Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Sä itse aikoinaan ehdotit tapaa että mollitolpat isolla mutta m perään tapaan
IIm - V - Im
ja musta se on fiksua ja olen ottanut käyttöön.
 
Voi olla, omia käytäntöjä on ehkä tullut vuosien varrella tarkisteltua kun tieto ja ymmärrys vähitellen kasvaa - ja ennen kaikkea perspektiivi kaiken sen suhteen mitä ei tiedä. Toi on tavallaan yksiselitteinen ja popjazz-ympyröissä toimiva. Kaikkia merkintöjä luonnollisesti tapaa tosielämässä ja eri lähteistä/konteksteista ponnistavissa teoriaoppaissa, joten monen tavan tuntemisesta ei ole haittaa.
 
EDIT: "Vaarana" tossa mollitolppien erikseen merkkaamisessa saattaa olla se, että alkaa yksinkertaistaa liikaa ja esim. D7-G7-Cmaj7 -progressiossa ei tiedosta D7-soinnun olevan välidominantti (V/V) vaan merkitsisi harhaanjohtavasti esim. II-V-I.

Taas ihmetyttää kummastuttaa pientä kulkijaa:
http://www.musicnotes.com/sheetmusic/mtdFPE.asp?ppn=MN0082375
 
Oheinen piisi on Ray Brownin Gravy Waltz joka on joskus voittanut grammyn parhaasta jazzsävellyksestä.
 
Miten tolppa-analyysissä melodian (ei välitetä introsta) viidennen tahdin soinnut F#m7b5 ja Fm(6) analysoidaan?

Eiks F#m7-5 ole Am6-soinnun käännös?

ThrashGuitarist: Eiks F#m7-5 ole Am6-soinnun käännös?
 
Samat äänet, mutta ei kyseessä ole sama sointu etenkään analyysin kannalta. C6 ja Am7-soinnut eivät myöskään vastaa toisiaan, kuten eivät myöskään esim. C6/9 ja Am7(11).
 
Baron: nyt ihan suoraan lunttaamatta (mm. mun Tabell-kirja on jossakin hävyssä) en uskalla antaa mitään suoraa yleispätevää tolppa-analyysiä, mutta kyse lienee kromaattisista lomasoinnuista ("passing chord"). Kohdesointu (loppujen lopuksi C) on tässä katsannossa tärkeämpi, kuin edeltävän melodian moninaiset harmonisointitavat. Fm(6):n voisi hienosti reharmonisoida F7(13)-soinnuksi, jolloin ko. tahdin tolpat menisivät jotakuinkin
 
II-sV /III

Janus: Samat äänet, mutta ei kyseessä ole sama sointu etenkään analyysin kannalta. C6 ja Am7-soinnut eivät myöskään vastaa toisiaan, kuten eivät myöskään esim. C6/9 ja Am7(11).
 
Baron: nyt ihan suoraan lunttaamatta (mm. mun Tabell-kirja on jossakin hävyssä) en uskalla antaa mitään suoraa yleispätevää tolppa-analyysiä, mutta kyse lienee kromaattisista lomasoinnuista ("passing chord"). Kohdesointu (loppujen lopuksi C) on tässä katsannossa tärkeämpi, kuin edeltävän melodian moninaiset harmonisointitavat. Fm(6):n voisi hienosti reharmonisoida F7(13)-soinnuksi, jolloin ko. tahdin tolpat menisivät jotakuinkin
 
II-sV /III
 
Ainoa tapa jonka mä keksin oli tonikisaatio A-molliin jolloin se fis-puolidimi olisi VIm mutta sitten se Fm6 tuotti ongelmia kun ei mun mielestä joka soinnun kohdalla voi sävellajia vaihtaa.
 
Edit: Tää on "typerää" teoreettista pohdiskelua, kait asteikot on fis-puolidimin kohdalla lokrinen ja Fm6 kohdalla rmm mutta täähän on teoriapalsta:-)

Toi on aika paljon käytetty soinnutusratkaisu (sävellajissa m7b5 sävellajin b5 pohjasävelenä, ja siitä IVm6 ja I/3 tai sitten IIIm7. En ole itsekään koskaan tainnut ratkoa, miten se tolppa-analyysissä menis, mutta onhan tuossa hyvin voimakkas peruskuljetus bassossa kun mennään puoli alas monta sointua peräkkäin. Siitä tulee jo yksistään tuo "dominanttinen" perusfiilis tohon.
 
Yksi mahdollinen analyysi on Januksen mainitsema kromaattinen muunnesointu, kun ollaan Am(7):ssa ennen tuota F#m7(b5):sta, niin äänenkuljetuksella muunnetaan tota Am7:aa niin että seiska tippuu kuutoseksi (ja bassossa on se kuutonen), sen jälkeen ollaan selvillä vesillä.
 
Yksi kuuluisa biisi josta tää ratkaisu löytyy, on "Jeepers Creepers", eli suomeksi "Kissa vieköön".

baron: Taas ihmetyttää kummastuttaa pientä kulkijaa:
http://www.musicnotes.com/sheetmusic/mtdFPE.asp?ppn=MN0082375
 
Oheinen piisi on Ray Brownin Gravy Waltz joka on joskus voittanut grammyn parhaasta jazzsävellyksestä.
 
Miten tolppa-analyysissä melodian (ei välitetä introsta) viidennen tahdin soinnut F#m7b5 ja Fm(6) analysoidaan?
 
Klasariammattikoulussa opettaja sanoi, että epäselvissä ja/tai monitulkintaisissa kohdissa analysoikaa sen mukaan, miltä se teistä kuulostaa. Lisäsi sitten siihen, että jos ei kuulosta miltään, niin siinä tapauksessa asiat on huonommin... Eli kokeillaan.
 
Lähdetään Am-soinnusta. (Jaahas, tultiin välidominantin E7 kautta rinnakkais(A)molliin).
 
F#m7b5 (Puolidimi, monikasvoinen sointu. Mitähän seuraa? Jos purkaus G-duuriin, silloin tää on VII asteen välidominantti sille. Vai onko tää e-molliin vievä II? Vai jatkaako basso kromaattisesti alaspäin...?)
 
Fm(6) (Näköjään jatkoi. Silloin toi edellinen sointu toi vain häivähdyksen a-mollin IV asteen duurisävyä, ja ton puolidimin vois tulkita D-duurin noonisoinnun vajaamuodoksi, eli terssikäännös josta perussävel puuttuu. No nyt kuitenkin tuntuu kuin oltais mollista C-duuria kohti menossa, eli C-duurin IV asteen mollilainalta kuulostaa. G-säveltä lähestytään, ensin oli F#, nyt Ab, joko seuraavaksi tulee G?)
 
Em7b5 (Tuli G, mutta mitäs nyt tapahtuu?)
 
A7 (Ahaa, yllättävä tonikisaatio molli-kakkosvitosen kautta D-...)
 
D7 (...häh, duuriin??? No olipa yllätys! Vieläkö tulee jotain erikoista vai...)
 
G7 (Näköjään ei, se d-mollisointu jäi tavallaan välistä pois, ja purkaus tehtiin suoraan välidominanttiselle D7-soinnulle. Ja sitten dominanttiseiskan kautta turvallisesti...
 
C (...perussointuun.)

Dr Dominant: Toi on aika paljon käytetty soinnutusratkaisu (sävellajissa m7b5 sävellajin b5 pohjasävelenä, ja siitä IVm6 ja I/3 tai sitten IIIm7. En ole itsekään koskaan tainnut ratkoa, miten se tolppa-analyysissä menis, mutta onhan tuossa hyvin voimakkas peruskuljetus bassossa kun mennään puoli alas monta sointua peräkkäin. Siitä tulee jo yksistään tuo "dominanttinen" perusfiilis tohon.
 
Entä jos vaan "raa'asti" pistäisi
 
bVm - IVm - (IIm-V)/II??
 
Chick Corean Sea Journeyssä A-mollissa on kierto
F#m7 - Fmaj7 - E7b9 ja siihen mun maikka on antanut tolpat
 
VIm - bVI - V

baron: Entä jos vaan \\\\\\\"raa\\\\\\\'asti\\\\\\\" pistäisi
 
bVm - IVm - (IIm-V)/II??
 
Toi ei valitettavasti futaa, vaikka pianolla enharmonisesti Gb ja F# ovatkin sama kosketin - C-duurissa F#-puolidimiä (ylennetyn IV asteen sointu) ei voi analyysissä muuttaa Gb-pohjaiseksi (alennetun V asteen sointu).
 
Tää muistisääntö on klasarisolfan tunneilta, ja pätee esim. kromaattisen asteikon kirjoitustapaan, mutta sopii myös tähän:
 
Pyhimyksiä (=I, IV, V) ei pidä alentaa - ainoastaan ylentää.
 
Heti, jos C-duuribiisissä alkaisi näkyä Cb, Fb (!) tai Gb-sointuja, ollaan melko todennäköisesti moduloitu jo toiseen sävellajiin, vaikka sitten vain hetkellisesti. Gb7 tosin jazzimmassa kontekstissa voi hyvin esiintyäkin sV/IV -sointuna.
 
____
 
Dominant ja Rantsu kirjoittavat yllä pelkkää asiaa - just tota Rantsun ansiokkasti purkamaa "kohde = C" ajattelua yritin itsekin tuoda esille, mutta oma ammattitaito kyykkää juuri tuossa kohtaa kun se pitäisi kohda kohdalta esimerkein selventää :)
 
Puolidimisointuihin voi muuten jazzbiiseissä lokrisen asteikon sijasta syöttää hyvällä omallatunnolla myös lokrinen#2-skaalaa: 9-lisäsävel tuo kivaa jazzmaista särmää, vaikkei vallitsevaan asteikkoon (esimerkissä: g# vs. C-duurin g) kuulukaan. Ja koska kyseessä on rmm-asteikon moodi, "avoid notejakaan" (b9) ei ole häiritsemässä. (Ja voit myös kokeilla vastaavan alt-asteikon, tässä tapauksessa G#alt, linjoja F#-puolidimin päälle, jne.)

Janus: Toi ei valitettavasti futaa, vaikka pianolla enharmonisesti Gb ja F# ovatkin sama kosketin - C-duurissa F#-puolidimiä (ylennetyn IV asteen sointu) ei voi analyysissä muuttaa Gb-pohjaiseksi (alennetun V asteen sointu).
 
Tää muistisääntö on klasarisolfan tunneilta, ja pätee esim. kromaattisen asteikon kirjoitustapaan, mutta sopii myös tähän:
 
(=I, IV, V)
 
No joo, en muista koskaan nähneeni bV sointuastetta, ei kai sitä sitten ole olemassa:-)

/Ebmaj7/ Ebmaj7/ Eb-7/ Ab7/
/F-7/ F-7/ Ab-7/ Db7/
/G-7/ Gb-7/ F-7/ Bb7/
1st rpt
/G-7/ Gb-7/ F-7/ Bb7/
2nd rpt
/G-7 Gb-7/ F-7 Bb7/ Ebma7/ end or turnaround//
 
http://www.youtube.com/watch?v=uPyJLRFk_UY
 
No eihän mun kysymykset vielä lopu!
Ylhäällä on Miles Davis: "Four" soinnut ja Youtube linkki originaaliin.
Tuo laskeva molli kierto: Gm7 - Gbm7 - Fm7 kuulostaa mahtavalta mutta mikä tuo Gbm7 tolppa-analyysissä on?
Kun ei oo Januksen "pyhien" joukossa niin onko mahdollinen
IIIm - bIIIm -IIm??
 
Tai ainaskin mikä asteikko? Simppelisti doorinenko siihen Gbm7:aan?
Ja nuo eksoottiset kakkosvitoset?
Onko fiksumpaa merkitä (IIm - V)/bVII ja (IIm-V)/bIII vai tonikisaatio Db ja Gb-duuriin?

Baron, kyseessä on nk. "kromaattinen muunnesointu". Se tarkoittaa kansantajuisesti sitä, että "väännetään" yhtä sävellajiin kuuluvaa sointua kohti toista sävellajiin kuuluvaa sointua, ja äänenkuljetuksen tuloksena syntyy tuohon väliin tällainen muunnesointu.
 
Tolpat merkattiin tässä tapauksessa muistaakseni just noin, bIIIm7 (krom.) ja skaalaksi voit tässä kohti valita joko doorisen, jolloin ennakoidaan tulevaa toisen asteen soinnun väriä, tai fryygisen, jolloin pysyt vielä edellisessä värissä.

Dr Dominant:Tolpat merkattiin tässä tapauksessa muistaakseni just noin, bIIIm7 (krom.) ja skaalaksi voit tässä kohti valita joko doorisen, jolloin ennakoidaan tulevaa toisen asteen soinnun väriä, tai fryygisen, jolloin pysyt vielä edellisessä värissä.
 
Kiitos, mun oma pianomaikka on hiihtolomalla ja joudun pyytelemään apuja täätä. Eiköhän näillä nyt vähän aikaa pärjätä!

Osaako joku kertoa että jos kappaleeseen vaihtaa sävellajia pitääkö nuotit sointujen lisäksi vaihtaa ja jos pitää niin miten?

miibert: Osaako joku kertoa että jos kappaleeseen vaihtaa sävellajia pitääkö nuotit sointujen lisäksi vaihtaa ja jos pitää niin miten?
 
Kyllä, sekä nuotit että soinnut. Kun kerran joudut kysymään käytä nuotinkirjoitusohjelmaa, se muuttaa molemmat samalla.

baron: Kyllä, sekä nuotit että soinnut. Kun kerran joudut kysymään käytä nuotinkirjoitusohjelmaa, se muuttaa molemmat samalla.
 
Mut miten voi osata käyttää nuotinnusohjelmaa jos ei osaa transpata sitä ilman?

Kyllä sitä näkee sellaisiakin nuotteja, joissa nuotit on transponoitu mutta soinnut ei. Itse asiassa hyvin kätevää, klarinetisti soittaa Bb-nuoteista ja säestäjä katsoo niitä sointuja.

Klezberg: Kyllä sitä näkee sellaisiakin nuotteja, joissa nuotit on transponoitu mutta soinnut ei. Itse asiassa hyvin kätevää, klarinetisti soittaa Bb-nuoteista ja säestäjä katsoo niitä sointuja.
 
Kyllähän sitä näkee kaikenlaista..

EP: Kyllähän sitä näkee kaikenlaista..
 
Tuo itse asiassa taitaa olla vakiokäytäntö noissa Bb- tai Eb-vireisissä nuottijulkaisuissa, niin soinnut on normaalivireessä. Kun noilla puhaltimilla harvemmin soitetaan niistä sointumerkeistä.

Klezberg: Kyllä sitä näkee sellaisiakin nuotteja, joissa nuotit on transponoitu mutta soinnut ei. Itse asiassa hyvin kätevää, klarinetisti soittaa Bb-nuoteista ja säestäjä katsoo niitä sointuja.
 
Aikoinaan Finalen ilmainen karvahattuversio Notepad transponoi nuotit mutta ei sointuja. Siksi ostin ekan halpisversion PrintMusic. Sittemmin Notepad osasi myös transpata soinnut mutta tuli maksulliseksi.
Nykyään Notepad on taas ilmainen ja osaa transpata myös soinnut.
Eli itse asiassa turhaan oon ostanut täysverisen Finalen kun vähemmälläkin selviäisin mutta oonpahan nyt samassa sarjassa oikeitten muusikoiden kanssa:-)