Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mulle kehittyi muutama vuosi sitten käsitys, jonka mukaan:
 
dm keltainen
em punainen
F ruskea
G vihreä
A sininen
B ihonvärinen (!)
 
ton väriaaltojutun vois kyllä joku laskea. Olis jännää

Ne muuten varmaan johtuu myös instrumentista...itte kokeilin pianolla,mut oon varma,et fonilla tai kitaralla värit olis aivan erilaisia....

Täytyypä kaivaa lisää tietoa synesteetikosta...
 
Aivotutkija Vilayanur Ramachandran:in kirjassa The emerging mind oli asiaa selvitetty. Taisi mennä niin, että värit ja äänet on representoitu aivoissa vierekkäisillä alueilla, ja synesteetikoilla on niillä main vähän piuhat sekaisin ;-)

Mielenkiintoista! Itse en koe yksittäisiä säveliä minkään värisinä, mutta sävellajit sen sijaan. Kaikilla sävellajeilla ei ole värejä, mutta monilla sellaisilla, joihin usein kirjoitetaan klassista pianolle. Eli esimerkiksi:
 
Des-duuri: oranssi
F-duuri: ruohonvihreä
f-molli: tummanvihreä
G-duuri: sininen
g-molli: sinivioletti
b-molli: purppuranpunainen
B-duuri: ruusunpunainen
H-duuri: keltainen
h-molli: sinapinkeltainen
d-molli ja D-duuri: punainen
e-molli ja E-duuri: vihreä
As-duuri: sinivihreä
c-molli: läpikuultava, ei juuri minkään värinen, tai lähinnä likainen.
 
Mustaa sävellajia ei ole, g-molli on ehkä lähinnä.
Myös joillakin numeroilla on värit, esimerkiksi 5 on vihreä, 4 on sininen, 2 punainen jne.
 
Monet tutut musiikinopiskelijat ovat sanoneet näkevänsä asteikot tai sävellajit tietyn värisinä. Minä aloitan aina päivän harjoittelun lämmittelemällä sormet Des-duurilla, oranssi on niin aktivoiva väri.

BBC:n sivuilta pari mielenkiintoista juttua.
 
Ensinnäkin pari kuunneltavissa olevaa radio-ohjelmaa
http://www.bbc.co.uk/radio4/science/hearingcolours.shtml
 
Tuolla lisätietoa ja simppeli testi
http://www.bbc.co.uk/radio4/science/hearingcolours2.shtml

E = ruskea
F = valkoinen/musta
G = vihreä
A = sininen
H = keltainen
C = vaalenpunainen
D = punainen

Minä koen sävelet ja musiikin usein muotoina. Kun kuuntelee jotain hyvää musiikkia tulee muovailtua käsillä ilmaa sen mukaan, tanssiminenkin on vähän tuollaista 'muotoilua'.

Sokeutuneiden ihmisten synestesian muuttumisesta löytyy tekstiä täältä
 
http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99996294

Yksittäisistä sävelistä ei tule mieleen mitään värejä, soinnuista sen sijaan jotain mielikuvia syntyy.
Minulla tulee duurisoinnuísta yleensä mieleen keltainen, kun taas molleista usein sininen. Ja kuten tiedetään, keltainen on huomattavasti voimakkaampi väri kuin sininen, jolloin sinistä täytyy käyttää reilusti enemmän. Tämä pätee kohdallani myös musiikkiin, duurisointuja osaan käyttää sävellyksissäni vain molleja sävyttämään, paitsi jos on kyseessä musikaalinen vitsi. En kertakaikkiaan vain ole koskaan ymmärtänyt duuria. Olenko jotenkin vammainen? Miksi se saa vatsani sekaisin kuin lappoamaton kilju?

mitä ekana tulee mieleen niin..
C - punainen
D - ?!??
E- keltainen
F - vihreä
G - vihreä
Ab - turkoosi
A - sininen
Bb - violetti
H - vaaleankeltainen (jotain tekemistä että V-aste E:stä?)
 
myös joskus sävel asteet.
Esim. minkätahansa sävelläjin ensimmäinen
I aste - punainen
VI - vihreä
jne..

E=Sininen
A=Punainen
C=Liila
D=Vihreä
G=Keltainen

Mulle G-sointu on ollut aina keltainen. Muuten ei ole mitään värejä eri soinnuilla.

Mulle kehittyi muutama vuosi sitten käsitys, jonka mukaan:
 
dm keltainen
em punainen
F ruskea
G vihreä
A sininen
B ihonvärinen (!)
 
ton väriaaltojutun vois kyllä joku laskea. Olis jännää
 
Ihan samat ku mulla, mutta A = tummansininen ja C = vaaleansininen!!! Ja sävelinä. Nuo ovat sointuja(ko)?

Tässä oon lueskellut ja miettinyt omia "visioitani".Huomasin että äänten korkeus ei tuo mulle mieleen juurikaan värejä.Sen sijaan saan todella vahvoja tuntemuksia äänenvärien ja "tekstuurien/materiaalien" tai "muotojen" yhteneväisyydestä.Saundit voi olla sileitä,karvaisia,taipuisia,koveria,valuvia jne.
 
Anyone else?Or should I get me coat?

en oo kyllä koskaan nähnyt mitään värejä äänien yhteydessä. Se on kyllä aika psykedelistä. Mites sitten tapahtuu kun on sointu, jossa sekoittuu esim. ruskea, sininen ja punainen? Onko kaikki soinnut mustan harmaan ruskeita?

Hassu juttu, mietin hetki sitten juuri tätä samaa asiaa ja ajattelin ,että ajatteleeko muut samalla tavalla... näköjään.
 
Omalta kohdalta tuo värien ja sävelten assosiaatio on jääny pelkästään valkoisien koskettimien varaan... Tämä on siis saanu alkunsa joskus ollessani vaahtosammuttimen näköinen... siis kokoinen, eli ensimmäisten vuosien aikana, kun aloitin pianonsoiton ja silloin piti opetella skaaloja. Skaaloissa mollit on jotenkin tummempia värisävyltään, mutta muuten samat värit kuin tuossa alla on mainittu. Jos pitää soittaa C-duuriasteikko, niin koko kokonaisuus on sinistä, mutta myös pelkästään yksittäisen sävelen soittaminen noudattaa samaa kaavaa.
 
C: sininen
D: punanen
E: tummanvihreä
F: oranssi
G: vaaleansininen
A: keltainen
H: ruskea

Taitaa olla aika yleistä liittää visuaalisia mielikuvia ääniin.
 
Kuinkas monella tuo toimii niinpäin että näette esim sinistä kun soitatte d mollisointua ja pystytte sen ärsykkeen perusteella myös tunnistamaan d mollisointuja elävässä musiikissa tai testissä?
 
Käsittääkseni siinä menee raja aidon synestesian eli todella pysyvien/muuttumattomien äänien värinäkemisreaktioiden ja yleisen tajunnan laajentuneisuuden välillä.
 
Käsittääkseni monet absoluuttisen korvan omaavat "kärsivät" myös synestesiasta.

nyt vasta kuulen eka kertaa synestesiasta, mutta aina mä oon nähny kaikki jutut esim. kirjaimet, numerot ja äänet väreinä ja olen kuvitellut että se on ihan normaalia. sitten numeroilla on omat kirjaimet ja myös päinvastoin. esim. keltainen, 1, B, ja kolmio muodostaa ryhmän. ja ainakun ajattelee jotakin noista niin ne on keltaisia.

Mielenkiintoista. Liittyykö siihen myös ääniä, makuja ja hajuja? :)

Aivotutkija Vilayanur Ramachandran:in kirjassa The emerging mind oli asiaa selvitetty. Taisi mennä niin, että värit ja äänet on representoitu aivoissa vierekkäisillä alueilla, ja synesteetikoilla on niillä main vähän piuhat sekaisin ;-)
 
Tämä Ramachandranin synestesia teoria on todella mielenkiintoinen. Eli homma ei siis todellakaan mene niin, että värien aallonpituudet korreloisivat vaikka äänien värähtelytaajuuksia (tämä menee lähinnä homeopatian sama-sama selittelyn puolelle). Ramachandranin laajempi teoriahan olettaa jonkinlaisen "ristilinkitykset" eri aisteja käsittelevien alueiden välillä aivoissa.
 
Synestesiaa voi olla erilaista, eli jotkut voivat olla numeroiden kohdalla synesteetikkoja, jotkut äänten. Ramachandranin mukaan luku ei ole kauhean vähäinen, noin yhdellä kahdestasadasta on jonkinlainen synestesia. Tosin en tästä sävelsynestesiasta tiedä.
 
Synestesian pitäisi olla todella vahva ominaisuus, jos sinulla on se. Todennäköisesti hahmottaisit pianon koskettimet esimerkiksi väreissä, ja mitään ongelmaa biisien blokkailussa ei sinänsä olisi (eli absoluuttista sävelkorvaa vastaavat kyvyt), jos tämmöistä ei ilmene, on kyse todennäköisesti siitä että olet vain jotenkin mielikuvatasolla kehittänyt itsellesi tuollaiset yhteydet. Jos ne toimivat, ilman tietoisuutta siitä mitä säveltä kuulet, niin hyvä, sinulla on absoluuttinen sävelkorva, jos eivät.. niin.. no sitten ei ole.
 
Itselläni ei ainakaan ole absoluuttsita, enkä hahmota tuota yhteyttä ollenkaan. Jos tulen "puhtailla korvilla" tilanteeseen, niin en erota soiko nyt A vai Ab, joten vaikea niille olisi mitään vakiintunutta väritaulukkoa laittaakaan. Sen sijaan erilaiset intervallit tuottavat toki monenlaista assosiaatiota. Sointutasolla tämä on tietysti vahvimmillaan, joku maj7 on varmaan sinen, koska se on tyyni väri jne. Mutta tämä ei enää ole synestesiaa.
 
sehän voi olla oppimus kysymys eli voit opettaa aivosi näkemaan vaikka R-kioskin logon aina kun kuulet C-7 -soinnun.
 
Kuten Ramachandran huomauttaa, synestesia on periytyvä ominaisuus, joka vie uskottavuuden tältä oppimisteorialta.
 
Kyse on myöskin ihan uniikista kyvystä, esimerkiksi numeroiden synestesiatestissä, synesteetikot pystyvät tunnistamaan erilaisia muotoja numerojoukoista synestesiansa avulla huomattavasti ei-syntesteetikkoja nopeammin.
 
Suosittelen lukemaan taikka kuuntelemaan asiasta tuolta, jos kiinnostus heräsi: http://bbc.net.uk/radio4/reith2003/lecture4.shtml