Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Epämuusikko:
Nämäkin on vähän että keneltä kysyy.
 
Jos Am7 on IIm niin läheisin asteikko on doorinen, IIIm fryyginen ja VIm aiolinen.
Eri asia tarvitseeko käytännössä käyttää, sehän on "taiteilijan" vapautta mitä käyttää.
 
Ja läheisimmät asteikot C7:lle: V miksolyydinen, V/VI mixb2b6 ja sV/V overtone.
Mutta musta on fiksua tietää mikä on läheisin asteikko, käytti sitä sitten tai ei.

baron: Mutta musta on fiksua tietää mikä on läheisin asteikko, käytti sitä sitten tai ei.
 
Tottahan toki.

Taas menee yli hilseen!!!
Tavanomainen jazz-stankku "Cheek To Cheek"
Mulla on C-duurilaput ja piisin C-osan soinnut:
 
| Cm7 | Cm7 | Ebm7 | Ab7 | Dm7b5 | G7b9 | Am7 | Dm7 G7 |
 
Sointuanalyysinä mä saan jotain sellaista että:
 
| Im | Im | s(IIm-V)/V | IIm | V | VIm | IIm V |
 
mutta miten oikeesti?

????

Vahinko toisto

Onks tommonen klasaritolppapyörittely lopultakaan kauheen järkevä työkalu jatsin analysointiin? Tietty ei siinä mitään, jos tykkää jumpata aivonystyröitä, mutta luulen, että tuskinpa sen enempää alkuperäinen säveltäjä kuin kappaleen sointukiertoon improvisoiva baskeripääkään miettii harmoniaa tuolta pohjalta. Olennaisempaa ois kai vain sisäistää, miltä sointukierto kuulostaa ja miten siihen reagoi.

Jucciz: Onks tommonen klasaritolppapyörittely lopultakaan kauheen järkevä työkalu jatsin analysointiin? Tietty ei siinä mitään, jos tykkää jumpata aivonystyröitä, mutta luulen, että tuskinpa sen enempää alkuperäinen säveltäjä kuin kappaleen sointukiertoon improvisoiva baskeripääkään miettii harmoniaa tuolta pohjalta. Olennaisempaa ois kai vain sisäistää, miltä sointukierto kuulostaa ja miten siihen reagoi.
 
Baron:
 
| Cm7 | Cm7 | Ebm7 | Ab7 | Dm7b5 | G7b9 | Am7 | Dm7 G7 |
 
Minullekaan eivät klasaritolpat ole kaikkein tutuin hahmotusväline, mutta tuo kierto näyttää pyörivän C-mollissa, poikkeuksena kolmannen ja neljännen tahdin kakkosvitonen Des-duurille. Alun pienen septimin vuoksi tarjoaisin melodiaa tuntematta varmaankin C-doorista kahteen ensimmäiseen tahtiin, kolmas ja neljäs des-duurilla ja viidennestä loppuun pärjäisi jazz-mollilla C:stä. Viimeisen tahdin normivitosella oleva Dm7 voi olla kämmi/typo, mutta jos ei, niin sitten as palautettuna siellä vaikka G-miksolyydisellä.
 
E: Luinkin tuon alkuperäisviestin ja kyseessä oli C-duuribiisin c-osa, joten viimeinen tahti on jo valmiiksi muljahtanut takaisin duuriin.

Nelisormimangusti:.
 
E: Luinkin tuon alkuperäisviestin ja kyseessä oli C-duuribiisin c-osa, joten viimeinen tahti on jo valmiiksi muljahtanut takaisin duuriin.
 
Kiitti. Mäkin aikani pähkäiltyäni päädyin että kyseessä lyhytaikainen vaihto C-molliin ja sitten takaisin perussävellajiin eli C-duuriin.

Jucciz: Onks tommonen klasaritolppapyörittely lopultakaan kauheen järkevä työkalu jatsin analysointiin?
 
Mulle ne "tolpat" on apuväline läheisimpien asteikkojen etsimiseen.

baron: Mulle ne "tolpat" on apuväline läheisimpien asteikkojen etsimiseen.
 
Mun mielestä (popjazzarina) sun tolpat näytti ihan oikeilta, läheisimmät asteikot lopusta alkuunpäin esim.
 
- C-duurin kakkosvitonen: Dm7 (Dor.) & G7 (Mix.)
- C-duurin rinnakkaismolli: Am7 (Aeo.)
- C-mollin kakkosvitonen: Dm7b5 (Loc.) & G7b9 (HmiV)
- Sijaiskakkosvitonen dominantille: Ebm7 (Dor.) & Ab7 (Overt.)
- C-mollin toonika: Cm7 (Aeo.)
 
On siellä toki voitu käyttää muitakin asteikkovärejä, melodiakin vaikuttaa niihin.
Jos meinaa pysyä jazz-improvisoinnissa kyydissä, niin hyvähän nuo on hallita. Oleellista on mun mielestä myös pystyä niputtamaan saman sävellajin soinnut, eli esim. 3 viimestä sointua menee C-duurin mukaan. (Pystyy improvisoimaan pidempiä pätkiä yhdellä asteikolla.)

Bitti-Hiisi: Mun mielestä (popjazzarina) sun tolpat näytti ihan oikeilta, läheisimmät asteikot lopusta alkuunpäin
 
Suurkiitos: Asteikot mulla oli muuten samat paitsi että Ab7:lle olin pistänyt mix vaikka ilmiselvästi overtone on läheisempi.
 
Näköjään alan olla hajulla mutta olin kovin epävarma ja siksi kaipasin uskonvahvistusta.
Kappaleen opetteluvaiheessa soitan asteikkoja, sitten oikeassa tilanteessa toivon että jotain asteikoista olisi jäänyt selkäytimeen, erikoisesti sävelet jotka seuraavan soinnun asteikossa ovat poikkeavia edelliseen verrattuna.

baron: Suurkiitos: Asteikot mulla oli muuten samat paitsi että Ab7:lle olin pistänyt mix vaikka ilmiselvästi overtone on läheisempi.
 
Joo, sijaisvitosissa eli tritonuskorvauksissa (kuten Ab7) overtone on usein toimiva, koska se sisältää juuri sen tritonus-sävelen (d), mikä on korvattavan "alkuperäsen välidominantin" (D7) pohjasävel.
 
Näköjään alan olla hajulla mutta olin kovin epävarma ja siksi kaipasin uskonvahvistusta.
Kappaleen opetteluvaiheessa soitan asteikkoja, sitten oikeassa tilanteessa toivon että jotain asteikoista olisi jäänyt selkäytimeen, erikoisesti sävelet jotka seuraavan soinnun asteikossa ovat poikkeavia edelliseen verrattuna.
 
Juuri näin.
 
EDIT: Niin ja tossahan oli siis kyseessä sijaisvälidominantin "viivästetty purkaus", eli Ab7:n purkauksen kohde ei ollut seuraava Dm7b5, vaan sen jälkeinen G7b9. Koulutehtävissä ois voinu tolppamerkintöjen lisäks vielä piirtää nuolen SV/V:stä purkauksen kohteeseen (V), niin ois saanu opelta kymmenen pistettä ja papukaijamerkin... :)

Bitti-Hiisi:
 
EDIT: Niin ja tossahan oli siis kyseessä sijaisvälidominantin "viivästetty purkaus", eli Ab7:n purkauksen kohde ei ollut seuraava Dm7b5, vaan sen jälkeinen G7b9. Koulutehtävissä ois voinu tolppamerkintöjen lisäks vielä piirtää nuolen SV/V:stä purkauksen kohteeseen (V), niin ois saanu opelta kymmenen pistettä ja papukaijamerkin... :)
 
No onneksi mulla on suoritettu teoria 3/3 eli en enää tarvitse "opinnäytteitä" vaan yritän soveltaa oppimaani teoriaa käytäntöön.

Onko tahtilajin selvittämiseen joku teoreettinen tapa olemassa?

Teoreettinen, hmm, tavallisin tapa on kirjoittaa kappale jonkin tahtilajin mukaan. Oikeastaan sanoisin, että kannattaa kuunnella muutama esimerkki ja raamittaa niitten avulla muita.
 
Kannattaa siis verrata samankaltaisia, kuten 2/2 ja 4/4. Perusjuttuja ovat muun muassa 3/4, 12/8, 9/8 jne. Take five ja Vaarallisen tehtävän alkuperäinen teema ovat hyviä esimerkkejä otsikolla 5/4.
 
Progepuolella on sitten sellaisia tahtilajiviidakoita, etten ota niihin mitään kantaa.

ituvirtanen: Perusjuttuja ovat muun muassa 3/4, 12/8, 9/8 jne. Take five ja Vaarallisen tehtävän alkuperäinen teema ovat hyviä esimerkkejä otsikolla 5/4.
 
Ja Blue Rondo à la Turk ja Apocalypse in 9/8 ysistä. Seiskasta Unsquare Dance, Solsbury Hill ja joka toisen Rushin biisin joka toinen tahti.

Lähinnä pohdin yhtä osaa omassa biisissä. Se koostuu ilmeisesti kahdesta 13/8 osasta, jonka perässä on 11/8. Tai tuon voi laskea 5+4+4 ja 5+4+2. Ei sovi yhteen logicin 4/4 -viivaston kanssa. Tuon jälkeen on sellainen pätkä, joka sopii 4/4 ruudukkoon, paitsi perään tulee puolet 4/4:stä. Luultavasti toiveet siitä, että kappaleen saa johonkin tiettyyn tahtilajiruudukkoon pitää vain unohtaa. Tosin luulisin, että logicissa tahtilajia voi muuttaa osa kerrallaan.

Krice: Tosin luulisin, että logicissa tahtilajia voi muuttaa osa kerrallaan.
 
Toki. Global tracks esille, playhead haluttuun kohtaan ja sitten vaan sitä painaa sitä plussaa sieltä kohdasta signature.

Krice: Se koostuu ilmeisesti kahdesta 13/8 osasta, jonka perässä on 11/8. Tai tuon voi laskea 5+4+4 ja 5+4+2. Ei sovi yhteen logicin 4/4 -viivaston kanssa. Tuon jälkeen on sellainen pätkä, joka sopii 4/4 ruudukkoon, paitsi perään tulee puolet 4/4:stä.
 
Taitaa olla aika viidakkoa. No, merkitsisin luultavasti juuri noin:
 
13/8 - 11/8 - 4/4 - 2/4 - 4/4...
 
Voihan sen periaatteessa hajoittaa ihan paloiksikin, jos pelkää lukijan kykyä ymmärtää noita kymppiä isompia numeroita.
5/8 - 4/8 - 5/8 - 4/8 - 5/8 - 4/8 - 2/8 - 4/4 - 2/4 - 4/4...
 
Oli sitten yksin tahi toisin, kannattaa panostaa luettavuuteen ja tehdä valinta sen mukaan. Luultavasti tuo ensimmäinen vaihtoehto herättää lukijan mielenkiinnon ajoissa eikä tarvitse tehdä kauhean montaa tahtilajin vaihtoa.

Kohtasin sointumerkinnän joka meni täysin yli mun hilseen!
 
F#7sus#4 3
 
Olen lukenut suuren määrän teoriakirjoja ja kuunnellut teorialuentoja mutta tuommoista ei ole koskaan tullut vastaan.
Olisiko jollain tieto tai edes harmaa aavistus mitä tuolla haetaan?
Pelkkä sus on sus4, sitten on sus2 ja harvinaisena sus6 mutta tuollainen?