...Liittyisikö sittenkin jotenkin digitaaliseen mallinnukseen?
Liittyy todennäköisesti alimpien bassojen korostukseen. Perinteisissä säröpedaaleissa yleensä bassoja leikataan, kun taas vahvistimia matkivissa säröissä korostetaan taajuuksia 100 Hz ympäriltä jolloin myös kaikenlaiset ylimääräiset pörinätkin tulevat helpommin kuuluviin.
Tämän edellämainitun matalan laskevan taajuuden voi luultavasti kuulla melkein millä tahansa säröllä kunhan vain keskittyy tarkasti, ja yrittää erottaa sen kaiken muun äänen seasta. |
Kyllähän se on ihan tieteellistä faktaa, tuo alasävelsarja. Siitä oli joskus juttua jopa Tieteen Kuvalehdessä (tm), jotkut (Japanilaiset kai?) rakentelee sen avulla täsmäkajareita, jotka toistavat vain ultraääniä.
Periaate on se, että kun nuo ultraäänet sitten juuri kuulijan pään kohdilla leikkaa, syntyy niiden alasävelistä se varsinainen melodia. Eli siis jos tahdotaan, että kuulija kuulee A-nuotin, ni toinen kajari soittaa vaikka 22400hz, toinen 22840hz, ja siinä kohdassa missä noi ääniaallot risteää, kuuluu niiden erotus (440hz) eli siis likimain A.
Valitettavasti en voi linkittää, kun en muista että mikä Tieteen Kuvalehti meitä valaisee tässä aiheessa. Google varmastikin kertoo tästä lisää? "Pelko, se on vain pessimistinen ennakkoluulo." |
Tommi S.
Joni Koskimaa
