Musiikin teoria ja säveltäminen ›

hmm ajattelin lisätä omia kokemuksia tähän näin.
 
Elikkäs, mitä olen seuraillut miten jotkut ymmärtävät ja käyttävät moodeja on ollut vähän hämmentävää.. Eli moodit on ihan yhtälailla sävellajeja kuten meille tutut Duuri ja molli sävellajit, mut jotkut käsittävät asian sillain että jos on vaikka sointukierto jossa C on ensimmäinen aste, sanotaan vaikka (C,Am,F,G7) ja pitäs jollain asteikolla improvisoida ni monesti olen kuullut porukoiden puhuvan tyyliin, ''mä käytänki F-lyydistä'' tai et ''G-miksolyydinen on tähä hyvä!'' totuushan kummiski on että soitat C-duuri asteikkoa..(koska nuo yllämainitut 2 moodia kuuluu C-duuriin)
 
Pointti oli siis että perusnuotti on aina perusnuotti ja sen perusteella eletään, moodeissa on eri intervallit joka tekee niistä erillaisia, esimerkiksi C-lyydinen skaala on kuin C-duuri skaala mut F ylennetään Fissäks, ja C ja F# intervalli on tritonus(#4) eli ensimmäisen asteen sointu voipi olla vaikkapa Cmaj9#4, normaali C-duuri skaalassa vastaava sointu olisi Cmaj9add11..C-duuri skaalassa luonnollisesti toisen asteen sointu olisi Dm7, mutta koska C-lyydisessä skaalassa on korotettu F niin tästä muodostuu D nuotin duuri terssi, ja soinnuksi D7. tällä tavalla pidämme moodin oman harmonian kasassa ja saamme oikeasti ulos sen mitä siitä asteikosta pitäisikin, hämmentävää on se että kaikilla 7 eri asteikoilla on samat etumerkinnät, USEIN löydät oikean asteikon kun katsot mihin nuottiin kappale loppuu..(esim, paperilla on A-duurin etumerkinnät, kappale loppuu D nuottiin, ni veikkaukseni olisi D-lyydinen...ei tosin aina)
 
hmm, toivottavasti joku ymmärsi mun pointin, kello on tosin aika paljon...

sebaz: USEIN löydät oikean asteikon kun katsot mihin nuottiin kappale loppuu..(esim, paperilla on A-duurin etumerkinnät, kappale loppuu D nuottiin, ni veikkaukseni olisi D-lyydinen...ei tosin aina)
 
No ei läheskään aina. Muuhun kuin I asteen sointuun loppuvia kappaleita (esim. pitkä fermaatti IV(7)-asteella vähän blueshengessä) on paljon enemmän kuin aidosti modaalisia kappaleita.
 
Toisekseen, modaaliset kappaleet kannattaa (munsta) kirjoittaa joko a) ilman etumerkkejä tai b) "duuripohjaiset" moodit vastaavan duuriasteikon ja "mollipohjaiset" vastaavan molliasteikon etumerkeillä ja käyttää kiinteästä etumerkinnästä poikkeavien (karaktääri)sävelten kohdalla tilapäisiä ylennyksiä, alennuksia ja palautuksia.
 
D-duurin etumerkintä (2#): jooninen, lyydinen, miksolyydinen, overtone (esim. Simpsons-teema), itämaiset duuripohjaiset asteikot (?) kuten phrygian dominant...
D-mollin etumerkintä (1b): doorinen (kyllä, se Bb palautetaan B:ksi tarvittaessa vaikka joka kerta), fryyginen, aiolinen...

jooh, no omakokemus on tuo, en oo sen vertaa moodeja paperilla nähny, noin se kuitenki minulla on toiminut.

sebaz: jooh, no omakokemus on tuo, en oo sen vertaa moodeja paperilla nähny, noin se kuitenki minulla on toiminut.
 
No se on hyvä että toimii.

Janus:Toisekseen, modaaliset kappaleet kannattaa (munsta) kirjoittaa joko a) ilman etumerkkejä tai b) "duuripohjaiset" moodit vastaavan duuriasteikon ja "mollipohjaiset" vastaavan molliasteikon etumerkeillä ja käyttää kiinteästä etumerkinnästä poikkeavien (karaktääri)sävelten kohdalla tilapäisiä ylennyksiä, alennuksia ja palautuksia.
 
Mä törmäsin Aretha Franklinin piisiin (eka levyttäjä, ei tekijä) "Chain Of Fools".
Se menee koko ajan A-doorisessa mitä nyt lopussa modulaatio C-lyydiseen.
 
Oon löytänyt siitä nuotit sekä G-duurin että A-duurin etumerkeillä.
Ymmärsinkö oikein että on fiksumpaa on kirjoittaa se G-duurin etumerkeillä jolloin tilapäisetumerkkejä ei tarvita juuri laisinkaan?
 
(Mä aloin pällistellä että originaalisävellaji on G-duuri ja ainoa sointu Am7. A-duurilapun mukaan taas se ainoa sointu on A7#9. Tästä tulee mieleen BMW-tappelu:-)

Jos pelkkä melodia pitäis kirjoittaa, niin mä kirjoittaisin sen A-mollin etumerkeillä + ristisin sen fissän tarvittaessa. Tai sitten G-duurin etumerkeillä. A-duuri on ehkä valittu johonkin julkaisuun siksi että on kirjoitettu ne dominanttiseiskat (myös A7#9) nuotein ulos jolloin on sitten saatu etumerkkejä vähemmäksi.

Dr Dominant: Jos pelkkä melodia pitäis kirjoittaa, niin mä kirjoittaisin sen A-mollin etumerkeillä + ristisin sen fissän tarvittaessa. Tai sitten G-duurin etumerkeillä. A-duuri on ehkä valittu johonkin julkaisuun siksi että on kirjoitettu ne dominanttiseiskat (myös A7#9) nuotein ulos jolloin on sitten saatu etumerkkejä vähemmäksi.
 
Mua ihan oikeesti hämäsi että etumerkit G-duuri ja ainoa sointu Am7. A-mollin etumerkintä ja muutama tilapäinen F# tuntuisi mulle luontevimmalta.

Maailma on mulle täynnä ihmeellisiä asioita.
 
Green Onions (se Dressman mainoksen piisi) menee periaatteessa F-mollissa.
Mulla on paritkin printatut nuotit ja muutama netin mideistä nuoteiksi tehty versio.
 
12-tahdin molliblueskierto, jonka soinnut periaatteessa Fm7, Bbm7 ja Cm7 tai C7. Tässä viimeisessä soinnussa on kirjavuutta eri versioiden välillä.
 
Kumpi oikein?
http://www.youtube.com/watch?v=_bpS-cOBK6Q

baron: Mä törmäsin Aretha Franklinin piisiin (eka levyttäjä, ei tekijä) "Chain Of Fools".
Se menee koko ajan A-doorisessa mitä nyt lopussa modulaatio C-lyydiseen.
 
Mut eikös se mene C:stä...?
 
Oon löytänyt siitä nuotit sekä G-duurin että A-duurin etumerkeillä.
Ymmärsinkö oikein että on fiksumpaa on kirjoittaa se G-duurin etumerkeillä jolloin tilapäisetumerkkejä ei tarvita juuri laisinkaan?
 
Haluttaessa voidaan modaalinen kappale nuotintaa myös ikäänkuin sen "lähtökohtamoodin" (jooninen) mukaan, esim. Bachilla 'Doorinen toccata ja fuuga in d on nuotinnettu ilman etumerkkejä.
 
(Mä aloin pällistellä että originaalisävellaji on G-duuri ja ainoa sointu Am7. A-duurilapun mukaan taas se ainoa sointu on A7#9. Tästä tulee mieleen BMW-tappelu:-)
 
Musta se Arethan alkuperäislevyversio on sinnä mielessä niin herkullinen, että se ei oikein ole kumpaakaan, duuria eikä mollia; se on vain bluesia. Välillä tarjotaan duuria ja välillä mollia, ja eri soittimet erilailla. Ja laulu menee jossain siinä välissä...
 
Mut katsopa YouTubesta vaikka Eva Cassidyn ja Joe Cockerin versiot, Evan version voi mun mielestä jo sanoa olevan mollissa ja Joen duurissa, aikamoinen ero!

baron: Maailma on mulle täynnä ihmeellisiä asioita.
 
Green Onions (se Dressman mainoksen piisi) menee periaatteessa F-mollissa.
Mulla on paritkin printatut nuotit ja muutama netin mideistä nuoteiksi tehty versio.
 
12-tahdin molliblueskierto, jonka soinnut periaatteessa Fm7, Bbm7 ja Cm7 tai C7. Tässä viimeisessä soinnussa on kirjavuutta eri versioiden välillä.
 
Kumpi oikein?
http://www.youtube.com/watch?v=_bpS-cOBK6Q
 
Älä mieti!! :)
 
Vähän sama juttu kuin Chain Of Foolsissa. Ei duurissa eikä mollissa, vaan heiluu herkullisesti siinä välissä, vaikka heiluminen onkin toteutettu "jäsennellymmin" sointuvaihdosten avulla. Eka sointu on kyllä F-duuri, mutta jo seuraava Ab-duuri tuo mollisävyn. Jos jompaakumpaa merkkaa liian selkeästi ja/tai pitkään, niin taika katoaa!
 
Ja unohda painonuotit näissä!!!!!

baron: 12-tahdin molliblueskierto, jonka soinnut periaatteessa Fm7, Bbm7 ja Cm7 tai C7. Tässä viimeisessä soinnussa on kirjavuutta eri versioiden välillä.
 
Kumpi oikein?
 
No se varmaan vähän riippuu - siinä kohti kun mennään tuonne C:lle, niin ekan kahden iskun ajan urkustemmassa on selkeä dominanttiseiska, kolmosiskulla tuon riffin takia molliterssi bassossa suhteessa C:hen, sen vuoksi varmaan jotkut ovat tarjonneet Cm7:aa sinne vitosasteelle. Mä tarjoaisin kuitenkin C7 kun se tulee vahvalle iskulle niin selkeästi, ja loput tahdista menee riffin (=melodisen liikkeen) piikkiin.
 
Siitä kumpi tapa on oikein mulla ei oikeastaan ole mielipidettä.

Komppia Rantsulle täältä suunnasta ... tällainen musa ei oikein mahdu duuri-molli-tonaaliseen raamiin. Se mauste niinkuin Rantsukin on sanoi tulee siitä että ollaan bluesisti siellä välimaastossa. Unohtamatta sitten sitä rytmistä puolta tässäkin biisissä!! Tsekatkaas oikeasti miten siisti toi rumpukomppi on. Ei mitään voi lisätä tai ottaa poies! (Allekirjoittaneen nöyrä mielipide siis tämä)

Dr Dominant: ...kolmosiskulla tuon riffin takia molliterssi bassossa suhteessa C:hen, sen vuoksi varmaan jotkut ovat tarjonneet Cm7:aa sinne vitosasteelle. Mä tarjoaisin kuitenkin C7 kun se tulee vahvalle iskulle niin selkeästi, ja loput tahdista menee riffin (=melodisen liikkeen) piikkiin...
 
C7#9 yms ja tms & bules-tonaliteetti? Mutta ei V:lle molliseiska ei niin tyylinmukainen valinta miun mielest.

Tommittaja: aa.. kiitos! tuo selvensi melkein täydellisesti :D elikkä juurikin näin: C:n moodit menevät siis:
 
1. CDEFGAH
2. DEFGAHC
3. EFGAHCD
4. FGAHCDE
5. GAHCDEF
6. AHCDEFG
7. HCDEFGA
 
Noin minäkin olen moodit ymmärtänyt, mutta en ole tästäkään ketjusta saanut mitään tolkkua sille, mihin niitä tarvitaan.
 
Näissähän on kaikissa samat sävelet ja eron kuulee vain skaalaa järjestyksessä soitettaessa. Miten sen eron kuulee oikeata musiikkia soitettaessa. Jos minä sooloilen jotain C-duuriasteikolla, niin mistä ketusta sen tietää, mistä moodista minä soitan ja mitä väliä sillä on?

Squierrel: Noin minäkin olen moodit ymmärtänyt, mutta en ole tästäkään ketjusta saanut mitään tolkkua sille, mihin niitä tarvitaan.
 
Näissähän on kaikissa samat sävelet ja eron kuulee vain skaalaa järjestyksessä soitettaessa. Miten sen eron kuulee oikeata musiikkia soitettaessa. Jos minä sooloilen jotain C-duuriasteikolla, niin mistä ketusta sen tietää, mistä moodista minä soitan ja mitä väliä sillä on?
 
Jos soitetaan vain C-duurisävellajin moodeja (C-jooninen, D-doorinen, E-fryyginen jne) voi olla vaikeaa hahmottaa moodien eroja.
 
Mutta jos soittaa
C-jooninen
C-doorinen
C-fryyginen
jne
peräkkäin niin moodien erot helposti hahmottuvat.

baron:
 
Mutta jos soittaa
C-jooninen
C-doorinen
C-fryyginen
jne
peräkkäin niin moodien erot helposti hahmottuvat.
 
Mutta kun noissahan on kaikissa ne samat sävelet. Ainoa ero on vain siinä, mistä sävelestä skaalaa aletaan luettelemaan.
 
Mutta kun noi moodithan vain kertovat sen, mistä sävelestä alkaen skaalan sävelet luetellaan. Niissähän on vain eroja silloin, kun soitetaan skaalaa, aloitetaanko se Doosta vai Reestä.
 
Mutta mitä merkitystä on käytännön soittamisen kannalta siinä, käytetäänkö siinä skaalaa CDEFGAH vai DEFGAHC vai peräti GAHCDEF? Taatusti kuulostaa ihan samalta, samat sävelet on käytössä, samassa C-duurissa mennään koko ajan.

Squierrel: Mutta kun noissahan on kaikissa ne samat sävelet. Ainoa ero on vain siinä, mistä sävelestä skaalaa aletaan luettelemaan.
 
Eikä ole samat sävelet C-joonisessa ja C-doorisessa jne.
 
C-joonisessa ja D-doorisessa on.
 
Mutta mitä merkitystä on käytännön soittamisen kannalta siinä, käytetäänkö siinä skaalaa CDEFGAH vai DEFGAHC vai peräti GAHCDEF? Taatusti kuulostaa ihan samalta, samat sävelet on käytössä, samassa C-duurissa mennään koko ajan.
 
C-duurissa ja a-mollissa on kanssa samat sävelet mutta silti kuulostaa eri asialta. Pointti on siinä, että skaaloissa eri kohdissa olevat sävelet eivät ole samanarvoisia.

Squierrel: Mutta kun noissahan on kaikissa ne samat sävelet. Ainoa ero on vain siinä, mistä sävelestä skaalaa aletaan luettelemaan.
 
Mutta kun noi moodithan vain kertovat sen, mistä sävelestä alkaen skaalan sävelet luetellaan. Niissähän on vain eroja silloin, kun soitetaan skaalaa, aloitetaanko se Doosta vai Reestä.
 
Sä et ole sisäistänyt hommaa:
 
C-jooninen : C D E F G A H C
C-lokrinen : C Db Eb F Gb Ab Bb C
 
Soittele peräkkäin ja jos kuulostaa samalta, vaihda soittaminen pitsinnypläykseen.

baron: Sä et ole sisäistänyt hommaa:
 
C-jooninen : C D E F G A H C
C-lokrinen : C Db Eb F Gb Ab Bb C
 
Soittele peräkkäin ja jos kuulostaa samalta, vaihda soittaminen pitsinnypläykseen.
 
En todellakaan ole sisäistänyt hommaa.
 
Nimittäin kun joka paikassa, jopa tässäkin ketjussa, opetetaan, että moodit on sama skaala lueteltuna vain aloittaen eri sävelestä. Ja kun sinä pistät tuohon moodin, jossa onkin ihan eri säveliä, niin se on ristiriidassa aiemmin opetetun kanssa.
 
McGyver FAQ-osiossa sanoo näin: Moodit eli kirkkosävellajit ovat myös hyvin yleisiä, sillä ne perustuvat nimenomaan sille ilmiölle, että skaalan luonne muuttuu kun se käydään läpi eri sävel kantasävelenään. Moodit käyttävät aina perusskaalansa säveliä mutta eri järjestyksessä. Moodin asteluku ilmaisee sitä, kuinka monennesta perusskaalan sävelestä lähdetään.
 
Tottakai noi sun laittamat skaalat kuulostavat eriltä, mutta eihän toi sun laittama lokrinen enää olekaan mikään C-duuri, vaan jotain ihan muuta.
 
Jompikumpi teistä on väärässä. C-duuriskaalan eri moodeissa joko on kaikissa samat sävelet tai sitten ei ole.

Squierrel: Tottakai noi sun laittamat skaalat kuulostavat eriltä, mutta eihän toi sun laittama lokrinen enää olekaan mikään C-duuri, vaan jotain ihan muuta.
 
Kuten kirjoitin se on C-lokrinen. En mä ole väittänytkään että se on C-duurin moodi.
C-duuriasteikon 7:s moodi on H-lokrinen, C-lokrinen on Db-duurin 7:s moodi.
 
Jompikumpi teistä on väärässä. C-duuriskaalan eri moodeissa joko on kaikissa samat sävelet tai sitten ei ole.
 
Sä oot ihan pihalla: C-duuriskaalan eri moodeissa on samat sävelet.
C:stä alkavat moodit on eri asia kuin C-duurin moodit.
 
Niin kuin mä kirjoitin:
Kokeile kaikki moodit siten että aloitat samasta sävelestä, esim C.
Silloin hahmotat mikä ero niillä. Unohda C-duuri.
 
Tossa on sulle vielä C:stä alkavat moodit (ja unohda C-duuri)
 
C-jooninen C D E F G A H C
C-doorinen C D Eb F G A Bb C
C-fryyginen C Db Eb F G Ab Bb C
C-lyydinen C D E F# G A H C
C-miksolyydinen C D E F G A Bb C
C-aiolinen C D Eb F G Ab Bb C
C-lokrinen C Db Eb F Gb Ab Bb C
(toivottavasti ei tullut painovirheitä)
 
Soittele noita ja vertaile niin huomaat miltä moodit kuulostaa.
 
Ja jotta ei niitä kaikkia tarvitsisi opetella ulkoa niin mulla on seuraava luntti:
 
Duuripohjaiset (iso terssi)
Jooninen = duuriasteikko
Lyydinen = ylennetään neljäs (#4)
Miksolyydinen = alennetaan seitsemäs (b7)
 
Mollipohjaiset (pieni terssi)
Doorinen = alennetaan lisäksi seitsemäs (b3, b7)
Aiolinen = alennetaan edelläolevien lisäksi kuudes (b3, b6, b7)
Fryyginen = alennetaan edelläolevien lisäksi toinen (b2, b3, b6, b7)
Lokrinen = alennetaan edelläolevien lisäksi viides (b2, b3, b5, b6, b7)