Musiikin teoria ja säveltäminen ›

mitä jos opettelis ensiks kuuntelemaan yhtä nuottia ennenkuin edes yrittää kuunnella kahta yhtäaikaa?

Itse olen aika huono tuossa biisien plokkaamisessa korvakuulolta. Helpoista melodian pätkistä on hyvä alkaa. Sitten, jos vähän tuntee teoriaa, voi koettaa arvailla mitä sointuja siinä voisi olla ja sitten kokeilla. Tai toisinkin päin tietysti, jos löytää soinnut, voi arvailla, että miten se melodia menisi ja sitten se helpommin löytyy kokeilemalla. Tulikohan vähän sekavaa selitystä?

Jep eli jos en vieläkään oo esittäny asiaa tarpeeks selkeesti ni pistetää ny viel yks esimerkki miks haluisin tota sävelkorvaa kehittää..
 
Elikkä sanotaa vaikka et joku sanois sulle "soita se ja se kappale" jota et oo ikinä treenannu, mut jos sä tai se toinen kaveri osaa hyräillä sen ni et osais siit aika helposti lähtee liikkeelle ettei se mee siihe et hommaan menee tunti ku ettii niitä säveliä, vaan että homma sujuis melkee heti.
 
Ear Master Pro toki saattaa olla hyvä ohjelma mut löytyyks jotai vaihtoehtoi, ei viittis maksaa :)

Elikkä sanotaa vaikka et joku sanois sulle "soita se ja se kappale" jota et oo ikinä treenannu, mut jos sä tai se toinen kaveri osaa hyräillä sen ni et osais siit aika helposti lähtee liikkeelle ettei se mee siihe et hommaan menee tunti ku ettii niitä säveliä, vaan että homma sujuis melkee heti.
 
se biisien blokkaileminen tuntuis mun mielestä edelleen parhaalta tavalta hahmottaa noita hommia :)
 
eilen just bändin toisen kitaristin kans alettiin veivaamaan sitä belle ja sebastian kappaletta.. (maailmaan mä avaraan tahtoisin mennä vaeltamaan.. jne..) pari minuuttia ja oli soinnut ja melodia kasassa ja sitä sitte soiteltiin siinä. aika kaunis melodia tuossa muuten :D ja ikinä ei oltu ennen soitettu, jostain vaan yhtäkkiä pöllähti päähän tuo biisi..

No ei niitä "yksittäisiä" intervalleja ja sointuja turhaan opetella. Kyllä ne melodiat ja sointukadenssit muodostuu ihan niistä samoista soinnuista ja intervalleista. Eli jos opettelee kuulemaan yksittäisiä sointuja ja intervalleja, niin kyllä siitä on suunnattomasti apua biisien blokkailuun.
 
Joo-o, olen täysin samaa mieltä: Intervallien tunnistamisestahan koko homman on lähdettävä. Tässä nyt vain taidettiin hakea harjoitusta suoraan melodioiden ja sointukadenssien tunnistamista varten.

Jep eli jos en vieläkään oo esittäny asiaa tarpeeks selkeesti ni pistetää ny viel yks esimerkki miks haluisin tota sävelkorvaa kehittää..
 
Elikkä sanotaa vaikka et joku sanois sulle "soita se ja se kappale" jota et oo ikinä treenannu, mut jos sä tai se toinen kaveri osaa hyräillä sen ni et osais siit aika helposti lähtee liikkeelle ettei se mee siihe et hommaan menee tunti ku ettii niitä säveliä, vaan että homma sujuis melkee heti.
 
Ear Master Pro toki saattaa olla hyvä ohjelma mut löytyyks jotai vaihtoehtoi, ei viittis maksaa :)
 
Jos haluaa oppia jotain niin kannattaa tehdä sitä. Eli noiden biisien blokkauksen ja trainer-ohjelmien lisäksi kannattaa myös ihan hyräillä sitä mitä soittaa. Ja esim. siirtää päässä pyöriviä melodioita kitarankaulalle. Niin ja taustojen päälle jamittelu kannattaa myös aina.

Ear Master Pro toki saattaa olla hyvä ohjelma mut löytyyks jotai vaihtoehtoi, ei viittis maksaa :)
 
Ear master on hyvä, suosittelen! Jos et halua maksaa, niin kyllä netistä varmaan crack löytyy ;)
 
Samoja harjoituksia pystyy tekemään myös www.musictheory.net sivulla. Taisi sieltä saada ladattua jonkun off-line versionkin, että ei tarvitse netissä roikkua kun treenaa.

En tosta ohjelma-jutskasta osaa sanoo mitään...enkä edelleenkään oikeen käsittäny, onko tarkoitus säestää, vai soittaa itse melodiaa...vai kumpaakin yhtäaikaa. En oikeen usko, ett millään ohjelmalla vois melodian hahmottamisjuttuja kehittää...ja vähän skeptinen oon ton säestyspuolenkin harjoittamisen suhteen.
 
Itselleni kuitenkin luontevin tapa on se, ett yritän ensitöikseni löytää melodian rinnalle bassosävelet(perus, kanta...mikä lie?!). Tärkeintähän on tietysti tunnistaa, ett missäkohdin sointu vaihtuu. Ei sellaista bumtsibum sydeemiä hetkessä opi, mutt kun ymmärtää ton perjaatteen, ni kehittyy.

En tosta ohjelma-jutskasta osaa sanoo mitään...enkä edelleenkään oikeen käsittäny, onko tarkoitus säestää, vai soittaa itse melodiaa...vai kumpaakin yhtäaikaa. En oikeen usko, ett millään ohjelmalla vois melodian hahmottamisjuttuja kehittää...ja vähän skeptinen oon ton säestyspuolenkin harjoittamisen suhteen.
 
ei oo oikeen nää termit hallussa joten en ees tiiä mitä säestäminen tarkottaa. (veikkaisin sitä taustakomppausta tms)
 
Mutta siis joskus entinen kaveri kerto et sen faija osaa kertoo iha kuuntelemalla biisiä mitä säveliä melodiassa soi. Luulen et suurin osa harjottaa tota sävelkorvaa ihan vaan kuuntelemalla ja sit koittamalla arvata mikä sävel oli kyseessä. (siis ne jotka sit tosissaan yrittää harjottaa sitä)
 
Eli jos osais tunnistaa ihan kuuntelun perusteella mitä säveliä jossain biisissä on ja jos on otelautaki niin hallussa että löytää samat sävelet sieltä ni vois periaatteessa soittaa mitä vaan oikein ensiyrittämältä mistä muistaa melodian.

Eli jos osais tunnistaa ihan kuuntelun perusteella mitä säveliä jossain biisissä on ja jos on otelautaki niin hallussa että löytää samat sävelet sieltä ni vois periaatteessa soittaa mitä vaan oikein ensiyrittämältä mistä muistaa melodian.
 
Tuota varmaan kannattaisi lähteä sitä kautta harjoittelemaan, että ensin tunnistaa säveliä sieltä omasta instrumentistaan ja sen jälkeen tunnistaa ne sävelten nimet. Korva tottuu siihen omaan soittimeen kun sitä paljon räplää ja sitä kautta sävelet alkavat jäämään mieleen.

Antakaas vinkkejä millä sais kehitettyy vähä tota sävelkorvaa et vois soitella semmosia biisejä mitä ei oo ennen harjotellu.
 
Löytyyks jotai ohjelmaa mikä treenais tätä?
 
En oo varma kuuluuks tää tälle palstalle mut semmonen fiilis et täält saattas tulla järkevimmät vastaukset.
 
Band In A Boxissa on nuottikorvan treenausosio. Voi harjoittaa sointujen tai intervallien kuulemista.

--------------------------------------------------------

ei oo oikeen nää termit hallussa joten en ees tiiä mitä säestäminen tarkottaa. (veikkaisin sitä taustakomppausta tms)
 
Mutta siis joskus entinen kaveri kerto et sen faija osaa kertoo iha kuuntelemalla biisiä mitä säveliä melodiassa soi. Luulen et suurin osa harjottaa tota sävelkorvaa ihan vaan kuuntelemalla ja sit koittamalla arvata mikä sävel oli kyseessä. (siis ne jotka sit tosissaan yrittää harjottaa sitä)
 
Tarkoitin sitä, ett onko tarkoitus opetella kappaleen soinnut ja melodia...kuuntelemalla.
 
Yleensähän kappale menee joko duurista tai mollista. Kun sitt ymmärtää, millainen "yhteys" näillä sävellajeilla on...(siis tarkoitan, rinnakkaisävellajin ymmärtämistä), ni uskon ett on aika vahvoilla.
 
Jos kaveris faijalla on vaikka absoluuttinen sävelkorva, ni sillonhan homma käy ilman sointintakin. Kyllä se soittimen kanssa onnistuu, vaikka nyt ei absoluuttinen sävelkorva oliskaan.

Paras treeni korville on biisien opettelu korvakuulolta. Aluksi se saattaa vaikuttaa todella hankalalta mutta ajan myötä homma helpottuu. Itse nelisen vuotta sitten kun aloitin musiikkihommat rupesin sekvenssoimaan MIDI-tiedostoja ja siitä oli tosi paljon hyötyä (Husun Pertin kanssa mm. Nightwishiä http://koti.mbnet.fi/phusu/index.php?sivu=music) Nyt blokkaaminen tuntuu lasten leikiltä. Vielä kun kädet olisivat yhteistyöhaluiset sävelkorvan kanssa.

Tarkoitin sitä, ett onko tarkoitus opetella kappaleen soinnut ja melodia...kuuntelemalla.
 
Tarkotus on oppia soittamaan biisit (primavistana?) niin että tietää biisin ja osaa vaikka hyräillä sen kuitenkaan ennen harjottelematta sitä. Eli siis ilman harjotusta osais soittaa vaikka sitä mitä hyräilee.
 
Yleensähän kappale menee joko duurista tai mollista. Kun sitt ymmärtää, millainen "yhteys" näillä sävellajeilla on...(siis tarkoitan, rinnakkaisävellajin ymmärtämistä), ni uskon ett on aika vahvoilla.
 
Varmastikin on, ja vieläkin vahvemmilla kun ymmärtää ihan kaiken ihan kaikesta.
 
Paras treeni korville on biisien opettelu korvakuulolta.
 
Juuh, tuppaa motivaatio vähä laskee noitten ohjelmien kanssa mut mietin vaa millä keinolla toi korvakuulo kehittyis nopeiten. Kuuntelen viel eniten jotai metallii ni se o vähä turhan nopeeta yleensä jotta jäis noi sävelet päähä.
 
Pitäsköhä sitä jauhaa biisei aina uudestaa kunnes homma sujuu vai antaa esim winampista tulla vaan biisiä toisen perään ja yrittää siinä sit soitella perässä?
 
Luulen et toi ensimmäinen vaihtoehto kehittäs vaan muistaa otelaudan otteita mut jos taas ei pysähdy kuuntelee niit melodioit uudestaan ja uudestaan ni ei ehkä jää sit sävelet päähä niin helposti.
 
Entäs mitä mieltä hyräilystä samaan aikaan ku soittaa? Muistelen et joku/jotkut ois tämmösestä puhunu, en kyllä oo varma kuuluko se tähän asiayhteyteen mutta epäilen vahvasti että kuulu.

Alkuperäiselle kysyjälle. Tuota tuota, noiden tietojen perusteella suosittelisin seuraavanlaista menetelmää:
 
1. Oma soitin kouraan.
 
2. Hyräile joku random melodia tyyliin diudidaudaduujaujau ja ota se vaikka nauhalle, ettet vain ala vahingossa muuttamaan sitä (jos onnistuu helposti)
 
3. Soita soittimella kyseinen melodia.
 
Jos et ole koskaan kyseisenlaisia juttuja tehnyt, niin aivan hyvin sulla saattaa aluksi mennä vartti muutaman sävelen selvittämiseen, mutta se on ihan normaalia ja pakollista. Oikoteitä ei ikävä kyllä ole. Harjoitteleminen ja asian tekeminen on loppujenlopuksi ainoa mahdollisuus kehittyä. Yksi kaunis päivä huomaat, jos jaksat harjoitella, että pystyt soittamaan hyräilemäsi melodiat sen kummemmin miettimättä. Sointujen kanssa tottakai periaatteessa sama homma.
 
Varsinkin sointujen kanssa auttaa myös ihan vaikka 1/3-teorian tunteminen ja sisäistäminen.

Tulevalla keikalla bändi vetää biisejä Eb-vireessä eli kitarat ja bassot puolikkaan alhaalla. Onhan noissa synissa tuo transponointinappula mut sit ei pysty oikein kunnolla vetää, korvat vie harhateille; eiku vaan puol alhaalta soittamaan kaikki. No; harjoitus tekee mestarin`? Tai ei ainakaan ole pahasta

Sanoisin, että voittamaton yhdistelmä on hyvä soitinprimavistan hallitseminen ja hyvä solfapää. Molemmat treenattavissa ja niillä kai parhaat soittajat veivaa.

Tulevalla keikalla bändi vetää biisejä Eb-vireessä eli kitarat ja bassot puolikkaan alhaalla. Onhan noissa synissa tuo transponointinappula mut sit ei pysty oikein kunnolla vetää, korvat vie harhateille; eiku vaan puol alhaalta soittamaan kaikki. No; harjoitus tekee mestarin`? Tai ei ainakaan ole pahasta
 
Ei kai?

Tulevalla keikalla bändi vetää biisejä Eb-vireessä eli kitarat ja bassot puolikkaan alhaalla. Onhan noissa synissa tuo transponointinappula mut sit ei pysty oikein kunnolla vetää, korvat vie harhateille; eiku vaan puol alhaalta soittamaan kaikki. No; harjoitus tekee mestarin`? Tai ei ainakaan ole pahasta
 
Siitä on jo joitain vuosia, kun soitin ekan keikkani P*pe Will***gin kanssa. Se oli laivakeikka, johon tulin puolessa välissä pestiä tuuraamaan. Artistille oli sen verran jo konjamiini ja laivan ilmastointi maistunut, ettei ylä-äänet enää helähtäneet entiseen malliin. 5 min. ennen keikkaa hän sitten ilmoittikin, että kaikki biisit vedetään tänään kokosävelaskelta alempaa. Itse hän viritti kitaransa D-vireeseen, ja ehdotti että tekisin saman bassolleni. Korvani ei siihen sopeudu ja bassonkin nauhat alkavat rätistä, jos noin radikaalisti kaulan jännitystä muuttaa. Ainoa vaihtoehto oli siis soittaa keikka niin, että transponoin joka biisin kokosävelaskeleen alaspäin. Kyllähän siitä selvittiin, mutta muutama ylimääräinen hikipisara siinä vierähti, kun koko illan soitti prima vistaa transponoiden...