Musiikin teoria ja säveltäminen ›

ankkiz: En ole aikaisemmin osannut edes kyseenalaistaa, mutta nytten hetkellisen aivopierun seurauksena tahtoisin kysyä että:
a) Miksi mollikutosessa on suuri seksti, eikä pieni seksti, kuten molliasteikon mukaan kai kuuluisi olla?
 
ja
 
b) Minkä nimisiä mahtavat olla soinnut, joissa on 1 b3 5 ja b6?
 
a) samasta syystä, kuin vastaava duurisointu sisältää suuren sekstin. eli täähän on vaan periaatteessa sopimus.
 
b) kyseessä on maj7-soinnun terssikäännös

Jobim ja Buarque tarjoavat esimerkin.
... Dm(b6) ... Gm(b6) ...
http://www.cifraclub.com.br/chico-buarque/pois-e/
http://www.youtube.com/watch?v=gdXVly9YmaE

ankkiz: En ole aikaisemmin osannut edes kyseenalaistaa, mutta nytten hetkellisen aivopierun seurauksena tahtoisin kysyä että:
a) Miksi mollikutosessa on suuri seksti, eikä pieni seksti, kuten molliasteikon mukaan kai kuuluisi olla?
 
???
Molliasteikkoja on kolme: luonnollinen, harmoninen ja melodinen.
Melodisen molliasteikon mukaan siihen kuuluu suuri seksti!!!!!

miks mollin pitää olla niin vaikea? miksei joku keksis jotain mollia mikä olis yhtä helppo kuin duuriasteikko/sävellaji?

No höh, vain 3 molliasteikkoa? Dissaatsä mustalaismollia? Mulla tulee ekana mieleen doorinen asteikko, koska omissa sähellyksissäni m6 on useimmiten IV asteen sointu, jolloin 6-sävel on supertoonika.
 
b6 olisi sävellajin IIb aste, jota myös esiintyy usein, mutta yleensä silloin basso on IIb asteella.
edittejä
 
Plääh! Paitsi että se ei ole doorinen, koska kyseessä on duurisävellaji. Joo, alan olla liian väsynyt. Hyvää yötä. :(

levesinet: No höh, vain 3 molliasteikkoa? Dissaatsä mustalaismollia? Mulla tulee ekana mieleen doorinen asteikko, koska omissa sähellyksissäni m6 on useimmiten IV asteen sointu, jolloin 6-sävel on supertoonika.
 
No tästähän on ennenkin tapeltu: Joittenkin mielestä kaikki asteikot, joissa on pieni terssi on molliasteikkoja: doorinen, fryyginen, aiolinen.
 
Entäs sitten dimasteikko, domdimasteikko, kromaattinen asteikko????
Tai harmonisen mollin 2,4,7 moodit???
Tai melodisen mollin 2,6,7 moodit???
Mollejahan on maailma täynnä ja mikä tahansa sointu jossa on pieni terssi sopii johonkin molliasteikkoon.

ankkiz: En ole aikaisemmin osannut edes kyseenalaistaa, mutta nytten hetkellisen aivopierun seurauksena tahtoisin kysyä että:
a) Miksi mollikutosessa on suuri seksti, eikä pieni seksti, kuten molliasteikon mukaan kai kuuluisi olla?
 
ja
 
b) Minkä nimisiä mahtavat olla soinnut, joissa on 1 b3 5 ja b6?
 
a) Eihän siinä välttämättä olekaan, eikä se musta ole mikään "sopimus" vaan riippuu ihan esiintymisasteesta ja kontekstista. Tätähän voi tutkia itse ottamalla vaikkapa duuriasteikon moodeista(tai harmonisen mollin) mollisävyiset ja tutkimalla, mihin kaikkiin sisältyy suuri seksti. Duurin toisella asteella on doorinen moodi, jonka erottaa luonnollisesta suuri seksti "doorinen nuotti", joten luonnollisesti jos sä otat kolmisoinnun ja lisäät sekstin ei se voi olla pieni. Vastaavasti esiintymisastesidonnainen sointu ois silleen, ettei se muodostu järjestään vaikka mollin ekalle asteelle(poissuljettuna melodinen), vaan siinä mentäis asteikon ulkopuolelle. E: Tai no siis niin.. Kyllähän se seksti on aina suuri jos sointumerkinnässä lukee m6.. Mut jos tutkii niin yleensähän se on mollin neljännellä asteella, ja siinähän on suuri seksti.
 
b) No jaa.. toi taitaa olla joku omituinen tapa merkata sen pienen sekstin päälle muodostuva Maj7:n terssikäännös. Harvemmin on tullu vastaan mb6-sointuja itselle ainakaan, liekö miten yleisiä?

Mun ymmärtääkseni sointujen kvinttikierto tarkoittaa sitä että mennään kvintti alaspäin (kvartti ylöspäin, aluksi oli vaikea tajuta että kvartin välein nouseva on nimeltään kvinttikierto:-)
Esim E - A - D - G - C
 
Entäs kun se tehdään toisinpäin: Noustaan kvintti, esim Hey Joe
C - G - D - A - E
Mikä se silloin on nimeltään?

baron:
 
Entäs kun se tehdään toisinpäin: Noustaan kvintti, esim Hey Joe
C - G - D - A - E
Mikä se silloin on nimeltään?
 
kvarttikierto? semmosta mun teoriaope tais käyttää, lieneekö sille sit mitään kovin virallista nimeä. Sehän on vaan tommonen rokkijuttu.

baron: Mun ymmärtääkseni sointujen kvinttikierto tarkoittaa sitä että mennään kvintti alaspäin (kvartti ylöspäin, aluksi oli vaikea tajuta että kvartin välein nouseva on nimeltään kvinttikierto:-)
Esim E - A - D - G - C
 
Entäs kun se tehdään toisinpäin: Noustaan kvintti, esim Hey Joe
C - G - D - A - E
Mikä se silloin on nimeltään?
 
Samaa kvinttikiertoahan se on kierretään kvinttiympyrää kumpaan suuntaan tahansa.

Sax-pappa: Samaa kvinttikiertoahan se on kierretään kvinttiympyrää kumpaan suuntaan tahansa.
 
Kyllä mä ymmärrän että kvinttiympyrää voidaan kiertää mihin suuntaan tahansa mutta mä vaan mietin että onko sillä eri nimi jos mennään myötä- tai vastapäivään.

baron: Kyllä mä ymmärrän että kvinttiympyrää voidaan kiertää mihin suuntaan tahansa mutta mä vaan mietin että onko sillä eri nimi jos mennään myötä- tai vastapäivään.
Määrittelykysymys. Olkoon se tästä lähin vaikka Baronin kierto. ;)
 
"Ascending fifths", nouseva kvinttikierto. EDIT: sekoilua
 
Ja sitten bullshit-vastaus:
jos mennään myötä- tai vastapäivään.
Jos mennään Australiaan ja puhutaan suomea, niin se on samanniminen kuin täällä, kun kierretään vastakkaiseen suuntaan, koska päivä kiertää eri päin taivaalla.

levesinet: Jos mennään Australiaan ja puhutaan suomea, niin se on samanniminen kuin täällä, kun kierretään vastakkaiseen suuntaan, koska päivä kiertää eri päin taivaalla.
 
Joo kun mä olin Copacabanan praiallä niin etsin kivan paikan söpön mulatin viereltä johon kuvittelin auringon kohta alkavan paistaa mutta aurinko kiersikin "väärään" suuntaan ja varjo jatkui.

baron: Kyllä mä ymmärrän että kvinttiympyrää voidaan kiertää mihin suuntaan tahansa mutta mä vaan mietin että onko sillä eri nimi jos mennään myötä- tai vastapäivään.
 
Enpä ole kuullut mitään erilaista nimitystä. Tosin tuo alaspäin menevä kierto tuntuu olevan ainakin iskelmämusassa vallitsevana, joten sitä sitten kai yleensä kvinttikierrolla tarkoitetaan.

Leikitään, että olen kyllästynyt 12 puolisävelaskeliin ja haluaisin jakaa oktaavin vaikkapa 24 tai 53 osaan.
Onnistuneekohan esim. jollain midisoftalla vai meneeköhän liian vaikeaksi?

Olin Sibiksen jazzleirillä ja joka jameissa soitettiin Miles Davisin "All Blues" jota en osannut.
Ajattelin että paikkaan puutteen ja olen sen jälkeen kuunnellut Kind Of Bluen originaaliäänitettä ja kaivanut nuottikirjastostani kaikki siellä olleet piisin real book nuotit.
 
Niihin merkityt tahtilajit vaihtelevat: 3/4, 6/4, 6/8.
Mikä niistä on "oikein" ja millä perusteella jos referenssinä on originaaliäänite?

baron: Olin Sibiksen jazzleirillä ja joka jameissa soitettiin Miles Davisin "All Blues" jota en osannut.
Ajattelin että paikkaan puutteen ja olen sen jälkeen kuunnellut Kind Of Bluen originaaliäänitettä ja kaivanut nuottikirjastostani kaikki siellä olleet piisin real book nuotit.
 
Niihin merkityt tahtilajit vaihtelevat: 3/4, 6/4, 6/8.
Mikä niistä on "oikein" ja millä perusteella jos referenssinä on originaaliäänite?
 
All Bluesin bassoriffiä kun makustelee, niin siitä hahmottuu iskuyksiköksi 1/4. 6/8:ssa iskuyksikkö on pisteellinen kahdeksasosa, ja sillä jaolla bassoriffin toka ääni (pisteellisen neljäsosan jälkeen) tulisi iskulle. Ei oiken toimi (IMO).
 
Eka pisteellinen 1/4 ja seuraava 1/8 toimii niinkuin kolmimuunteisessa fraseerauksessa soitettaisi kahdeksasosia, nyt vaan tälle parille tulee kaksi iskua. Jos tuon riffin ajattelisi 3/4:na puolikkailla aika-arvoilla, niin tahdin puolenvälin pisteellinen neljäsosa ei sattuisi iskulle. Mun nupissa tuo jako ainakin on hankala hahmottaa. Iskuala tässä onselkeä 3/4, ja tahtien puolittamisella tahtilaji menis 3/4:ksi, mutta sitten se ei olisi enää 12 tahdin blues ;). Sama homma alton ja tenorin stemma alussa: puolinuotti + neljäsosa + puolinuotti + neljäsosa tahdissa veisi mun mielestä selkeesti tuohon 6/4 suuntaan.
 
Mun mielestä siis 1/4 iskuyksiköllä => 6/4. Mää tiijä, onko tuo sitten "oikein".

zene: Leikitään, että olen kyllästynyt 12 puolisävelaskeliin ja haluaisin jakaa oktaavin vaikkapa 24 tai 53 osaan.
Onnistuneekohan esim. jollain midisoftalla vai meneeköhän liian vaikeaksi?
 
Tämä muakin kiinnostais, mutta ootko todellakin valmis näkee sen vaivan musiikin teorian uudelleen keksimiseksi:D Saishan sillä varmaan nimensä lukion musakirjoihin tai jotain "tämä kappale on luotu Zenen algoritmin mukaan". Lähinnä ajattelen mitä seurais, jos joku kehittäs 53 nuotiin jaetun oktaavin ja sille musiikin teorian uusiks/alkas tekee biisejä.

baron: Olin Sibiksen jazzleirillä ja joka jameissa soitettiin Miles Davisin "All Blues" jota en osannut.
Ajattelin että paikkaan puutteen ja olen sen jälkeen kuunnellut Kind Of Bluen originaaliäänitettä ja kaivanut nuottikirjastostani kaikki siellä olleet piisin real book nuotit.
 
Niihin merkityt tahtilajit vaihtelevat: 3/4, 6/4, 6/8.
Mikä niistä on "oikein" ja millä perusteella jos referenssinä on originaaliäänite?
 
Tulee Ray Charlesin biisi Early In The Morning mieleen tuosta.
http://www.youtube.com/watch?v=Nry3e3MheJk
 
Veikkaisin että on päätetty soittaa valssikomppia bluesiin, All Bluesissa. Ja modaalinenhan se on, Miksolyydisestä dooriseen ja takaisin alkuosassa.
 
Arthur Blytheltä olen kuullut liveversion jossa oli jonkinlainen "afro-cuban" 12/8, 6/8, tai 3/4 ,miten vaan. Jotkut ovat soittaneet kappaletta funkkinakin.
 
Miles Davisin myöhempi bändi ja V.S.O.P ovat tuota paljon versioineet. Niitä kuuntelemalla sen biisin rytmisiä mahdollisuudet avautuu. Analyysiä ja transkriptiotakin löytynee jostain.
 
6/8 ensimmäisenä tulee mieleen. Oikeellisuudesta en tiedä, 3/4 hämärtäis ehkä biisin rakennetta, 6/4 vähän harvinainen.

6/8 osa komppi se All Blues ei ainakaan ole, koska kappalehan on kolmimuunteinen....joten se on joko 3/4 tai 6/4 tahtilajissa.
Jos ajattelee sen melodian painotusta ja "riffin" pituutta , niin itse äänestäisin 6/4 tahtilajin puolesta.