Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Jatkampa moodeista tänne kun kissa on jo pöydälle nostettu.
 
Päätäni on vaivannut moodit puhuttaessa kokonaisista kappaleista. Eli viittaan nyt ilmeisesti kappaleiden sävellajeihin kun niitä analysoidaan.
 
Jos sanotaan että kappale kulkee vaikka D-doorisena niin puhutaanko/tarkoitetaanko sillä sävelkulkua sointuihin nähden vai sitä, että kappaleen tunnistaa D-dooriseksi verrattuna esim vaikka luonnolliseen D-molliin siinä käytettävistä soinnuista.
 
Esim.
Jos sointukuvio kulkee vaikka
1. Dm F G C (D-doorinen biisi?)
2. Dm F Gm C (D-aeolinen biisi/perus D-molli?)
 
Tunnistettava ero tässä tapauksessa G/Gm?
 
Toivottavasti joku saa selkoa kysymyksestä. öööö...

tajusinkohan nyt oikein?
 
eli esim doorinen moodi: d, e, f, g, a, b, c, d
 
niin meneekö doorinen aina d:stä d:hen?
 
vai onko tuolla aloitus sävelellä muuta merkitystä kuin että siitä aletaan laskemaan intervallit ja etitään sävelet, jolloin se mikä on eka sävel niin on perussävelenä josta moodi alkaa ja loppuu.
 
vai meneekö se niin kuin muka ymmärsin että (älkää naurako)
 
c:stä-c:hen on jooninen
d:stä-d:hen on doorinen
e:stä-e:hen on fryyginen
f:stä-f.ään on lyydinen
g-g miksolyydinen
a-a aiolinen
b-b lokrinen
 
todennäköisesti oivalsin homman ihan päin v:tä, ei pitäisi väsyneenä töissä miettiä moista.
 
mjaah, kun mietin lisää niin eipä se näin taida mennä. mutta saapahan joku hyvät naurut

c:stä-c:hen on jooninen
d:stä-d:hen on doorinen
e:stä-e:hen on fryyginen
f:stä-f.ään on lyydinen
g-g miksolyydinen
a-a aiolinen
b-b lokrinen
 

 
Tuo on ihan oikein. Kannattaa kuitenkin ajatella moodit ihan itsenäisinä asteikkoina eikä pelkästään noin kuten taulukoit. Opettele ulkoa moodien intervallirakenteet ja opi hahmottamaan, miten ne eroavat duuri- ja molliasteikoista.

Tuo on ihan oikein. Kannattaa kuitenkin ajatella moodit ihan itsenäisinä asteikkoina eikä pelkästään noin kuten taulukoit. Opettele ulkoa moodien intervallirakenteet ja opi hahmottamaan, miten ne eroavat duuri- ja molliasteikoista.
 
mutta mutta, kai voin kuitenkin tehdä niin että, otan esim d-doorisen moodin ja laitankin sen alkamaan c:stä jolloin se tavallaan olisi c-doorinen tai jotain.
 
joo tota intervalli rakennetta olenkin opettelemassa tässä samalla. sen oon jotenkin nyt hahmottanut että jooninen on duuri ja aiolinen on molli (tai siis niiden intervalli rakenne vastaa duuri- ja toisen -molli skaalaa)
 
pikkusen mulla on vielä hakusessa toi noiden hahmottaminen miten mä käytän noita moodeja ja mihin niitä tarvin, tavallaan ne on skaaloja mutta erilaisia. joten se miten käytän niitä soitossa? ihan samallalailla kuin skaalojakin? miten käytän niitä säveltämisessä?
 
jotenkin miellän ne päänupissani edelleen skaaloiksi joilla on hassukiva nimi:)

pikkusen mulla on vielä hakusessa toi noiden hahmottaminen miten mä käytän noita moodeja ja mihin niitä tarvin, tavallaan ne on skaaloja mutta erilaisia. joten se miten käytän niitä soitossa? ihan samallalailla kuin skaalojakin? miten käytän niitä säveltämisessä?
 
jotenkin miellän ne päänupissani edelleen skaaloiksi joilla on hassukiva nimi:)
 
Mun jazzope yrittää saada mut oppimaan/hahmottamaan, että kun piisin sävellaji on tää ja sointu/soinnut nää, mikä moodi (tai muu asteikko) sopisi sen kohdan improvisointiin.
Joku sopii paremmin kuin joku muu.

mutta mutta, kai voin kuitenkin tehdä niin että, otan esim d-doorisen moodin ja laitankin sen alkamaan c:stä jolloin se tavallaan olisi c-doorinen tai jotain.
 
Kyllä, eli c-doorinen olisi C-D-Eb-F-G-A-Bb. Doorisen intervallirakenne on siis 1-2-b3-4-5-6-b7. Kannattaa opetella kaikki moodit samasta pohjasävelestä, silloin niiden erot vasta paljastuvat.

hmm, moodin nimi siis tarkoittaa tiettyä intervalli rakennetta:)
 
ainoa mikä vielä tökkii, mutta se kai on rankan opiskelun tulosta, on se miten tunnistan mikä moodi sopii biisin sointukulkuihin.

hmm, moodin nimi siis tarkoittaa tiettyä intervalli rakennetta:)
 
ainoa mikä vielä tökkii, mutta se kai on rankan opiskelun tulosta, on se miten tunnistan mikä moodi sopii biisin sointukulkuihin.
 
Tässä on tällainen ohjelma mikä näyttää miten minkäkin moodin voit kitaralla soittaa (ja mitkä sävelet niihin kuuluu) ja mitkä moodit suurinpiirtein käyvät minkäkin soinnun päälle.
 
http://www.freedownloadscenter.com/ … __Sound_Tools/Guitar_Alchemist.html

Tässä on tällainen ohjelma mikä näyttää miten minkäkin moodin voit kitaralla soittaa (ja mitkä sävelet niihin kuuluu) ja mitkä moodit suurinpiirtein käyvät minkäkin soinnun päälle.
 
http://www.freedownloadscenter.com/ … __Sound_Tools/Guitar_Alchemist.html
 
miten tämän nyt sanoisin, tekisi mieli tulla nettiletkuja pitkin antamaan sulle suuri suukko... kiitos tosta linkistä aivan mahtava.
 
e:sensuroin pari kohtaa

miten tämän nyt sanoisin, tekisi mieli tulla nettiletkuja pitkin antamaan sulle suuri suukko... kiitos tosta linkistä aivan mahtava.
 
e:sensuroin pari kohtaa
 
Poikarakkautta ilmassa (vai oletko tyttö) :p No, olepa hyvä vaan.

hmm, moodin nimi siis tarkoittaa tiettyä intervalli rakennetta:)
 
ainoa mikä vielä tökkii, mutta se kai on rankan opiskelun tulosta, on se miten tunnistan mikä moodi sopii biisin sointukulkuihin.
 
Jos sun korva toimii, se voi sanoa, että tuo "kummallinen" sävel sopii tähän, mutta jos sulla on kaksi tietä, sekä teoreettinen, että korva päätyä samaan tulokseen, aina parempi.

miten tunnistan mikä moodi sopii biisin sointukulkuihin.
 
Kannattaa muistaa, että biisi saattaa vaatia useampaakin moodia. Voi tulla hankalaa jos yrittää löytää vain yhtä sopivaa asteikkoa ja ei sitten millään löydykkään.

Kannattaa muistaa, että biisi saattaa vaatia useampaakin moodia. Voi tulla hankalaa jos yrittää löytää vain yhtä sopivaa asteikkoa ja ei sitten millään löydykkään.
 
tämä aihe onkin mulle suurin kompastuskivi, kait nuottiviivaston alussa olevat merkit määrittävät sen mitä säveliä voipi käyttää ja antaa osviittaa noista moodeista mutta silti olen aika hukassa tämän asian kanssa.
 
joten vihjeet ja vinkit mitä kannattaa kattoa biisin rakenteesta ja esim soinnuista jotka paljastavat tai antavat vinkkiä mitä moodia mahdollisesti haetaan.

tämä aihe onkin mulle suurin kompastuskivi, kait nuottiviivaston alussa olevat merkit määrittävät sen mitä säveliä voipi käyttää ja antaa osviittaa noista moodeista mutta silti olen aika hukassa tämän asian kanssa.
 
joten vihjeet ja vinkit mitä kannattaa kattoa biisin rakenteesta ja esim soinnuista jotka paljastavat tai antavat vinkkiä mitä moodia mahdollisesti haetaan.
 
Nuottiviivaston alussa olevat merkit antavat vain sävellajin. (OK, pitää ratkaista on duuri vai molli)
Asteikot sointujen/sointukiertojen mukaan.
 
Edit:
http://www.outsideshore.com/primer/primer/ms-primer-4-7.html
 
Tossa on taulukko, joka näyttää vähän, mitkä asteikot sopivat minkäkin sointujen kanssa.

mullakin on joskus vaikea ymmärtää miksi näitä ylipäätään opetellaan koska kaikki moodithan ovat aina joku perus-skaala. Esimerkkinä vaikka klassikkokappale So What, joka on ""doorinen""
niin. miksei voi vaan sanoa että jos vaikka mennään D:ssä että soita siihen C-duuriasteikkoa soolona(ja b-osassa tietenkin Db:tä). ilmeisesti vastaan omaan kysymykseeni toteamalla että soittamalla C-duuria on tapana lopettaa fraasit C,E tai vaikka G-ääneen kun pitäisi lopettaa D, F tai A-ääneen...
kai näitä kannattaa ajatella muttei kannata tehä niitä liian vaikeiks.

miksei voi vaan sanoa että jos vaikka mennään D:ssä että soita siihen C-duuriasteikkoa soolona(ja b-osassa tietenkin Db:tä).
 
Syy on mielestäni niinkin yksinkertainen, että asteikko hahmotetaan suhteessa omaan pohjasäveleensä. Moodaalisuuden yksi tunnusmerkki on, että asteikolla on itsenäinen luonne. D-doorisessa tonaalisuuden keskus on D, ja sen kautta moodi hahmotetaan.
 
Voi tietysti sanoa että soita C-duuria, mutta se on vain välillinen tapa hahmottaa D-doorinen. Jos haluaa sisäistää moodin itsenäisenä juttuna, on mentävä suoraan siihen itseensä eli D:hen.
 
Ja kyllä fraasitkin kuulostaa erilaisilta, jos niitä ajattelisi C:n kautta. Se ei tietystikään ole kiellettyä...

Lueskelin ketjua ja tuli sellainen olo että on pakko muistuttaa musiikin tulevan ensin ja teorian vastä jälkikäteen sitä selittämään. Itsekin olen aloittelija, mutta olen jo ehtinyt huomaamaan että teorian opiskeleminen sinänsä ei palvele oikein mitään tarkoitusta. Teoriatieto tulee tärkeäksi vasta sitten kun "korva jo tietää". Joku taisi saman suuntaista jo sanoakin, mutta ajattelin korostaa tätä lisää.
 
Moodien tai minkään muunkaan teorioiden oppiminen ei ole mikään graalin malja joka avaa luovuuden. Kaikki musiikista tehdyt teoriat ovat pelkkiä apuvälineitä joita voi käyttää tai olla käyttämättä sen mukaan miltä tuntuu.

Lueskelin ketjua ja tuli sellainen olo että...
 
Asiaa sinällään, mutta varmaan myöskin huomasit että on sitä yksi jos toinenkin muistutellut tuosta asiasta tässä matkan varrella ennen sinua.
 
Ei ole varmaan yhtään topikkia tällä osastolla, missä joku ei välillä muistuttaisi että "teoria ei sinällään merkitse mitään". Omat havainnot osoittavat, että teoria on avannut monen tyypin käsityksiä, vaikka korvat eivät vielä pysykään perässä. Kyllä sillä teorialla jotain itseisarvoa kuitenkin on.
 
Näistäkään moodiasioista ei voi muuten keskustella kuin miten se nytkin on mennyt - ei voi mennä kaverin ruudun taakse painelemaan koskettimia.
 
Toisaalta, en näe siinä ongelmaa, että teoriakysymykset ratkotaan teorian keinoin, onhan tämä sentään teoriapalsta. Luovuuspalstalle voi sitten kirjoittaa siitä, mitä luovuus on:)

Mä oon ("liian") usein kuullut väitteen, että teorian osaaminen/opiskelu tappaa luovuuden ja tää on niin puppua kuin vain voi olla.
 
Jos periaatteen vuoksi haluaa rikkoa kaikki "säännöt", niin täytyyhän ne tuntea, että voi rikkoa.

Mä oon ("liian") usein kuullut väitteen, että teorian osaaminen/opiskelu tappaa luovuuden ja tää on niin puppua kuin vain voi olla.
 
Jos periaatteen vuoksi haluaa rikkoa kaikki "säännöt", niin täytyyhän ne tuntea, että voi rikkoa.
 
Ei teorian osaaminen todellakaan tapa luovuutta, mutta ei se ole välttämätöntäkään luovuuden kannalta. Se voi toki auttaa.