Musiikin teoria ja säveltäminen ›

piiska2: ...Jos ajattelee sen melodian painotusta ja "riffin" pituutta , niin itse äänestäisin 6/4 tahtilajin puolesta.
 
Kyllä juuri näin. Tarttee myös muistaa, että se biisi on 12 tahdin blues. Siis: 6/4

Onko rakennetta A-B-B-A-C edes olemassa? En netin selaamisella vastausta löytany, mutta tyhmältä vaikuttas, jos semmosta olisi muka keksitty,

jp8000: Onko rakennetta A-B-B-A-C edes olemassa ?
 
Siis miksei muka olisi ?.
 
Toi näyttää kuin kaavalta, johonkin minuutin - parin mittaisiin HC tai Grindcore biiseihin.

Johann Onn: Siis miksei muka olisi ?.
 
Toi näyttää kuin kaavalta, johonkin minuutin - parin mittaisiin HC tai Grindcore biiseihin.
 
No siksi, kun netistä ja kirjasta löyty vaan abac-kaava, vaikka kuinka yritin tuota mainitsemaani kaavaa etsiä.

Johann Onn: Siis miksei muka olisi ?.
 
Toi näyttää kuin kaavalta, johonkin minuutin - parin mittaisiin HC tai Grindcore biiseihin.
 
ja jos ei jotain ole jo keksitty kuka kieltää tekemästä mutta oma kysymys laitan sen tähän ketjuun että tykkäätte ehkä enempi jelppikerho kait yksinkertaisimmille jutuille ja minusta tämä on niitä vaikken vastausta tiedä. eli mikä se ihan perus tekniikka jolla puhaltimia soitetaan eli kun jousissa se kait arco. eli eli se mitä huonona eismerkkinä nuo syniejn perus soundit yleensä edustaa. eli haen sen tekniikan nimeä jolla sanoisin soitetaan jos muuta ei ole merkitty. ja muillekin soittimille tämän asian nimi kiinnostaa.

jp8000: No siksi, kun netistä ja kirjasta löyty vaan abac-kaava, vaikka kuinka yritin tuota mainitsemaani kaavaa etsiä.
 
Minusta on vähän omituinen lähtökohta olettaa, että kaikki olemassa olevat tai mahdolliset muotorakenteet olisi jotenkin eksplisiittisesti listattu jonnekin. ABBAC:n voisi tietysti tulkita vain variaatioksi ABAC:sta.

Miten klassiset säveltäjät järjestävät laajoissa teoksissa niihin rivistöille soittimet, siis ylhäältä alas mikä on yleisin järjestys? Mikä oli tällaselle nuotinkirjoitustavalle se käsite, partituuri?

Tonski: Miten klassiset säveltäjät järjestävät laajoissa teoksissa niihin rivistöille soittimet, siis ylhäältä alas mikä on yleisin järjestys? Mikä oli tällaselle nuotinkirjoitustavalle se käsite, partituuri?
 
kirjoitusjärjestykseen jotain apua:
http://www.jerelaukkanen.com/pdfs/SOV2-PartitValmistSample.pdf
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php?id=19&la=fi

mutta pakko kysyä itse asiaa sivuten onko soitin ryhmä tuossa kun puhutaan tyyliin puupuhaltimet vaiko clarinetit ? eli kumpi on se jako jotain juttua katselin näytti toiselta ja taas toista niin toiselta...

JPQ: kirjoitusjärjestykseen jotain apua:
http://www.jerelaukkanen.com/pdfs/SOV2-PartitValmistSample.pdf
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php?id=19&la=fi
 
Kiitti! Tajuton rivihän noita tulee, lienee aikamoisia ovat pituussuunnassa noi partituurivihkot, jotka sisältävät kokonaisen teoksen? Tietystihän välttämättä yhdessä klassisessa teoksessa ei noita kaikkia ole.

Tonski: Kiitti! Tajuton rivihän noita tulee, lienee aikamoisia ovat pituussuunnassa noi partituurivihkot, jotka sisältävät kokonaisen teoksen? Tietystihän välttämättä yhdessä klassisessa teoksessa ei noita kaikkia ole.
 
Joo, mulla on kädessä Ravelin suurin partituuri, sivunumero on 308 ja päällekkäisiä viivastoja 42 kpl. Joillekin sivuille näkyy mahtuneen 8 tahtia, toisille vain 2 tahtia. Mutta tämänkin esitys kestäisi alle tunnin. Pidempiä partituureja kyllä löytyy, joiltain säveltäjiltä.

JPQ: mutta pakko kysyä itse asiaa sivuten onko soitin ryhmä tuossa kun puhutaan tyyliin puupuhaltimet vaiko clarinetit ? eli kumpi on se jako jotain juttua katselin näytti toiselta ja taas toista niin toiselta...
 
Kyllä, klarinetit ovat soitinryhmä. Klarinettien ryhmä kuuluu laajempaan puupuhallinten soitinryhmään, joka kuuluu puhallinsoittimien soitinryhmään. Ryhmittely on siis hierarkkista. Joskus on vaihtoehtoisia ryhmittelytapoja. Klarinettien soitinryhmän sisällä pätee sääntö, että eri klarinetit asetellaan partituurissa ylhäältä alas kimeimmästä möreimpään. Ylemmällä tasolla sääntö ei välttämättä pädekään yhtä selvästi (että kaikissa teoksissa huilut soittaisivat keskimäärin ylempää kuin oboeperheen soittimet jotka soittaisivat keskimäärin ylempää kuin klarinetit jotka soittaisivat keskimäärin ylempää kuin fagotit), mutta näiden soitinryhmien välinen partituurijärjestys on kuitenkin käytännössä vakiintunut.
 
Kannattaa siis ottaa mallia julkaistuista partituureista ja orkestroinnin oppikirjoista ja huomioida tuo Sibelius-Akatemian esimerkki. Itse vähän vierastan noita saksofoneja ja soittimien italiankielisten nimien yhdistämistä isolla kirjoitettuihin saksalaisiin sävelten nimiin, mutta omapa on ongelmani.
 
Ehkä viittaat siihen, että vaskipuhaltimista käyrätorvet tulevat kimeämpien trumpettien yläpuolelle. Se onkin keskeinen ja vakiintunut poikkeus sääntöön. Joskus sitä perustellaan sillä, että käyrätorvet ovat ominaisuuksiltaan kovin lähellä puupuhaltimia verrattuna trumpetteihin ja pasuunoihin, joiden terävä saundi tunkee läpi eri tavalla.

levesinet: Kyllä, klarinetit ovat soitinryhmä. Klarinettien ryhmä kuuluu laajempaan puupuhallinten soitinryhmään, joka kuuluu puhallinsoittimien soitinryhmään. Ryhmittely on siis hierarkkista. Joskus on vaihtoehtoisia ryhmittelytapoja. Klarinettien soitinryhmän sisällä pätee sääntö, että eri klarinetit asetellaan partituurissa ylhäältä alas kimeimmästä möreimpään. Ylemmällä tasolla sääntö ei välttämättä pädekään yhtä selvästi (että kaikissa teoksissa huilut soittaisivat keskimäärin ylempää kuin oboeperheen soittimet jotka soittaisivat keskimäärin ylempää kuin klarinetit jotka soittaisivat keskimäärin ylempää kuin fagotit), mutta näiden soitinryhmien välinen partituurijärjestys on kuitenkin käytännössä vakiintunut.
 
Kannattaa siis ottaa mallia julkaistuista partituureista ja orkestroinnin oppikirjoista ja huomioida tuo Sibelius-Akatemian esimerkki. Itse vähän vierastan noita saksofoneja ja soittimien italiankielisten nimien yhdistämistä isolla kirjoitettuihin saksalaisiin sävelten nimiin, mutta omapa on ongelmani.
 
Ehkä viittaat siihen, että vaskipuhaltimista käyrätorvet tulevat kimeämpien trumpettien yläpuolelle. Se onkin keskeinen ja vakiintunut poikkeus sääntöön. Joskus sitä perustellaan sillä, että käyrätorvet ovat ominaisuuksiltaan kovin lähellä puupuhaltimia verrattuna trumpetteihin ja pasuunoihin, joiden terävä saundi tunkee läpi eri tavalla.
 
viittaan ihan siihen että musta kun eräitä oikeita partituureja olen mielestäni nähnyt niissä oli ssoittimet puupuhaltimien kesken korkeastamatallaan eikä niin että klarinetit omana lajinaan niin. pitää varmaan joskus katsoa lainaksi partituuri eräästä paikasta.

levesinet: Joo, mulla on kädessä Ravelin suurin partituuri, sivunumero on 308 ja päällekkäisiä viivastoja 42 kpl. Joillekin sivuille näkyy mahtuneen 8 tahtia, toisille vain 2 tahtia. Mutta tämänkin esitys kestäisi alle tunnin. Pidempiä partituureja kyllä löytyy, joiltain säveltäjiltä.
 
Niin arvelin! Vielä jos kehtaisin mnetin guruilta kysellä, että tilataanko noita tyhjinä ihan jostain mihin saa sitten ite käsin nuotintaa mielensä, teetkö kotona leikkaaliimaa-metodilla tollasta vihkoa vai tehdäänkö nykyään nuotit ohjelmalla ja tulostetaan sitten niin, että se menee vihkoon järkevästi(lue: tahdit menee samassa järjestyksessä ettei vaikka klarinetilla ole samalla sivulla tahti 12 ja jousilla 30)

Tonski: Niin arvelin! Vielä jos kehtaisin mnetin guruilta kysellä, että tilataanko noita tyhjinä ihan jostain mihin saa sitten ite käsin nuotintaa mielensä, teetkö kotona leikkaaliimaa-metodilla tollasta vihkoa vai tehdäänkö nykyään nuotit ohjelmalla ja tulostetaan sitten niin, että se menee vihkoon järkevästi(lue: tahdit menee samassa järjestyksessä ettei vaikka klarinetilla ole samalla sivulla tahti 12 ja jousilla 30)
 
Mietin minäkin onko olemassakaan 20 viivaston nuottivihkoa 12 viivaitoisen olen nähnyt. ja siis selliasta jossa tilavat viivat tuollainen 12 viivastoisen vihon olen nähnyt jossain tais olla muistelen 16 viivastoinen mutta viivat ei enään tilavia.

Tonski: Niin arvelin! Vielä jos kehtaisin mnetin guruilta kysellä, että tilataanko noita tyhjinä ihan jostain mihin saa sitten ite käsin nuotintaa mielensä, teetkö kotona leikkaaliimaa-metodilla tollasta vihkoa vai tehdäänkö nykyään nuotit ohjelmalla ja tulostetaan sitten niin, että se menee vihkoon järkevästi(lue: tahdit menee samassa järjestyksessä ettei vaikka klarinetilla ole samalla sivulla tahti 12 ja jousilla 30)
 
Partituuripaperia on painatettu aikojen sivu eri kokoihin ja eri viivastomäärillä. Esim. A3 pystyyn 20 viivastoa tms.
 
Nykyään aika moni tuntuu tekevän tietokoneella. Pistä vaikka pikaviestiä, mä voin tehdä sulle blancon pdf:n jonka voit heittää pikapainoon ja tulostuttaa itsellesi sopivaa partsikkapaperia. Pistä koko (A4, A3, B4), orientaatio (portrait, landscape) ja montako viivastoa siihen haluat. Mulla on noita blancopartituurin työpohjia aika monta koneella.
 
Ja tahdit pitää partituurissa olla aina siten että tahti 12 on samassa kohden pystysuunnassa kaikilla soittimilla.

Tonski: Niin arvelin! Vielä jos kehtaisin mnetin guruilta kysellä, että tilataanko noita tyhjinä ihan jostain mihin saa sitten ite käsin nuotintaa mielensä, teetkö kotona leikkaaliimaa-metodilla tollasta vihkoa vai tehdäänkö nykyään nuotit ohjelmalla ja tulostetaan sitten niin, että se menee vihkoon järkevästi(lue: tahdit menee samassa järjestyksessä ettei vaikka klarinetilla ole samalla sivulla tahti 12 ja jousilla 30)
 
Nykyään melkein kaikki käyttävät nuotinnosohjelmia, mutta tyhjää nuottipaperia voi ostaakin. Se vaan on aika kallista ja sellaisessa on vain pelkät viivastot. Isolle orkesterille käsin kirjoitettaessa nuottien ja tahtiviivojen oikeat paikat varmistetaan käyttämällä viivotinta. Siinä onkin yksi sellainen taito, joka vanhan ajan säveltäjillä oli vähän pakko olla: selkeä ja luettava nuottikäsiala.

Dr Dominant: Partituuripaperia on painatettu aikojen sivu eri kokoihin ja eri viivastomäärillä. Esim. A3 pystyyn 20 viivastoa tms.
 
Nykyään aika moni tuntuu tekevän tietokoneella. Pistä vaikka pikaviestiä, mä voin tehdä sulle blancon pdf:n jonka voit heittää pikapainoon ja tulostuttaa itsellesi sopivaa partsikkapaperia. Pistä koko (A4, A3, B4), orientaatio (portrait, landscape) ja montako viivastoa siihen haluat. Mulla on noita blancopartituurin työpohjia aika monta koneella.
 
Tällä tavalla tehty paperi ei tietenkään ole kovin kallista. :D

En ole Sävis ihan varma tarkoititko että tällä tavoin se on kallista? ;)
 
Mä olen teettänyt itselleni Yliopistopainossa kaksipuoleista partsikkapaperia ja 12-rivisiä A4-nuottipapereita. Tykkään kirjoitella käsin kun luonnostelen, kirjoittelen sitten lopuksi Finalella puhtaaksi.
 
500 2-puoleista A4:sta maksoi viimeksi kun laatikollisen sitä hain muistaakseni 32 euroa tai jotain sinne päin. Musta toi on aika okei hinta. Vähän reilut 3 senttiä tulee yhden paperin hinnaksi. Vai saako jostain halvemmalla?

Dr Dominant: Ja tahdit pitää partituurissa olla aina siten että tahti 12 on samassa kohden pystysuunnassa kaikilla soittimilla
 
No mielellään ainakin joka kahdestoista tahti. :-D
 
Voi sentään, olen erehtynyt vaskipuhaltimesta. Sehän on tietenkin Es-sopraanokornetti.
http://www.youtube.com/watch?v=jQDsoR7Ez6Y