EP: Piano on tietenkin hyvä teorianopiskelussa, varsinkin jatkossa, itse aikanaan opiskelin nuotit ja teoriaakin alkuun ihan kitaran kanssa.
Ne soinnut jäi jotenkin päähän ja siitä on ollu suuri apu niin basson kun koskettimienkin soitossa.
Se on vähän mikä itselle sopii parhaiten.
E: Jos löytää jostakin vielä Ilpo Saastamoisen kitarakirjan niin siinä on kyllä sellanen opus, että tarvii myöhemminkin.
Hanurillakin voi opetella nuotteja. Kiippari sekin on. Siis jos on kiipparihanuri. Ja siinä on fiksusti soinnut laitettu vasemmalle kädelle yhdelle napille (duuri, molli, septimi, dim). 50e makso vanha neukkulainen ja kiva sillä on vedellä menemään:-) |
Ittellä ei ollut lapsuudessa tai nuoruudessa opetusta musiikkiin oikeastaan lainkaan. Muistan nokkahuilun kauhean äänen ala-asteelta. Ja sen, että juuri kun oltiin opeteltu että joku kirjain oli joku sormitus ja ääni, niin sitten (kun nuotit olivat olleet näytillä aina vierellä) eräänä päivänä opettajamme sanoi, että nythän te sitten osaattekin jo soittaa nuoteista. Kirjaimet piti jättää ja en enää osannutkaan taas yhtään mitään. Siinä mun trauma nuotteihin.
Opettelin ite vanhemmalla iällä musiikin ilmaisukeinona. Aloittelin hammond-uruilla ja pianolla. Siitä seurasi yksi rumpu, jolloin löysin oman rytmin ja tajusin henkkoht, että musiikki lähtee rytmistä ja jokaisella ihmisellä on oma luontainen rytmi. Palasin peruslähteelle. Samaan mistä löytyy kävely, rytmistä, ja puhe ja laulu ja olemuskin monin puolin.
Sitten löytyi kitara, jossa yhdistyi rytmi ja soinnut, eli äänet. Kirjaimet soinnuissa tuntuivat hyvältä, ehkä muistona koulusta, koska siellä ne olivat olleet turva, kirjaimet (H, A, G jne). Ja kirjaimille löytyi mukavia ääniä. Ja omaa ääntä voi käyttää samalla, koska ei tarvinnut puhallella.
Kiitos.
Jos joku löytää jostain nokkahuiluesityksen, jossa soolo-nokkahuilu kuulostaa miellyttävältä instrumentilta äänenä, niin voisitteko lähtettää minulle linkin, jotta saisin edes kerran elämässä kuulla, että se nokkahuilu voi kuulosta miellyttävältä ja pääsisin eroon pahoista ääni-muistoista. (perusnokkahuilu, ei matalampi). Sellasta....
edit. kotona meillä ei kuunneltu musiikkia, ja ensimmäisen kerran musiikki löytyi ihan kuuntelemallakin vasta lukion aikana. Joten aika omalla panoksella on koko musiikki ja sen ymmärrys itselle syntynyt. Musiikki on ilona! |
jyrkiii
Zeeboo
baron