Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Tarkoitatko sitä, että vaikkapa soiva 1-viivainen e olisi kaikilla soittimilla ensimmäisellä viivalla?
 
Jos tätä haluat, sun pitää kirjoittaa sun partituuri niinsanotusti in C, eli jokaisen soittimen osuus on kirjoitettu C-vireisesti.
 
Joitakin ongelmia sulle tuottaa mm. matalat vehkeet kuten basso. Jos haluat kirjoittaa bassolle niitä ääniä mitä sieltä vehkeestä eniten soitetaan, silloin haluamasi systeemi ei tule onnistumaan, tai tulee kyllä mutta g-avaimelle kirjoitettaessa menee matalat äänet niin monen ala-apuviivan päähän ettei nuottia ole enää käytännöllistä lukea.
 
Bb-vireisen Bb ei ole C-vireisen C.
 
Suosittelen sulle, että kirjoitat sun biisistäsi kaikkien soittimien osuudet (=partituurin) ensin nk. in C, eli jos näet e:n niin se on e. Sitten kun olet kaikki osuudet saanut valmiiksi, teet soittajille tarkoitetut stemmat siten että transponoit ne erikseen, Bb-vireisille, Eb-vireisille yms.
 
Toistan - älä murehdi vireisyyksiä ensin, vaan ajattele kaikki in C. Ainoa juttu mikä sun tulee ottaa huomioon on soitinten äänialueet. Ne sun kannattaa selvittää itsellesi in C.
 
Suosittelen sulle esim. taskukokoista "Essential Dictionary of Orchestration" pokkaria. Maksaa jotain 12 euroa ja siinä on suurinpiirtein kaikkien joskun länsimaissa käytettyjen soitinten äänialueet, transponoinnit ja lyhyttä speksiä siitä mitä kannattaa ko. vehkeistä tietää.
 
Saa mm. F-musiikista.
 
Juurikin tarkoitan tuota jos tuolloin noi täysin sama nuotti kuten oletan silloin olevan eli se tietty a on käytännössä 440hz (siis peruspop vireessä).
Tuo kirja löytyy mitens mä sovellan eli voisitko selittää tarkasti miten toimia missäkin vaiheessa eli kun tuossa sanotaan vaikkapa altto huilun äänialaksi se mitä sanotaan niin miten sitä sovellan tuolla idealla eli kirjoitanko soivalle korkeudelle ja sitten kun teen partituuria kirjoitan sen 5 sävelaskelta ylemmäksi ja sitten kun stemmoja toiset 5. Vai miten se menee anteeksi että olen tosiaan vähän taukki joskus. (eli järkeni ei sano asioita mitä pitäisi olen ihan oikeesti näitä yrittänyt itse pohtia myös jossain asioista ei riitä ehkä)
 
ps. kattaa hyvin yleisimmät soitin tarpeeni lisää löytyy eräästä toisesta kirjasta jota en nyt muista joka myyty loppuun jo aikaa sitten mutta siitä on "muistiin panot tullut tehtyä" (löytyy kirjastosta). Adlerin ostan heti kun kaikki muu tärkeä on ostettu sen verta vakavissani. (olen voitte päätellä itse miten jos ette pysty niin olette väärällä foorumilla eli olen todella vakavissani kiinnostunut) ja rupusoftani tukee myös f-avainta (kait bassoavain) g-avaimen lisäksi jos se auttaa ja toinen jota muuten käyttäisin tukee muitakin mutta se ei tue midicontrollereita mutta valitan minulla ei ole nyt varaa mac tai pc koneeseen edes ilmais softin eikä tilaakaan oikein kannetava mac on aina välillä käynyt mielessä toki.

Et ole taukki. Homma on aluksi vaikeaa.
ELI:Kirjoita kaikki aluksi in C.
Kirjoita kaikki laulun stemmat kun haluat niiden soivan, esim C-duuriin.
 
Trumpetti, klarinetti transponoidaan kokoaskel ylemmäs D-duuriin. Tenorisaksofoni transponoidaan nooni ylemmäs D-duuriin. Jos apuviivoja on älyttömästi stemmasi on liian korkea kyseiselle soittimelle.
 
Alttosaksofoni Eb vireinen eli se pitää kirjoittaa suuri seksti ylemmäs A-duuriin (Trust me)
 
Käyrätorvi, englannintorvi ja alttohuilu ovat F-vireisiä, joten kirjoita kvinnti ylemmäs G-duuriin.
 
Kaikki yllä olevat käyttävät diskanttiavainta, kuten myös viulu huilu, oboe.
Bassoavainta käyttävät (useimmiten) pasuuna, fagotti sello ja kontrabasso. Pieniä poikkeuksia on, jos soittimet soittavat solistisesti.
 
Se hassu avain jota viola eli alttoviulu käyttää on c-avain. Yksiviivainen c on kolmannella viivalla. (Valitettavasti samantapainen avain voi olla erikorkeudella, jolloin sitä kutsutaan hieman eri nimellä. Tuskin tarvitset heti).
 
Harvinaisemmat soittimet löydät sovituskirjoista. Itselläni mm. Don Sebeskyn ja Henry Mancinin kirjat. Varmaan löytyy netistäkin ohjeita.
 
Aina kannattaa konsultoida kyseisen instrumentin soittajalta , kenelle sovittaa, mitä kannattaa kirjoittaa. Aloitteleva trumpetisti soittaa huomattavasti matalemmalta, kuin sovituskirjoissa annetaan ymmärtää.
 
Eikun vääntämään sinfoniaa ;)

Pieni korjaus:
 
alttohuilu ovat F-vireisiä
 
Alttohuilu on G-vireinen ja kirjoitetaan puhdas kvartti (eli viisi puolisävelaskelta) korkeammalle.
 
Ei mulla muuta. :)

Se hassu avain jota viola eli alttoviulu käyttää on c-avain. Yksiviivainen c on kolmannella viivalla. (Valitettavasti samantapainen avain voi olla erikorkeudella, jolloin sitä kutsutaan hieman eri nimellä.
 
Pieni tarkennus: se "hassu" avain on nimeltään c-avain riippumatta siitä, onko se toiseksi ylimmällä (tenoriavain tai -klaavi), keskimmäisellä (alttoklaavi eli se, mille alttoviululle kirjoitetaan) vai alimmalla (sopraanoklaavi) viivalla.

Nää kirjoitus jutut selvis jo yksityis viestityksen puolella.

Pieni tarkennus: se "hassu" avain on nimeltään c-avain riippumatta siitä, onko se toiseksi ylimmällä (tenoriavain tai -klaavi), keskimmäisellä (alttoklaavi eli se, mille alttoviululle kirjoitetaan) vai alimmalla (sopraanoklaavi) viivalla.
 
Olet oikeassa. Olin hieman epätarkka. C-avainta kutsutaan 3. viivalla alttoavaimeksi, 4. viivalla tenoriavaimeksi, 1. viivalla sopraanoavaimeksi ja 2. viivalla mezzosopraanoavaimeksi. Kahta viimeisintä käytetään lähinnä ns. vanhassa musiikissa....siis tosi vanhassa.
 
F-avainkin (eli bassoavain) voi olla yhden viivan alempana, jolloin sitä kutsutaan baritoniavaimeksi.
 
Ylläolevilla avaimilla on pyritty välttämään apuviivojen käyttö, mutta kyllä niistä soittaminen on aika nihkeää.