Miksiköhän aina kun lähin soitin on jossakin miljoonien valovuosien päässä, alkaa päässä soida jonkunlainen tilitys, johon alkaa kehittyä aluksi jonkunlainen komppi, ja kohta kehittyy myös bassokuviot ja rumpu fillit..
Ja sitten kun vihdoinkin pääsee jonkun soittimen ääreen, niin jo sinfoniaksi kehittynyt kappale onkin häipynyt päästä!
Ja seuraavana keski yönä alkaa taas päässä soida musiikki, ja se soikin sitten aamu kolmeen asti, ja kun aamulla hätkähtää hereille ja hyppää luomisen innossa pianon ääreen, niin päässä ei enää liikukkaan mitään..
Onko jollakulle muullekkin tullut joitakin tämänkaltaisia kokemuksia?..
Aina, ystävä hyvä aina... Öiden lisäksi tätä on tapahtunut töissä ja siellä ei oikein kehtaa mennä vessaan kirjoittamaan mieleen tulleita melodioita kännykän soittoääneksi muistiin. Mieleen tulleita melodioita pitäisi soittaa monta kertaa että ne muistaisi ilman apuvälineitä siihen asti kun pääsee kotiin. Nyt teen tässä koko ajan musiikkia ja äsken oli pienoinen idea mielessä mutta se katosi Salattujen Elämien aikana. :P #Muusikoiden.net myös QuakeNetissä *** "But it's nice and relaxing to stand naked by the window watching heaven's children falling as rain..." |
Chimera