Musiikin teoria ja säveltäminen ›

levesinet:
Mielelläni kyllä jatkan keskustelua algoritmisesta musiikista. Voisin yrittää tehdä tuon javascriptillä ja laittaa nettiin. HTML-lomakkeista saisi kai alkeellisen käyttöliittymänkin, jolla syöttää parametreja. Omakin kielioppisi lienee melko vähällä vaivalla toteutettavissa ja testattavissa.
 
Minua myös kiinnostaa tämä touhu. Ohjelmointitaitoakin olisi, tosin se on tällä hetkellä 150%:sesti työllistetty. Sointukulkujen generoinnin lisäksi mielessä on joskus pyörinyt klezmer-melodioiden generoiminen.
 
Minulla oli parisen vuotta sitten myös ajatuksia generoitua musiikkia soittavasta webbiradiosta ja pieni kokeilukin pystyssä, joka soitti STK+ -pohjaisesti pseudo-intialaista musiikkia. Itse softat otin valmiina jostain, tein siihen vain päälle webbisivun josta kuulija pystyi säätämään parametreja, ja sitten tosiaan kytkin koko hässäkän webbiradioon. Tuo sivu on vieläkin olemassa http://htoyryla.dyndns.org/kmr/ mutta itse radio ei toimi enää.
 
EDIT: No, nyt se taas toimii, ainakin hetken aikaa.

Lauri Gröhn
 
Joo, hauska tyyppi, jonka kanssa tuli kerran keskusteltua mikseri.netissä. Minusta syötteenä olevaa kuvaa kannattaisi käydä läpi psykologisesti luontevammassa järjestyksessä, esikuvana rekisteröidyt silmänliikkeet (sakkadit). Harkitsisin SpikeNET-neuroverkkoa signaalin aikajärjestyksen synnyttämiseen staattisesta kuvadatasta.
 
Klezberg: Minua myös kiinnostaa tämä touhu. Ohjelmointitaitoakin olisi, tosin se on tällä hetkellä 150%:sesti työllistetty. Sointukulkujen generoinnin lisäksi mielessä on joskus pyörinyt klezmer-melodioiden generoiminen.
 
Minulla oli parisen vuotta sitten myös ajatuksia generoitua musiikkia soittavasta webbiradiosta ja pieni kokeilukin pystyssä, joka soitti STK+ -pohjaisesti pseudo-intialaista musiikkia. Itse softat otin valmiina jostain, tein siihen vain päälle webbisivun josta kuulija pystyi säätämään parametreja, ja sitten tosiaan kytkin koko hässäkän webbiradioon. Tuo sivu on vieläkin olemassa http://htoyryla.dyndns.org/kmr/ mutta itse radio ei toimi enää.
 
EDIT: No, nyt se taas toimii, ainakin hetken aikaa.
 
Mielenkiintoista! Se mitä vähän kadehdin Gröhnin ja sinun sivuillasi on se, että syntyy laadukasta audiota reaaliaikaisesti.
 
Formaalissa mallintamisessa hienoa on se, että syntyy oma musiikin teoria. On vaan erittäin haastavaa kehittää genrekohtaistakaan toimivaa teoriaa. Softa, joka muuntaa tulosteen saman tien audioksi, paljastaa nopeasti, kuinka pahasti teorialla mennään metsään.
 
Musiikin tyylistä ja parametreista voidaan aina kiistellä, musiikkimaku vaihtelee. Ymmärrän, että olet kiinnostunut löytämään ja kehittämään klezmerin sääntöjä. Minä taas voisin yrittää kyhätä jonkinlaisen bossanova-algoritmin, nimittäin hissimusaa on helpompi generoida kuin kurttuotsaista klassista.
 
Jos sitten kokee edistyvänsä oman kielioppinsa parissa, niin täällä musiikin teoriapalstalla voisi tuoda julki löytämiään sääntöjä ja esittää niiden mukaisia nuotteja tai ääninäytteitä.
 
Toinen vaihtoehto voisi olla kehittää yleispätevämpiä mutta rajallisempia sävellyksen apuvälineitä. Esim. voisin käyttää sointukulkugeneraattoria, joka ehdottaa vaihtoehtoisia polkuja sävellajista A sävellajiin B tms.
 
Olisi tosiaan mukavaa, jos oma sävellysalgoritmi kytkeytyisi suoraan sekvensseriin ja syntetisaattoriin, edes kotikoneella.
 
Arvaan, että tuon pseudo-intialaisen musiikin sävellys- tai improvisointialgoritmin kehittämiseen on vierähtänyt kohtalaisen paljon aikaa. Oikeastaan jo pelkästä saundista syntyy aika tehokas ambienssi. Pakko myöntää, etten tunne intialaisen musiikin harmoniaa, äänenkuljetusta yms. arvioidakseni miltä osin tuo noudattaa sikäläistä kulttuuria. Täytyypä vilkaista Perry Cookin sivuja.

levesinet:
Mielenkiintoista! Se mitä vähän kadehdin Gröhnin ja sinun sivuillasi on se, että syntyy laadukasta audiota reaaliaikaisesti.
 
Onkos tämä se tyyppi joka oli 80-luvun alussa ohjelmistolaatuguruna, olimme samassa firmassa töissä siihen aikaa.
 
Formaalissa mallintamisessa hienoa on se, että syntyy oma musiikin teoria. On vaan erittäin haastavaa kehittää genrekohtaistakaan toimivaa teoriaa. Softa, joka muuntaa tulosteen saman tien audioksi, paljastaa nopeasti, kuinka pahasti teorialla mennään metsään.
 
...
 
Olisi tosiaan mukavaa, jos oma sävellysalgoritmi kytkeytyisi suoraan sekvensseriin ja syntetisaattoriin, edes kotikoneella.
 
Tuo ei edes ole mitenkään älyttömän vaikeaa. No, en käy teknisiin yksityiskohtiin tässä. Ensimmäinen versioni tuosta webbiradiosta soitti tiedostoista Bachin sävellyksiä ja käyttäjä sai vain valita soitinäänen. Voisin kuvitella sellaisen systeemin, jossa olisi jotain kuvauskieltä ymmärtävä algoritminen sävellyskone kytkettynä tuohon äänen generointiin.
 
Kun taannoin väsäsin tuon webbiradion, oli mielessä päällimmäisenä ajatus interaktiivisuudesta, systeemistä missä kuulivat pääsevät vaikuttamaan musiikin generointiin. Algoritminen generointi ei edes ollut erityisesti mielessä, vaan myös ajatus kuuntelijoiden syöttämien ääniklippien käytöstä, mahdollisesti jotenkin modifoituna. Mutta webbiradion hankaluus tänä päivänä on kuuntelun vaatima iso puskuri, mistä seuraa pitkä vasteaika. Tuossa ragamaticissahan kestää ikuisuus ennen kuin käyttäjän tekemä säätö kuuluu takaisin. No, tuohon tyyliin se sopiikin, se ikuisuus.
 
Mutta saisihan tuosta omalla koneellakin pyöritettävän, webbiradio vain pois perästä. No, windows-koneisiin en rupea sellaista tekemään, mutta ehkä linuxiin.

Klezberg: Onkos tämä se tyyppi joka oli 80-luvun alussa ohjelmistolaatuguruna, olimme samassa firmassa töissä siihen aikaa.
 
Suomi on pieni maa... :D
 
olisi jotain kuvauskieltä ymmärtävä algoritminen sävellyskone kytkettynä tuohon äänen generointiin.
 
Tarkoitatko, että sävellyskone ymmärtäisi tulostaa kuvauskielen mukaisesti vai tarkoitatko kuvauskieltä, jolla annetaan syöte sävellyskoneelle? Ja jos tarkoitat syötettä, niin ajattelitko muuttuvaisia parametreja vai myös pysyväisempää kieliopillista säännöstöä?
 
No, windows-koneisiin en rupea sellaista tekemään, mutta ehkä linuxiin.
 
Valitettavasti kärsin winblowsia.

levesinet:
Tarkoitatko, että sävellyskone ymmärtäisi tulostaa kuvauskielen mukaisesti vai tarkoitatko kuvauskieltä, jolla annetaan syöte sävellyskoneelle? Ja jos tarkoitat syötettä, niin ajattelitko muuttuvaisia parametreja vai myös pysyväisempää kieliopillista säännöstöä?
 
Tarkoitin säännöstön ja mahdollisten parametrien syöttämistä koneelle, joka sitten tuottaa siitä sävellyksen joka samantien generoidaan myös kuultavaksi. STK hoitaa kyllä tuon jälkimmäisen osan kunhan sävellyskone tuottaa sen ymmärtämää formaattia.
 
Sävellyskone olisi tosiaan mielenkiintoisempi, jos säännöstö sisältäisi muutettavia parametreja ja kone tukisi niiden muuttamista sävellyksen generoinnin aikana. Toteutus on helpompi jos reaaliaikainen säätäminen jätetään pois ja kone tekee yhden sävellyksen kerrallaan yksillä asetuksilla (silloin sävellyskoneen ja soittokoneen ei tarvitse toimia synkronissa vaan sävellyskone tuottaa yhden sävellyksen valmiiksi jonka soittokone sitten soittaa ääneksi). Reaalikainen säätäminen vaatii että myös sävellyskone toimii suurinpiirtein soivan musiikin tahdissa. Tuo ragamatic toimii niin, ikävä kyllä se on koodattu c:llä mikä ei ole mitenkään ystävällinen ajatellen omaa algoritmikehitystä.
 
Voisihan tuommoisen systeemin laittaa linux-palvelimelle. Sinne lähetettäisiin säännöstö sähköpostilla ja vähän ajan päästä saisi linkin josta voi ladata valmiin äänitiedoston.

Jos miettii tuommoista sävellyskonetta, joka tuottaisi valmiin äänitiedoston, niin siinä ei toki riitä pelkkä sointukulun generointi, vaan tarvitaan myös jotkin säännöt miten sointukulun pohjalta generoidaan soiva säestys. Jos nyt ylipäänsä ajatellaan että generoidaan musiikkia jossa on säestyspohja ja melodia erikseen (mikä ainakin minulle on luonnollisin malli).
 
Ymmärrän kyllä että aihetta on tutkittu vaikka kuinka paljon ja on jo olemassa kaikenlaisia ohjelmia. Jotain kirjallisuutta on itsellänikin, vaikken olen kunnolla ehtinyt siihen perehtymään.
 
Tuommoista konetta olisi kyllä kiva väsätä, jos olisi sopiva malli säännöstöä varten lähtökohdaksi. Kirjallisuudessa näkyy olevan ohjelmaesimerkkejä c:llä, itse kyllä lähtisin jollain uudemmalla, kätevämmällä kielellä liikkeelle, ehkä rubylla. Sen päälle saa vielä helposti webbipohjaisen käyttöliittymän. Säännöstöä voisi kartuttaa tietokantaan.

Anteeksi äkillinen hiljaisuuteni. Mietin vaan, että tässä meitä on kaksi koodaria, mutta sävelkieliopilliset säännöt puuttuvat. Täytynee palata lähemmäs alkuperäistä aihetta ja "biisien kaavoja". Kaivanpa siis esiin kaksi bossanovaani ja rupean analysoimaan niitä. Sitä kautta toivottavasti löydän kaipaamiani sääntöjä sointukulkuun ja melodiaan, johon vaikuttaa sambamainen synkopoitu rytmi.
 
Bossa em fa (1996)
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/bossa_em_fa.pdf
 
Retrokesä (2009)
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/retrokesa.pdf
 
Yleensä on vain A-osa ja B-osa. Ne liikkuvat eri sävellajeissa.
 
Näyttää siltä, että minulla on tapana vaihtaa sointua tahdin välein. Lisäksi tykkään pitkistä dominantin dominantin dominantin... ketjuista, missä joka toinen sointu on useimmiten molliseptimi niin että viimeisenä on duuriterssillinen dominanttifunktioinen sointu. Myös 9sus4-soinnut yleisiä.
 
Melodiassa kartan tritonusintervallia, vaikka sitäkin esiintyy. Melodialla on taipumus olla ikään kuin 8-osanuotin verran etuajassa verrattuna synkopoimattomaan marssimaiseen rytmiin.
 
Klezberg: tarvitaan myös jotkin säännöt miten sointukulun pohjalta generoidaan soiva säestys
 
Tässä genressä melodia ja sointukulku riittävät sävellykseksi. Säestyksen eläväisyyden ja soitinnuksen yksityiskohdat miellän kosmeettiseksi viimeistelyksi, joten niiden säännöt ovat toisarvoisia.
 
Päteehän tuo klezmeriinkin, että vältetään tritonusintervallia melodiassa?
 
Melodiasta tulee mieleeni, että voisi ajatella pintarakennetta (lopullista melodiaa) ja jonkinlaista pelkistettyä syvärakennetta - voisiko sellainen olla generoinnin lähtökohta? Melodiassa olen havaitsevinani kromaattista syvärakennetta, jonka päälle kasvaa lopullinen melodiakoukero, jotta melodiaan saadaan rytmi ja jotta melodia liikkuu mielekkäässä rekisterissä. En nyt yritä tai osaa selittää sitä sen tarkemmin, olenhan "sertifioimaton amatööri". ;)
 
Ei mitään mullistavaa, loppujen lopuksi, vaikka muutamia erikoisuuksia on. Bossa em fa'n lopussa on 2 tahdin rakennuspalikka, mikä tekee B-osasta 14-tahtisen, kun normaalisti osat ovat 8- tai 16-tahtisia. Se johtunee jotenkin siitä, että biisin alussa on pitkä kohotahti eli eräänlainen nollatahti, ja A-osasta voi jälleen aloittaa B-osan jälkeen. EDIT: Eipäs johdu siitä.
 
Retrokesän A-osassa vaaputaan d-duurisävellajin ja es-duurisävellajin välillä. 5. tahdin AbMaj7-sointu on selvästi es-duurin lepoteho. Tämä biisi on vapaatonaalisempi. Kadenssissa basso hyppää likaisesti ison terssin verran toonikaan, tai tritonuksella hypätään seuraavan sävellajin dominanttiin genrelle tunnusomaisen nelisointuharmonian kromaattisen rinnakkaiskvinttikulun turvin.
 
Tässäpä minulla ihmeteltävää viikonlopuksi. Vastaavasti pitäisi analysoida varsinaisia stankkuja. Niistä olinkin jo koonnut listan.

Klezberg: Jos nyt ylipäänsä ajatellaan että generoidaan musiikkia jossa on säestyspohja ja melodia erikseen (mikä ainakin minulle on luonnollisin malli).
 
Joo, minäkin yritän vasta arvioida, minkätyyppisiin säännönmukaisuuksiin olen valmis perustamaan formaalin mallin. Eli formalismin luonne on hiukan hakusessa. Chomskyn hierarkian tyyppi 3 ei riitä, kun pitää ilmaista, että biisillä on rajallisen mittaiset A- ja B-osat jne.

levesinet: Anteeksi äkillinen hiljaisuuteni. Mietin vaan, että tässä meitä on kaksi koodaria, mutta sävelkieliopilliset säännöt puuttuvat.
 
Minua oikeastaan kiinnostaa ensimmäisenä "kieli" jolla säännöt voitaisiin kuvata niin että sävellyskone olisi riippumaton säännöstöstä. Ettei tarvitsisi (hard)koodata konetta sääntöjen pohjalta vaan kun kone olisi tehty, sääntöjä voisi kehitellä erikseen.
 
Edit: Kokemukseni mukaan (yleensä softahankkeista) kannattaa tosiaan alussa yksinkertaistaa ja sitten vähitellen lisätä "hienouksia". Eli aluksi yksinkertainen malli. Esim. säestys generoidaan sointupohjalta, sointu per tahti, sointu soitetaan aluksi tietyn rytmisen kuvion mukaan, yksinkertaisin on että kaikki soinnun sävelet soivat koko tahdin ajan. Jatkossa voi lisätä toisaalta harmonista rytmiä, toisaalta tahdin sisäistä rytmiä, toisaalta äänenkuljetusta. Mutta isot asiat ensin. Silti, soiva lopputulos vaatii jonkin ratkaisun sille miten sointu soitetaan.

Klezberg: Minua oikeastaan kiinnostaa ensimmäisenä "kieli" jolla säännöt voitaisiin kuvata niin että sävellyskone olisi riippumaton säännöstöstä.
Ymmärrän, mutta minua oikeastaan kiinnostaa ensimmäisenä "kieli" jolla säännöt voitaisiin kuvata - ylipäänsä.
 
Ettei tarvitsisi (hard)koodata konetta sääntöjen pohjalta vaan kun kone olisi tehty, sääntöjä voisi kehitellä erikseen.
Se on kyllä kaunis ajatus. Ehkäpä saamme ehdotuksia muiltakin, jottei jää kahdenkeskiseksi dialogiksi.
 
Joudun kyllä ensin tutkimaan oikeita nuotteja sillä silmällä ja pyörittelemään erilaisia mallinnustapoja päässäni.
 
Monia valintoja jättäisin sattuman (pseudosatunnaisuuden) varaan, kuitenkin niin, että vaihtoehdoille voisi antaa eri todennäköisyyksiä. Hiukan epäselvää on, jos haluan synnyttää noin rajallisen mittaisia ja rakenteeltaan yksinkertaisia biisejä, missä järjestyksessä eri osaset syntyvät. B-osan päättävä kadenssi voi olla luonteva rakentaa lopusta alkuun päin, jotta päädytään varmasti oikeaan sävellajiin. Jo tuotetut osaset tarjoavat kontekstin osasille, jotka pitää vielä synnyttää. Konteksti vaikuttanee vaihtoehtojen todennäköisyyksiin. Stokastinen päätöspuu? Rakenteelliset muotit? Äänenkuljetuksen säännöt osittain rytmistä riippumattomia?
 
Pikemminkin näen tilanteen niin, että joudun suoraan suunnittelemaan algoritmin, joka tuottaa valmiin bossanovabiisin, ennen kuin voin sanoa, minkätyyppiset kuvauskielet ovat riittävän ilmaisuvoimaisia sitä varten. Epäilemättä on tyytyminen viimeistään Turing-täydelliseen kieleen... :-/
 
Tavallaan aion miettiä mahdollisimman suoraviivaiset luomiskertomukset noille biiseilleni. Mitkä olivat ensimmäiset nuotit? Oliko alussa jokin syvärakenne? Syntyikö ensin muotti AB tai AABB ja sitten melodinen syvärakenne, joiden pohjalta sointukulut joiden pohjalta sävelasteikot joiden pohjalta rytmillinen melodia? Jne.

levesinet:
Pikemminkin näen tilanteen niin, että joudun suoraan suunnittelemaan algoritmin, joka tuottaa valmiin bossanovabiisin, ennen kuin voin sanoa, minkätyyppiset kuvauskielet ovat riittävän ilmaisuvoimaisia sitä varten.
 
Noinhan se yleensä käytännössä menee. Pitää koodata yksi tai useampi yksittäistapaus ennenkuin alkaa nähdä miten voi kehittää yleisemmän mallin.

levesinet: Säestyksen eläväisyyden ja soitinnuksen yksityiskohdat miellän kosmeettiseksi viimeistelyksi, joten niiden säännöt ovat toisarvoisia.
 
Ajattelin oikeastaan niin yksinkertaista asiaa että millä rytmillä säestys soi (nuottien kestot yms) ja soivatko kaikki soinnun nuotit vai ei. Jotenkin tuosta mitä kirjoitat bossa novasta päättelisin että sinullakin tuo elementti on mukana ajatuksissa eikä viimeistelyä.
 
Yön yli nukuttuani tuntuu, että omalta osaltani sopiva aloituskohde olisi generoida yksinkertaisia, kansanomaisia valsseja.

Bossa novan kaavat: säestyksen rytmi
 
Tässä ainakin kaksi selkeää bossa novan säestyspatternia pelkälle kitaralle:
http://www.youtube.com/watch?v=g6w3a2v_50U
|o...o...|o...o...| -- peukalolla soitettava basso
|.o..o.o.|o.o..o.o| -- soinnun yläpää
Soinnun yläpään viimeinen 8-osaisku edustaa jo seuraavan tahdin sointua. Kuten sanottu, voidaan ajatella, että on taipumusta soittaa 8-osanuotin verran etuajassa verrattuna tahtien aloitusiskuihin.
 
Helpompi:
|o...o...|o...o...| -- peukalolla soitettava basso
|o.o..o..|o.o..o..| -- soinnun yläpää
 
Monimutkaisempia tyylejä löytyy ja eri patterneja kannattaa tietysti vuorotella.
 
EDIT: Huomaan että rytmin mallintaminen on keskeisessä roolissa, koska se sitoo yhteen säestyksen ja melodian. Silti melodian ja säestyksen iskut eivät aina mene yksi yhteen. On jonkinlainen löyhä synkroni.
 
Klezberg: Yön yli nukuttuani tuntuu, että omalta osaltani sopiva aloituskohde olisi generoida yksinkertaisia, kansanomaisia valsseja.
 
Valssit on kivoja. Varsinkin jos soinnut vaihtuvat yleensä tahtien alussa, niin sama soinnutustekniikka soveltuu pitkälti niin 3/4- kuin 4/4-rytmeihin.
 
Ajattelin oikeastaan niin yksinkertaista asiaa että millä rytmillä säestys soi
Olipa hyvä, että ehdotit tätä. Nimittäin minusta alkaa näyttää siltä, että varsin hedelmällinen ja intuitiivinen ja hallittava lähestymistapa bossanovageneraattoriin on listata erilaisia rytmipatterneja, myös yksiääniselle melodialle. Säestyksessä havaitsen kahden tahdin mittaisia ilmiöitä. Patterneja voisi ryhmitellä sen mukaan, kattavatko ne yksi vai kaksi tahtia. Tietyt patternit eivät sovi peräkkäin. Patternien yhdistelmille voisi antaa myös erilaisia todennäköisyyksiä.

levesinet: Bossa novan kaavat: säestys
 
Tässä ainakin kaksi selkeää bossa novan säestyspatternia pelkälle kitaralle:
http://www.youtube.com/watch?v=g6w3a2v_50U
|o...o...|o...o...| -- peukalolla soitettava basso
|.o..o.o.|o.o..o.o| -- soinnun yläpää
 
Joo, ajattelin itsekin että säestyskuviot on helpointa mieltää patterneiksi, mutta en iltamyöhällä jaksanut ajatella sen pitemälle. Mutta säännöstöhän voisi generoida paitsi sointusarjaa, myös sarjaa patterneja, kun joukko patterneja on annettuna. Ja sen päälle vielä melodiaa.

levesinet:
 
Olipa hyvä, että ehdotit tätä. Nimittäin minusta alkaa näyttää siltä, että varsin hedelmällinen ja intuitiivinen ja hallittava lähestymistapa bossanovageneraattoriin on listata erilaisia rytmipatterneja, myös yksiääniselle melodialle. Säestyksessä havaitsen kahden tahdin mittaisia ilmiöitä. Patterneja voisi ryhmitellä sen mukaan, kattavatko ne yksi vai kaksi tahtia. Tietyt patternit eivät sovi peräkkäin. Patternien yhdistelmille voisi antaa myös erilaisia todennäköisyyksiä.
 
Itse asiassa Band-in-a-Box -säestysohjelmassa on tämäntapainen toiminnallisuus. Sehän generoi automaattisäestystä eri tyyleissä ja tyylejä voi luoda itsekin eri mittaisista patterneista, näiden varianteista ja on siinä muitakin asetuksia.
 
Tuo ajatus melodian rytmipatterneista on minulla ollutkin mielessä siihen klezmer-tapaukseen.
 
Voisiko kaiken (harmonia, säestyksen rytmi ja melodia) kuvata patterneina ja näiden välisinä tilasiirtyminä? Lisäksi on ainakin huolehdittava noiden väliset riippuvuudet, kuten että melodia seuraa harmoniaa.

Klezberg: Mutta säännöstöhän voisi generoida paitsi sointusarjaa, myös sarjaa patterneja, kun joukko patterneja on annettuna. Ja sen päälle vielä melodiaa.
Kyllä.
 
Voisiko kaiken (harmonia, säestyksen rytmi ja melodia) kuvata patterneina ja näiden välisinä tilasiirtyminä?
Ainakin paljon voi kuvata patterneina ja näiden välisinä tilasiirtyminä.
 
Ennakoin kuitenkin, että omasta reseptistäni tulee monivaiheinen, ja eri vaiheissa ehkä pätevät eri tyyppiset operaatiot. Saa nähdä, onko kaikki muotoiltavissa yhdellä ja samalla tekniikalla ja vieläpä yhdellä pyyhkäisyllä.
 
"Rewrite rules", niillä pääsee aika pitkälle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rewrite_rule

Bossa novan kaavat: melodian rytmi
 
Ajattelen vilpittömästi (okei, pilke silmäkulmassa), että jokaisen sambamelodian taustalla on rytmillinen esiaste, primitiivinen rytmirakenne, jossa ei vielä ole 8-osanuotteja.
 
Alussa keksitään melodian primitiivinen rytmirakenne, niin että jokaisessa tahdissa on 5 vaihtoehtoa: Jokaisessa tahdissa voi olla yksi, kaksi, kolme tai neljä melodiaiskua, tai ei yhtään iskua. Lähdetään siis liikkeelle neljäsosanuoteista, puolinuoteista ja kokonuoteista.
 
1) Primitiivisiä melodiatahteja ovat varmasti ainakin:
o.o.o.o.
o.......
o.o.o...
o.....o.
o...o.o.
..o.o.o.
o...o...
........
Teoriassa kaikki mahdolliset kombinaatiot, mutta eri todennäköisyyksillä.
 
2) Toisessa vaiheessa nämä nuotit synkopoituvat sambaksi. Tätä varten pitää kehittää synkopointisääntöjä.
 
3) Kolmannessa vaiheessa ehkä tsekataan äänenkuljetus -täytetään vähintään terssin kokoisia melodian intervalleja- ja tehdään muuten vaan koristelua sävelasteikon ehdoilla, jolloin saattaa syntyä hiukan lisää varsinkin 8-osanuotteja. Mutta minulla ei ole vielä algoritmia, joka tekee sävelasteikot, enkä tiedä, missä vaiheessa sen kuuluu tapahtua.
 
Esimerkki 1.
Retrokesän kahden ekan tahdin melodian primitiivinen muoto on:
o.o.o.o.|o.o.o...
Joka on synkopoitunut muotoon:
o.oo..oo|..oo....
Huom! Toisen tahdin eka nuotti on siirtynyt edellisen tahdin puolelle.
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/retrokesa.pdf
 
Nyt alkoi Lyyti kirjoittaa. Rewrite rulez! Tai ehkä pitäisikin puhua transformaatiosta, kun hahmomuottia vastaava hahmo korvataan toisella hahmolla.
 
Melkoista koristelua on Jobimin Yhden nuotin samban (Samba de uma nota só) B-osassa. Mutta A-osa on oleellisesti vain synkopoitu neljäsosanuoteista, generatiivisen transformaatiokielioppini mukaan!
 
Esimerkki 2.
Samba de uma nota só, A-osan melodian primitiiviset melodiatahdit:
 
o.o.|
o.o.o.o.|o.o.o.o.|o.o.o.o.|o...o.o.|
o.o.o.o.|o.o.o.o.|o.o.o.o.|o...o.o.|
o.o.o.o.|o.o.o.o.|o.o.o.o.|o...o.o.|
o.o.o.o.|o.o.o.o.|?.o.o.o.|o.......|
 
Tyypillinen(?) synkopointi:
.o.o|
o..ooo.o|.o..o.o.|o.o.oo.o|.....o.o|
o.oo.o.o|.o..o.o.|o.oo.o.o|.....o.o|
o..ooo.o|.o..o.o.|o.oo.o.o|.....o.o|
o.oo.o.o|.o.oo.o.|..oo.o.o|........|
 
Konstituenttianalyysi on selkeä esikuva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstituenttianalyysi
Musiikinkin kannalta pahaenteistä, että "monissa maailman kielissä lausekkeet eivät järjesty aina loogisesti peräkkäin ja viittaussuhteet saattavat ylettyä lauseissa kovinkin kauas, jolloin täsmällinen kuvaaminen voi muuttua mahdottomaksi".

Väsäsin huvikseni tämmöisen http://htoyryla.dyndns.org/music/test.rb jotta näkisin miten ruby taipuu tähän hommaan. Tuo generoi pianosäestystä sentapaisella säännöstöllä josta tämä keskustelu alkoi, sointuvalikoiman tein hiukan suppeammaksi. Tuo toimii sellaisenaan vain macissa, varmaan saisi toimimaan windowsissakin jos löytäisi korvaavan midikirjaston. Pitemmän päälle, jos kerkiäisin tätä kehittelemään, taitaisin midin sijasta generoida Synthesis Toolkitin ymmärtämään SKINI-koodia ja antaisin toolkitin sitten generoida ääntä.

Jätkät seilaa suht syvissä vesissä.
 
Kiinnostuneena seuraan sivusta mitä tästä kehkeytyy.

John Titor: Jätkät seilaa suht syvissä vesissä.
Kato, äiti! ilman purjeita!
 
Yleisesti on todettava, että äärellisen, rakenteisen biisin synnyttäminen eroaa puhtaasti lineaarisesta stokastisesta prosessista, missä ideoita ei kerrata ja joka kuulostaa selvästi improvisaatiolta.
 
Klezberg: Voisiko kaiken (harmonia, säestyksen rytmi ja melodia) kuvata patterneina ja näiden välisinä tilasiirtyminä?
 
Haastavalta näyttäisi muotoilla kaikki yhdeksi suhteellisen suoraviivaiseksi generatiiviseksi rakenteeksi tapauksessani, kun haluan nähdä biisin, jossa on A-osa ja B-osa, joissa on suunnilleen tietty määrä tahteja, ja B-osan täytyy loppua sointuun, joka kytkeytyy siedettävästi A-osan ekaan sointuun. Lisäksi haluan pakottaa B-osan eri sävellajiin kuin A-osan.
 
A- ja B-osien sävellajit voisivat kyllä olla usein vaihdettavia parametreja sävellyskoneelle.
 
Yksi rakennetta eheyttävä periaate (monien muiden mahdollisten ohella) olisi se, että 16-tahtisen A-osan kolme ensimmäistä tahtia toistuvat identtisinä (A-osan tahteina 9-11), samoin 16-tahtisen B-osan kolme ensimmäistä tahtia (B-osan tahteina 9-11). Eli kun tahdit 1-3 ovat valmiit, meillä on myös tahdit 9-11. Nyt pitäisi generoida tahdit 4-8 siihen väliin. Tai jos generoidaankin tahdit 4-8 heti tahtien 1-3 jälkeen, niin pitää olla operaatio, joka kurkottaa tahtien 4-8 yli kopioidakseen tahdit 1-3 tuotoksen loppuun. Vai onko siellä lopussa koko ajan jonkinlainen välikesymboli muistiaisena siitä, minkälaiseen sointuun tulevan B-osan tulee päättyä?
 
Aaargh. Alan kallistua proseduraaliseen reseptiin, missä probabilististen uudelleenkirjoitussääntöjen näppärällä syntaksilla on rajallinen rooli. Valitettavasti.
 
Soinnut valitsen ennen synkopointia. Tämä tarkoittaa, että melodia valmistuu myöhemmin kuin soinnutus. Se voi kyllä johtaa jotenkin improvisoidun kuuloisiin melodioihin. Ennakoin, että kauniiden melodioiden tuottaminen on erittäin kovan työn takana. Täytyy vielä lueskella jotain äänenkuljetuksen teoriaa.
 
Klezberg on tosiaan aika mato koodaamaan. :)