Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Juuh, koitan vaan ymmärtää miks tämmöset on keksitty.
 
Niin, no, eihän niitä oikeastaan ole "keksitty", vaan ne ovat musiikillisia ilmiöitä, joille on vain annettu nimi.
 
Tässä on jo aikaisemmin ollut monta ansiokasta rautalangasta vääntäjää, mutta yritetään nyt vielä... :)
 
Ihmettelet, miksei moodeja voi nimetä samasävelisen duuriasteikon mukaan. Samasta syystä, kuin miksi a-molliakin nimitetään a-molliksi eikä C-duuriksi, vaikka siinä (siis luonnollisessa molliasteikossa) on samat sävelet. Perussoinnun ja -sävelen tuntu sekä musiikin tunnelma ovat ratkaisevasti erilaiset.
 
Helpoimpia omaksuttavia ovat kenties doorinen ja miksolyydinen moodi, jotka ovat myös yleisimmin käytettyjä esim. kansanmusiikissa. Kuuntele vaikkapa jokin doorinen kappale, esim. "Scarborough Fair". Ensi katsomalta/kuulemalta se vaikuttaisi menevän mollisävellajissa, sehän alkaa ja loppuu mollisoinnulla. Jos kappale lähtee sävelestä c, niin alku/loppusointu on c-molli. Melodiassa esiintyy kuitenkin a-säveltä as-sävelen sijasta, ja samalla neljännen asteen sointu muuttuu F-duurisoinnuksi. Samoin johtosävel eli b(h) loistaa poissaolollaan, jolloin mollille (ja tietysti myös duurille) tyypillistä dominanttiseptimi-toonika -purkausta ei esiinny edes kappaleen lopussa. Kappale ei siis menekään duurissa eikä mollissa, vaan se on modaalinen, doorinen. Tällä kertaa c-doorinen. Siinä käytetty asteikkokin on nimeltään c-doorinen, eikä Bb-duuri- tai g-molliasteikko. Got it? :)

Ihmettelet, miksei moodeja voi nimetä samasävelisen duuriasteikon mukaan. Samasta syystä, kuin miksi a-molliakin nimitetään a-molliksi eikä C-duuriksi, vaikka siinä (siis luonnollisessa molliasteikossa) on samat sävelet. Perussoinnun ja -sävelen tuntu sekä musiikin tunnelma ovat ratkaisevasti erilaiset.
 
Eipä oo tullu huomattua että A-mollissa ja C-duurissa samat sävelet :)
Mutta soinnuthan tuossa tekevät sitten sen eron, eiköstävainjookosta? Ja samako sitten pätee moodeihin?
 
Ja siis pitääkö tosiaan kappaleen alkaa jostain tietystä sävelestä jotta se ois vastaavasta moodista vai ei? Jos vastaus on ei, niin vastatkaa ei :)
Jos vastaus on kyllä ni mä todennäkösesti esitän lisäkysymyksiä miksi näin on :)
Tää ei vielä oikeen tullu selväks.
 
Elikkä pistetään vaikka muutama kysymys tähän.. Mikä moodi/skaala kyseessä jos jokin lyhyehkö kappaleen sävelet menee näin:
 
1. B,C,D,E,F,G,A
2. C,A,E,F,G,B,C
3. A,D,G#,F,B,B
4. D,A,G,A
 
Helpoimpia omaksuttavia ovat kenties doorinen ja miksolyydinen.. blaablaa.. toivottavasti se tajuu ees kymmenesosan täst.. jolloin mollille (ja tietysti myös duurille) tyypillistä dominanttiseptimi-toonika -purkausta.. blaablaa.. on nimeltään c-doorinen, eikä Bb-duuri- tai g-molliasteikko. Got it? :)
 
Hehe.. joo :)
 
Pitää huomenna kattella tota Boleroo josko siitä selviäis jotain.

Pitää huomenna kattella tota Boleroo josko siitä selviäis jotain.
 
Mun mielestä ei ehkä ole ihan paras biisi aloittaa, mutta onnea matkaan! :)

Tätä on aika vaikea yrittää selittää näin pelkkänä tekstinä ja valokaapelin välityksellä sinne jonnekin.
 
Rantsun esimerkki oli hyvä. Duuri/mollitonaliteettiin tottunut korva tunnistaa selvästi ja tuntee hyvin nämä kaksi eri moodia eli joonisen (duuri) ja aiolisen (molli), loput viisi jäävät helposti vieraiksi. Ne ovat kuitenkin luonteeltaan yhtä lailla omanlaisiaan kuin nuo kaksikin.
 
Pelkkä valkoisten koskettimien soittelu edestakaisin ei kuitenkaan ratkaisevasti tuo esiin moodien välisiä eroja. Kokeilepa soittaa vaikka D-mollisoinnun päälle jotain ensin D-mollissa, sitten D-doorisessa ja lopulta D-fryygisessä asteikossa. Samoin voit jonkin duurisoinnun päälle soittaa ensin duuria, sitten lyydistä ja lopulta miksolyydistä asteikkoa, ja varmasti huomaat millainen ero eri moodeilla on ja miltä tietyt sävelet soinnun päällä kuulostavat.

Ja siis pitääkö tosiaan kappaleen alkaa jostain tietystä sävelestä jotta se ois vastaavasta moodista vai ei? Jos vastaus on ei, niin vastatkaa ei :)
 
Ei!
 
Mikä moodi/skaala kyseessä jos jokin lyhyehkö kappaleen sävelet menee näin:
 
1. B,C,D,E,F,G,A
2. C,A,E,F,G,B,C
3. A,D,G#,F,B,B
4. D,A,G,A
 
Moodihan on toki muutakin kuin hahmoton joukko säveliä... Eipä noista esimerkeistä voi paljoa päätellä - säveliä, jotka tulevat ei-mistään ja johtavat ei-minnekään. Tai ehkä tuo 2. voisi C-duuria olla kolmen viimeisen sävelen perusteella, 3. a-aiolista samoin perustein, mutta muista en kyllä osaa sanoa oikein mitään.

Pelkkä valkoisten koskettimien soittelu edestakaisin ei kuitenkaan ratkaisevasti tuo esiin moodien välisiä eroja. Kokeilepa soittaa vaikka D-mollisoinnun päälle jotain ensin D-mollissa, sitten D-doorisessa ja lopulta D-fryygisessä asteikossa. Samoin voit jonkin duurisoinnun päälle soittaa ensin duuria, sitten lyydistä ja lopulta miksolyydistä asteikkoa, ja varmasti huomaat millainen ero eri moodeilla on ja miltä tietyt sävelet soinnun päällä kuulostavat.
 
Joo siis toi on kyllä jo ennen threadin alottamista tullu selväks että moodeilla on eroja, mutta mitä eroja niillä on duuriskaaloihin?
 
Esim. D-doorisessa aivan samat sävelet mitä C-duuriskaalassa. Samoin esim. tuossa D-mollissa ja D-aiolisessa.
 
D-mollissa ja D-aiolisessa jopa kantasävelkin on sama.

Joo siis toi on kyllä jo ennen threadin alottamista tullu selväks että moodeilla on eroja, mutta mitä eroja niillä on duuriskaaloihin?
 
Esim. D-doorisessa aivan samat sävelet mitä C-duuriskaalassa. Samoin esim. tuossa D-mollissa ja D-aeolisessa tai mikä lienee suomeksi.
 
D-mollissa ja D-aeolisessa jopa kantasävelkin on sama.
 
Siis D-molli ja D-aiolinen on sama samoin kuin D-jooninen ja D-duuri on sama.
Duuriasteikko ja molliasteikko ovat vasta kaksi seitsemästä mahdollisesta.

Joo siis toi on kyllä jo ennen threadin alottamista tullu selväks että moodeilla on eroja, mutta mitä eroja niillä on duuriskaaloihin?
 
Esim. D-doorisessa aivan samat sävelet mitä C-duuriskaalassa.
 
Moodithan siis on paljon muutakin kuin skaala tai sarja säveliä peräkkäin.
 
Samoin esim. tuossa D-mollissa ja D-aiolisessa.
 
D-mollissa ja D-aiolisessa jopa kantasävelkin on sama.
 
Jos joku biisi menee d-mollissa, niin siinä yleensä esiintyy cis-d -kulkuja, jotka soinnutetaan A7-Dm. Aiolisessa melodiassa on c-d -kulkuja, jotka soinnutetaan C-Dm tai Am-Dm. Yksinkertaisesti ja kärjistetysti.

Siis D-molli ja D-aiolinen on sama samoin kuin D-jooninen ja D-duuri on sama.
 
Tai siis ne näyttää samoilta...

Jos joku biisi menee d-mollissa, niin siinä yleensä esiintyy cis-d -kulkuja, jotka soinnutetaan A7-Dm. Aiolisessa melodiassa on c-d -kulkuja, jotka soinnutetaan C-Dm tai Am-Dm. Yksinkertaisesti ja kärjistetysti.
 
Alkaa menee vähä yli mun ymmärryksen joten pitänee alkaa tutkii tota asiaa jostain kirjoista.

Duuri/mollitonaliteettiin tottunut korva tunnistaa selvästi ja tuntee hyvin nämä kaksi eri moodia eli joonisen (duuri) ja aiolisen (molli), loput viisi jäävät helposti vieraiksi.
 
Jos ei ajatella moodeja pelkästään asteikkoina, niin oikeastaan jooninen ja aiolinen ovat vaikeimpia tunnistaa, koska niitä voi olla vaikea erottaa duurista ja mollista.

Alkaa menee vähä yli mun ymmärryksen joten pitänee alkaa tutkii tota asiaa jostain kirjoista.
 
Niin multakin!

Lukekaapa Rantsun kirjoitukset aiemmin.
Tässä juuri on moodin juju, ei säveljonossa vaan harmonioissa. Usein moodeja lähestytään liikaa äänijonoina, ja silloin tullaan alussa olleeseen kysymykseen (mihin niitä tarvitaan). Moodeissa on nimenomaan kysymys niiden luomasta harmoniamaisemasta, ja niitä soinnutellen samassa maisemassa pysyen löytääkin niiden jujun. Tai sitten soinnuttaa tahallan pieleen, vie toiseen maisemaan ja vertailee niitä.
Moodeja tarvitaan esim. "Taivas on sininen ja valkoinen" -soinuttamiseen a-aiolisesti (vain valkoisilla koskettimilla) tai "Drunken sailor"in tekemiseen d-doorisesti (vain valkoisin koskettimin).

Otanpa tällaisen käytännön esimerkin ja joku saa valaista mitä siinä teen.
 
Biisi menee E-mollista ja sävelkulku menee näin: Em, Em, G, G. Sooloa soittaessa E-molli soinnun päälle yleensä soitan ihan tavallisen molli-asteikkon (aiolinen) mukaan. G soinnun kohdalla taas olen tykästynyt soittamaan Em-asteikon C:n sijasta Cis:än. Soitanko silloin E-doorista vai G-lyydistä asteikkoa? Eli ajatellaanko se moodi sävellajin vai soinnun mukaan?
 
EDIT: ja silloin kun biisin sanotaan olevan modaalinen tarkoittaako se sitä että vaikka doorisessa Em-sävelkulussa Fis-kolmisointu olisi vähennetyn sijasta molli?

Eipä oo tullu huomattua että A-mollissa ja C-duurissa samat sävelet :)
 
Juu...näitä kutsutaankin toistensa rinnakkaisävellajeiksi.
 
En hirveen tarkasti lukenu tätä ketjua, eli toivottasti en höpise samoja juttuja.
 
Mun mielestä eri moodien sävyjen tunnistaminen on helpoin tapa ymmärtää niiden käyttöä. Mulla ois tällanen konsti:
 
1. Otetaan vaikka se C-duuri(jooninen) esimerkiksi, eli ne valkoiset koskettimet. C-jooninenhan on sama asteikko, kun D-doorinen...eikö vain?!
 
2. Rupee rämpyttämään Dm7 -sointua, vähänniinku soittasit jotain biisiä.
 
3. Sitt kun tuo "biisi" on iskostunut päähäsi, niin rupeet hakemaan sille melodiaa D-doorisesta asteikosta.
 
4. Huomaat, että kyseinen moodi käy tuon soinnun päälle varsin hyvin!
 
Vinkki!!! Voit esim. nauhoittaa tuota Dm7 -soinnun rämpytystä ja panna äänityksen sitt taustaksi kokeillessasi melodiaa tuohon "biisiin"
 
Samalla ajatuksella voit kokeilla myös muut moodit:
 
5. Rämpytä (vaikkapa) Em -sointua ja soita sitt se päälle E fyyristä moodia.
 
6. Rämpytä Fmaj7 -sointua ja soita sitt se päälle F lyydistä moodia.
 
7. Rämpytä G7 -sointua ja soita sitt se päälle G miksolyydistä moodia.
 
8. Rämpytä Am -sointua ja soita sitt se päälle A aiolista moodia(molli)
 
9. Lokrisen moodin voitkin unohtaa. On niin omituinen sävyltään, ett se vaan sotkee;D
 
Johtopäätelmä: Nuo moodit käyvät sen takia hyvin noiden esimerkki sointujen päälle, koska niistä löytyy kyseisten sointujen äänet.
Esim. G7 -soinnussahan on F-sävel, jota ei tavallisesta G-duuriasteikosta(jooninen) löydy. G-miksolydisesta moodista sen sijaan löytyy myös F-sävel!
 
Tokihan esim. tavallisessa D-molliasteikossa(aiolinen) on Dm7:n sävelet, mutta voitkin kokeilla Dm7-soinnun päälle sekä tavallista D-molliasteikkoa(aiolinen) sekä D-doorista asteikkoa ja huomaat sävyerot;D.
Samalla tavalla voit kokeilla kohdan 5 tapauksessa Em -soinnun päälle sekä tavallista E-molliasteikkoa(aiolinen) tai E fyyristä moodia.
 
Noita sointu-esimerkijähän varmasti riittää, ett mikä moodi käy minkäkin soinnun päälle, mutt halusin nyt ottaa esimerkeiksi mahdollisimman simppeleitä sointuja;)
 
Minä olen sitä mieltä, ett ehdottomasti kannattaa tutustua moodeihin! Pikkuhiljaa oppii sitt tunnistamaan eri biisistä, mille moodille sen melodia rakentuu. Yleensähän kaikki kyllä menee tavan duurista tai mollista...paitsi siinä jazzissa;)

Eilein tuli sitten minunkin, tämän keskustelun innoittamana, leikittyä moodeilla ja loppu tuloksena syntyi pieni muotoinen doorinen sävellys.
 
Mielestäni doorisen moodin väri on helppoa oppia tunnistamaan kun soittaa kahden soinnun kadenssia
Dm7 - G7 - Dm7 -G7 tämän päälle sitten vain improvisoi D-doorisen aseteikon mukaan.

Mielestäni doorisen moodin väri on helppoa oppia tunnistamaan kun soittaa kahden soinnun kadenssia
Dm7 - G7 - Dm7 -G7 tämän päälle sitten vain improvisoi D-doorisen aseteikon mukaan.
 
Joo...toi sama sointukulku oli joskus jossain aihetta käsittelevässä opetus vihkosessa?! Tulee sellanen "Santanamainen" fiilis;D

kiitoksia vastauksista..
 
perehdyn näihin varmaankin viikonloppuna paremmin ku on enemmän aikaa..

Auttaisko tällainen ajatus, että jos viikossa on seitsemän päivää (kuten asteikossa on seitsemän säveltä), viikko tuntuu erilaiselta jos ajattelet sen alkavan keskiviikkona ja loppuvan tiistaina sensijaan että viikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaina.
 
-Mainio vertaus! Mikähän olisi paras aloitus? Perjantaista perjantaihin ehdottaisin:)

9. Lokrisen moodin voitkin unohtaa. On niin omituinen sävyltään, ett se vaan sotkee;D
 
-Elähän nyt... Ota ja rämpytä Hm7b5 sointua ja kyllä se siitä.