toonika on hyvä kirja ja oon itsekkin harkinnu hankkivani sen ihan omaksi, mutta väitänpä silti, ettei siitä löydy vastausta näihin mun esittämiini kysymyksiin. Ett sä mun mielestä ole vastannut mun esittämiin kysymyksiin ja jotenkin tuntuu, että ett nyt vaan oikeen ymmärrä, mitä mä tarkoitan?! Eli jos jankkaan vielä...miksi Black Magic Woman on aiolinen, mutta Little Wing ei ole? Miksei voida yhtälailla ajatella, että BMW:n viides aste ois "lainattu" aiolisesta moodista? Ymmärrän hyvin, että jos otetaan joku toinen mollisävyinen moodi...vaikkapa doorinen ja tehdään siitä kappale, niin sen sävy/tunnelma poikkeaa tavallisen mollin sävystä/tunnelmasta. Tämä sävyero on tunnistettavissa ihan kuuntelemallakin. Samoin mollin viidennen asteen dominantti on tunnistettavissa, mitä olen aina pitänyt aiolisenmoodin ja mollin erona...mutta entäs nyt sitten tässä tapauksessa? | |
![]() 07.11.2006 13:06:07 (muokattu 07.11.2006 13:08:56) | |
Epäilin vaan että tarkoitit I-IV-V...etkä I-VI-V. Kyllä mä sen tiedän, mitä sointuasteilla tarkoitetaan ja miten ne muodostuvat. Toonika on hyvä kirja ja oon itsekkin harkinnu hankkivani sen ihan omaksi, mutta väitänpä silti, ettei siitä löydy vastausta näihin mun esittämiini kysymyksiin. Ett sä mun mielestä ole vastannut mun esittämiin kysymyksiin ja jotenkin tuntuu, että ett nyt vaan oikeen ymmärrä, mitä mä tarkoitan?! Eli jos jankkaan vielä...miksi Black Magic Woman on aiolinen, mutta Little Wing ei ole? Miksei voida yhtälailla ajatella, että BMW:n viides aste ois "lainattu" aiolisesta moodista? Ymmärrän hyvin, että jos otetaan joku toinen mollisävyinen moodi...vaikkapa doorinen ja tehdään siitä kappale, niin sen sävy/tunnelma poikkeaa tavallisen mollin sävystä/tunnelmasta. Tämä sävyero on tunnistettavissa ihan kuuntelemallakin. Samoin mollin viidennen asteen dominantti on tunnistettavissa, mitä olen aina pitänyt aiolisenmoodin ja mollin erona...mutta entäs nyt sitten tässä tapauksessa? Edelleenkin Black Magic Woman -biisissä kaikki soinnut tulevat yhdestä moodista. Little Wing -biisissä näin ei ole. E: Luepa nyt uudestaan ajatuksen kanssa mitä olen jo kirjoittanut, tämä on nöyrin pyyntöni. | |
![]() 07.11.2006 13:11:17 (muokattu 07.11.2006 13:12:44) | |
Edelleenkin Black Magic Woman -biisissä kaikki soinnut tulevat yhdestä moodista. Little Wing -biisissä näin ei ole. Tuolla TM-palstalla oli aikoinaan tiukkaakin vääntöä BMW:n soinnuista, nimenomaan viidennen asteen soinnusta ja jonkunlaisena "kompromissina" tarjottiin A7#9:-) PS Mä itse olin tiukasti aiolisen kannalla eli Am7! "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" | |
![]() 07.11.2006 13:14:05 | |
Tuolla TM-palstalla oli aikoinaan tiukkaakin vääntöä BMW:n soinnuista, nimenomaan viidennen asteen soinnusta ja jonkunlaisena "kompromissina" tarjottiin A7#9:-) Ai. No saahan sen soittaa miten haluaa, mutta toi ei nyt liity sen biisin modaaliseen luonteeseen juuri mitenkään. | |
![]() 07.11.2006 16:12:27 (muokattu 07.11.2006 16:15:53) | |
Edelleenkin Black Magic Woman -biisissä kaikki soinnut tulevat yhdestä moodista. Little Wing -biisissä näin ei ole. Kun olisit aiemmin sanonut, että kaikki soinnut Black Magic Woman -biisissä tulevat samasta moodista, niin sitten voisit hyvällä omatunnolla sanoa...Edelleenkin!:D No tämä on selvä...ajatteleppa, minkälaiselta vaivalta olisit säästynyt, kun olisit kertonut tämän heti? Ehkä sinäkin opit tästä jotain?;D | |
![]() 07.11.2006 18:03:47 | |
Kun olisit aiemmin sanonut, että kaikki soinnut Black Magic Woman -biisissä tulevat samasta moodista, niin sitten voisit hyvällä omatunnolla sanoa...Edelleenkin!:D No tämä on selvä...ajatteleppa, minkälaiselta vaivalta olisit säästynyt, kun olisit kertonut tämän heti? Ehkä sinäkin opit tästä jotain?;D Itse itseäni lainaten: Tuleehan siellä biisin kierron loppupuolella esim. F-duuri sointu, miten se F-sävel liittyy E-molliin? Eli ts. järkevämpi katsoa koko biisiä kuin yksittäistä sointua tai oma valitsemaa pätkää biisistä. Eikös se tuossa tullut aika ym-mär-ret-tä-väs-sä muodossa?:) En mä halunnut kirjoittaa sitä muotoon "kaikkien sointujen PITÄÄ tulla samasta moodista ollakseen modaalinen biisi" koska tämä väite ei pidä paikkaansa. Ja myöskin siksi jokainen voi teoretisoida musaa ihan miten haluaa, ei ole oikeaa eikä väärää tapaa, on vain yleisesti hyväksyttyjä/käytettyjä tapoja. | |
![]() 07.11.2006 19:03:44 | |
Eikös se tuossa tullut aika ym-mär-ret-tä-väs-sä muodossa?:) Ei...jos toi on sun mielestä ym-mär-ret-tä-vä muoto, niin minusta sinä ett silloin oikein ymmärrä termin tarkoitusta. Ainut kommenttisi BMW:stä: Oisko joku suhteellisen tunnettu esimerkkibiisi, joka menis aiolisessa moodissa? Onko esim. Black Magic Woman D-aiolinen biisi? On. Millätavalla tämä kommentti kertoo "ihmiselle", miksi BMW menee ailolisesta moodista? En mä halunnut kirjoittaa sitä muotoon "kaikkien sointujen PITÄÄ tulla samasta moodista ollakseen modaalinen biisi" koska tämä väite ei pidä paikkaansa. Ja myöskin siksi jokainen voi teoretisoida musaa ihan miten haluaa, ei ole oikeaa eikä väärää tapaa, on vain yleisesti hyväksyttyjä/käytettyjä tapoja. Eli onko tästä nyt pääteltävissä, että sinä ett osaa/pysty antamaan mulle selkokielistä selvitystä, miksi aiolinen tai miksi molli? | |
![]() 07.11.2006 19:10:30 (muokattu 07.11.2006 19:27:33) | |
Ei...jos toi on sun mielestä ym-mär-ret-tä-vä muoto, niin minusta sinä ett silloin oikein ymmärrä termin tarkoitusta. Ainut kommenttisi BMW:stä: Millätavalla tämä kommentti kertoo "ihmiselle", miksi BMW menee ailolisesta moodista? Eli onko tästä nyt pääteltävissä, että sinä ett osaa/pysty antamaan mulle selkokielistä selvitystä, miksi aiolinen tai miksi molli? Ilmeisesti en. Kiva että asia saatiin käännettyä henkilökohtaisuuksiin itse käsiteltävän asian sijaan, näin muutkin lukijat voivat todella oppia uutta musiikin teoriasta. E: Minä en pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka itse pyytävät vastauksia kysymyksiin joihin ei itse osaa vastata ja kun niitä tulee, niin asiasta ei kuitenkaan haluta oppia mitään, paremminkin tilanne käännetään tämän kaltaiseen tilanteeseen missä nyt ollaan. | |
![]() 07.11.2006 19:28:09 | |
Ilmeisesti en. Kiva että asia saatiin käännettyä henkilökohtaisuuksiin itse käsiteltävän asian sijaan, näin muutkin lukijat voivat todella oppia uutta musiikin teoriasta. Älä masennu äläkä lopeta valistustasi, jos sä mua korjaat, oon pelkästään kiitollinen! "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" | |
![]() 07.11.2006 21:30:41 (muokattu 07.11.2006 21:41:23) | |
Ilmeisesti en. Kiva että asia saatiin käännettyä henkilökohtaisuuksiin itse käsiteltävän asian sijaan, näin muutkin lukijat voivat todella oppia uutta musiikin teoriasta. Ei se ollut tarkoitettu henkilökohtaiseksi. Mulla ei ole pienintä epäilystäkään siitä, ettetkö sä tietäis näitä asioita paremmin, kuin mä. Itsekkin tiedän, että musiikissa on kysymyksiä, joihin ei vaan ole yksiselitteistä vastausta, tyyliin: "Mitä skaalaa pitää käyttää jossain tietyssä biisissä". Ajattelin ihan oikeasti, että voisikohan tämäkin kysymys olla tällainen kysymys. E: Minä en pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka itse pyytävät vastauksia kysymyksiin joihin ei itse osaa vastata ja kun niitä tulee, niin asiasta ei kuitenkaan haluta oppia mitään, paremminkin tilanne käännetään tämän kaltaiseen tilanteeseen missä nyt ollaan. Työssäni joudun/saan kouluttaa ihmisiä ja olen oppinut sen, mitä tarkoitta sanonta"Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä"...käytännössä. Olisi niin pirun helppoa vaan todeta, että nämä ei halua/pysty oppimaan tätä juttua, mutta todellisuudessa niin usein joutuu vaan menemään peilin eteen tuijottamaan "syyllistä". Ei mun tarkoitus ole sua täällä kiusata ja tiedän kyllä hyvin, ettet sä ole velvollinen näihin vastaamaan! Ehkä kyse ei olekkaan siitä, etten minä haluaisi oppia vastauksistasi, vaan siitä, etten vaan löydä niistä vastausta kysymyksiini?;D ...mutta takaisin aiheeseen. Mitä minä "tiedän"(korjaa, mikäli korjattavaa)?: Ymmärrän, ettei kaikkien sointujen tarvitse olla sävellajin sävelisitä muodostettuja ja ettei tällainen sointu muuta sävellajia. Ymmärrän, että moodikin voi olla sävellaji ja moodista voidaan muodostaa sointuasteita, joista voidaan tehdä kipaleita. Ymmärrän myös, että nämä biisit poikkeavat sävyltään/tunnelmaltaan näistä "perinteisemmistä", eli molli/duuri -biiseistä(esim. toi fryyginen/espanjalainen fiilis -jutska). Moodit voidaan toki jakaa molli/duurisävyisiin niiden terssin laadun perusteella, mutta silti niillä on ihan oma sointi. Kysymys: Ymmärrän, että mollin ja aiolisen ero on se viidennen asteen dominantti, mutta onko niillä mitään muuta eroa? Onko ero pääteltävissä, ennekuin viides aste "paljastuu"? Kysytään nyt tämä vaikka vaan ekaks... | |
![]() 07.11.2006 21:36:40 | |
Kysymys: Ymmärrän, että mollin ja aiolisen ero on se viidennen asteen dominantti, mutta onko niillä mitään muuta eroa? Onko ero pääteltävissä, ennekuin viides aste "paljastuu"? Kysytään nyt tämä vaikka vaan ekaks... Sorry, että mä sekaannun tähän "duelliin" mutta aihe sattuu kiinnostamaan! Eihän molli oo yksiselitteinen käsite? Sitähän varten, syistä jotka Kepulainen jo selitti, meillä on olemassa luonnollinen, harmoninen, melodinen ja jazz-molli. "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" | |
![]() 21.11.2006 12:16:10 | |
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=136683 Tuolla kyselin itse aika samoista aiheista, kannattaa lukaista. Isot pojat onnistuivat hyvin selittämään asioista, varsinkin noista vältettävistä nuoteista :) | |
![]() 21.11.2006 16:02:58 (muokattu 21.11.2006 16:04:20) | |
Eihän molli oo yksiselitteinen käsite? Sitähän varten, syistä jotka Kepulainen jo selitti, meillä on olemassa luonnollinen, harmoninen, melodinen ja jazz-molli. Kyllä. Tässä nyt yleisimmät mollin sointuasteet nelisointuina ja suluissa selitykset siitä mistä mollista ne on omaksuttu. Ja korostan nyt että näitä käytetään paljolti sekaisin eli monia molleja voi olla sävellajissa ikäänkuin "päällekkäin". Aktiivisesti käytössä olevat mollit siis ovat: LUONNOLLINEN (AIOLINEN) MELODINEN HARMONINEN ja DOORINEN I-aste: mMaj7 (melodinen, harmoninen), m6 (melodinen, doorinen), m7 (aiolinen, doorinen) II-aste: m7b5 (aiolinen), m7 (doorinen) bIII-aste: maj7 (aiolinen, doorinen) IV-aste: m7 (aiolinen), m6 (aiolinen), 7 (doorinen, melodinen) V-aste: 7 (ensisijaisesti harmoninen, *kts. alt.), m7 (aiolinen, doorinen) bVI-aste: maj7 (aiolinen) VI-aste: m7b5 (melodinen, doorinen) bVII-aste: 7, 7sus (aiolinen) VII-aste: dim7 (harmoninen) * 7alt. on melodisen mollin 7. asteelta muodostettu sointu joka asteikkona sisältää kaikki mahdolliset muunnesävelet (b5, b9, #5, #9) josta nimi alt. (altered/muunnettu). Sointua käytetään yleisesti mollin V asteella dominanttina, etenkin jazzmusiikissa. Alt.-hajoituksia ja variaatioita on useita joista yleisin ja tunnusomaisin on 7#5#9, sillä vain ja ainoastaan alt-asteikossa on muunnesävelinä sekä #5, että #9. Oonpa aika körny. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)