Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Minä teen sen näin.
Lataan biisin Audacitylle, jolla sitä voi hidastella kuten edellä on mainittukin.
Selvitän sävel-lajin,saadakseni etumerkin nuottiin, soittamalla mukana.
Sitten selvitän tahtilajin ja rytmin kuuntelemalla ja komppaamalla mukana ,tämä on tärkeä
että saa nuottiin oikean tahtilaji merkinnän.
Sen huomaa kyllä nuottia kirjoittaessa jos tahtilaji ei stemmaa.
Melodian kuuntelen niin että osaan sen ulkoa ja vaikeammat kohdat kuten pienet
intervallit tai sävel-laji vaihdokset,synkoopit,tauot ym. saa selville hidastamalla tempoa.
Soinnut löytää samalla tavalla.
Aloita helpoilla biiseillä(tutuilla),joihin sulla ei ole nuotteja.
Kun taito karttuu voi nuotintaa koko sovituksen.
Minä teen nuotteja iskelmä- ja tanssimusiikista en muista genreistä osaisikaan.
Nuotinnusohjelmalla soittelen ja korjailen ja lopuksi testautan kavereilla.
Siitä vaan nuotintamaan.

Mie en juuri käytä ku (puu)korviani ja jottai soitinta essim. kitaraa tai koskettimia.
Siittä on monenlaista hyötyä ja hankalan kohdan selvittäminen omin avuin huipentuu sanoinkuvaamattomaan hyvänolontunteeseen (lähes or..) : )

rintapek: Ihan mielenkiinnosta - oliko musikaalisuuden määritelmä tehty ennen testiä vai vasta sen lopputulos?
 
Nää koehenkilöt oli lajiteltu ennen testiä, en nyt muista tarkkaan millä perusteella, oisko siellä ollut musiikkioppilaitoksen oppilaat musikaalisina ja rahvas epämusikaalisina?
Ja nää luvut oli keskiarvoja jotka tilastollisesti merkittävästi erosivat toisistaan, yksilötapauksissa ei musikaalinen saattoi olla hyvä ja "musikaalinen" huono.