Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Miksi? Se on helpompaa. Oikeaoppista ei niinkään.
 
Mikä tahansa tapa mikä auttaa itseä järjestämään kokonaisuutta on todellakin hyvä tapa. Kun kommunikoit toisten kanssa, voi olla että muut joutuu nieleskelemään vähän aikaa ennenkuin aivot kääntyy noin päin, muunmuassa minä! ;D
 
Ja heti kun ryhdytään puhumisen asemasta soittamaan, säveltämään tai sovittamaan, eihän niitä skaalojen nimiä sinne paperille kirjoiteta tai huudeta mikkiin...
 
Minusta ihan mielenkiintoinen ajatus soveltaa tuota duurin moodien nimitysrumbaa molleihin.

Niin. Mä oon harmonisen ja melodisen mollin moodeja nimittänyt samalla tavalla kuin duurinkin moodeja, paitsi että alkaen aiolisesta, mollissa kun ollaan.
 
Ahaa, nyt ymmärrän logiikan. Selvyyden kannalta ei paras mahdollinen tapa... tosin mikäpä tällä palstalla selvää olisikaan.

3) http://www.cc.jyu.fi/~altikeur/littlesavageprkl.mp3
Tuossa on se riffin alaspäin menevä lurautus kaikissa kolmessa sävellajissa (F, Gb, Bb) joissa se biisin alussa esiintyy, puolinopeuteen hidastettuna ja joka väliin olen itse nauhoittanut saman melodian. Ehkä se selventää asiaa.
 
Ei se kyllä tuosta vielä auennut. Rupesin nauhottamaan tuohon sun lurituksien päälle omaa luritusta niin niinku tabit väittää ja vasta sitte ku vertas noita keskenään vähän aikaa ni huomas että väärässä taisin olla. Ku aiemmin testasin muuttaa siitä guitar pro tabista ton A#:n A:ks ni se kuulosti hyvin oudolta ja siks en uskonu että se ois A eikä A#. Outous johtui suuresti siitä että unohdin muuttaa sen myös muista raidoista, joten siinä tuli pieni kämmi. Noh, tulipahan opittua taas jotain :)
 
Kiitoksia taas vastauksista, erityisesti Tri Dominantin teoria-pläjäyksistä joiden tutkimiseen menee taas pieni ikuisuus. Tossa mitä ehdin kerran lukasta nää läpi ni jäi kyllä vielä vaivaamaan, esim. tämmönen:
 
Tossa oltiin lähinnä C-sävellajissa kokoajan, mutta mites C-jooninen ja D-doorinen eroaa toisistaan? Tähän joku onki jo vastannu että soinnuiltaan, mutta pistäkääpäs esimerkkejä mimmosia sointuja käy C-jooniseen, mutta ei D-dooriseen ja toistepäi.
 
Ja sitte jos sais vielä vastauksen C-joonisen ja C-duurin eroista. Siihenkään ei vissiin oo tullu viel kunnon vastausta. Pitänee lukasta tää kunnolla paremmalla ajalla jos näihin ois tulluki vastaus mutten oo sitä huomannu.

Tossa oltiin lähinnä C-sävellajissa kokoajan, mutta mites C-jooninen ja D-doorinen eroaa toisistaan? Tähän joku onki jo vastannu että soinnuiltaan, mutta pistäkääpäs esimerkkejä mimmosia sointuja käy C-jooniseen, mutta ei D-dooriseen ja toistepäi.
 
C-joonisessa ja D-doorisessa on molemmissa samat sävelet, mutta ratkaisevaa on perussävel, eli se sävel mihin kaikki muut asteikon sävelet vertautuvat. Jos lähdettäisiin siitä että kaikki asteikot joissa on samat sävelet olisivat käytännössä sama asteikko, moodeja ei olisi olemassakaan.
 
D-pohjainen sointu C-duurisävellajissa on täysin eri tehoinen kuin C-pohjainen sointu. Jos D-doorisella ja C-joonisella ei olisi mitään eroa, seuraavat soinnut kuulostaisivat kaikki korvissanne aivan samoilta = ette siis huomaisi että sointu vaihtuu:
 
C Dm C Dm C
 
Ratkaisevaa on siis asteikon rakenne suhteessa asteikon perussäveleen.
 
Ja sitte jos sais vielä vastauksen C-joonisen ja C-duurin eroista. Siihenkään ei vissiin oo tullu viel kunnon vastausta. Pitänee lukasta tää kunnolla paremmalla ajalla jos näihin ois tulluki vastaus mutten oo sitä huomannu.
 
C-jooninen on nimitys asteikolle. Samoin on C-duuri. Siinä mielessä niissä ei ole mitään eroa.
 
C-duuri tarkoittaa asteikon lisäksi myös sävellajia, eli se viittaa sävellajikeskeiseen, eli tonaaliseen musiikkiin. C-duurilla voidaan myös tarkoittaa sointua.
 
Jos C-duuriasteikkoa käytetään "modaalisesti" eli vältellen niitä sävellajista löytyviä sointuyhdistelmiä joita tonaalisessa musiikissa käytetään sointujännitteen vaihteluun, voidaan puhua C-joonisesta. Tässä merkityksessä C-jooninen viittaa siis modaaliseen musiikkiin.

Tossa oltiin lähinnä C-sävellajissa kokoajan, mutta mites C-jooninen ja D-doorinen eroaa toisistaan? Tähän joku onki jo vastannu että soinnuiltaan, mutta pistäkääpäs esimerkkejä mimmosia sointuja käy C-jooniseen, mutta ei D-dooriseen ja toistepäi.
 
Suosittelen edelleen, ett etit jostain sen kirjan, mitä aikasemmin mainostin!

Suosittelen edelleen, ett etit jostain sen kirjan, mitä aikasemmin mainostin!
 
Tsekkasin opuksen ja voin suositella sitä kans!!

Moodien kiintoisat puolet löytyvät vasta kun rupeat panemaan sen duuriskaalan ääniä hieman "jännittävämpään" järjestykseen, sieltä se saundi vasta löytyy..
esim. miksolyydinenhän on vain duuriskaala pienellä seiskalla, zappa käyttää sitä aikalaisen hauskasti sooloissaan.

Tosi mielenkiintoinen keskustelu; ikävä kyllä en ole ehtinyt lukea aivan kaikkea.
 
Muistin että minulla oli tällainen, parikymmentä vuotta sitten hankittu teos:
 
Ricigliano:
Melody and Harmony in Contemporary Songwriting
 
Kaivoin opuksen esille. Siinä on moodeja käsitelty aika laajasti. kustakin moodista on oma lukunsa joissa on runsaasti esimerkkejä sekä melodia- että harmoniapuolesta.
 
Onko kellekään tuttu?

Itse kaipaisin sellaista teosta, missä ois ihan pelkästää erillaisia riffi/lick -esimerkkejä eri moodeissa.
 
Jokun tollasen joskus löysin, mutt siinäkin suurin osa meni pentatonisesta ja blues -skaalasta. Hyvin vähän siinä oli moodeihin perustuvia lickejä.
 
Oisko täntyyppistä hyvää teosta kellään mielessä?!

Otanpa tällaisen käytännön esimerkin ja joku saa valaista mitä siinä teen.
 
Biisi menee E-mollista ja sävelkulku menee näin: Em, Em, G, G. Sooloa soittaessa E-molli soinnun päälle yleensä soitan ihan tavallisen molli-asteikkon (aiolinen) mukaan. G soinnun kohdalla taas olen tykästynyt soittamaan Em-asteikon C:n sijasta Cis:än. Soitanko silloin E-doorista vai G-lyydistä asteikkoa? Eli ajatellaanko se moodi sävellajin vai soinnun mukaan?
 
Eli vieläkin kaipaisin tähän omaan kysymykseen vastausta..

Eli vieläkin kaipaisin tähän omaan kysymykseen vastausta..
 
Yleensä soinnun. On johdonmukaista ajatella soittavansa G-lyydistä, koska sointu on G-pohjainen. Tietysti ero G-lyydisen ja E-doorisen välillä on pohjimmiltaan vain teoreettinen.

Kysynpäs tällaista:
 
G-duurissa
Näinkö menevät G-duuriasteikon sävelille pohjautuvat moodit?
alkaen aina soinnun perussävelestä?
 
Gmaj7- G-jooninen
Am7- A-doorinen
Hm7- H-fryyginen
Cmaj7- C-lyydinen
D7- D-miksolyydinen
Em7- e-aiolinen
F#m7b5- F#-lokrinen

Kysynpäs tällaista:
 
Joo, ihan oikein.

Lisään saman kirjoituksen minkä heitin tuonne Skaalat -FAQ:iin..
 
Moodien opiskeluun oivallinen opetusvideo on:
Frank Gambale - Modes: no more mystery

Löytyy pääkaupungin kirjastoista http://www.helmet.fi

Video selkeyttää eri moodien "soundeja" sekä opettaa myös tekemään (melko yksinkertaisia) sointuprogressioita eri moodeille.

Arvosana:
Asiasisältö 9œ
Gambalen vaatteet: 10 +

:)