Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kerokaapas mulle nopeasti ja helppotajuisesti jazamollin moodien käytöstä eri sointutyyppien kanssa, ja miten itse ajattelette improvisointiin niitä soveltaessanne, kiitos.
 
Ei vastauksia tyyliin "soitat vain.. sieltä se jazz lähtee kokeilemalla" :)

Kerokaapas mulle nopeasti ja helppotajuisesti jazamollin moodien käytöstä eri sointutyyppien kanssa, ja miten itse ajattelette improvisointiin niitä soveltaessanne, kiitos.
 
Ei vastauksia tyyliin "soitat vain.. sieltä se jazz lähtee kokeilemalla" :)
 
No yleisimmät ovat I, IV, VII ja VI, eli mmaj9, 13#11, 7alt ja m9b5. Loput jazzmollin moodit eivät ehkä ole niin yleisesti esiintyviä, II, III, V, eli 7susb9, maj7#4#5 ja 7b6. Jälkimmäisten sointumerkit ovat vähän hankalampia.
 
Jos tämä oli selvää, niin sitten voit miettiä perusnelisoinnuista (duuri, dominantti, molliseiska, molliseiska miinus viis, -> C6,C7,Cm7,Cm7b5) mitkä moodit tuovat mitkäkin laajennukset. Eli esim. dominantin muunnokset (niitä nyt on eniten):
 
C7 -> mixolyydinen (C13), harm.mol.V (C7b9b13), harm.duur.V (C13b9), jazz mol.V (C7b13), dom.dim. (C13b9#9#11), kokosävelasteikko (C7#5#11), alt (=jazz mol.VII) (C7b9#9#11b13), lydian dom. (=jazz mol. IV) (C7#11), harm.duur.III (C7b9#9b13)
 
hmm...unohtuiko tuosta vielä joku dominanttiasteikko..voi kun täällä olisi joku tämän alan tohtori...HOHO *huono*
 
Noita vaan testaamaan ja sitten kun korva alkaa kertomaan mikä mikäkin ääni missäkin (neli)soinnussa on (=kuulee sointuvärin ts. moodin) niin sitten pystyy itse tekemään haluamiaan valintoja (toivottavasti perusteltuja:)) sooloa soittaessaan.
 
Ja kerropa tarkemmin lisää jos tämä ei mitenkään auttanut alkuperäiseen ongelmaan:)

Ei unohtunut muuta ku kertoo että mikä harmoninen duuri on. mie tiän mut tietääkö kysyjä?
Sen moodit on mullakin kyllä vasta työn alla.
 
Edit ,saa tietysti laittaa tähän selityksenkin.
Harmoninen duuri,"as far as I know ":
In C: C,D,E,F,G,Ab,B,C

harm.duur.V (C13b9), harm.duur.III (C7b9#9b13)

Tässä on jotain mätää Arabian maalla....Saadakseen about 13b9 sointuun toimivan asteikon täytyy soittaa G harmonic major,4:s moodi. Eiks vaan?
Ei,tajusin jo,siinä tulis F#? Se ois b5...
Dr.Dominant,lead us the way...

Tässä on jotain mätää Arabian maalla....Saadakseen about 13b9 sointuun toimivan asteikon täytyy soittaa G harmonic major,4:s moodi. Eiks vaan?
Ei,tajusin jo,siinä tulis F#? Se ois b5...
Dr.Dominant,lead us the way...
 
Menee ihan liian zäässiks meikäläiselle. Oppis ekana vaikka vitossoinnun käännöksen. :)

Hetken pianoa plärättyäni tulin siihen tulokseen että vanha kunnon C half-whole toimii kuitenkin ehkä minun makuuni parhaiten tuon C13b9 soinnun kanssa.

Herra Muziikki listasi oikein ansiokkaasti dominanttivärit! :) Siinähän ne.
 
Ja vaikkapa C-harmonisen duurin (C, D, E, F, G, Ab, B) V on siis G, B, D, F, Ab, E -> tuosta saadaan se 13b9.
 
Pahoittelen viivettä - ei oikein ehdi mnetissä roikkumaan kun on kesä, perhe ja yks iso sävellysurakka. Hauskaa kesää kaikille!!! :)

Ja vaikkapa C-harmonisen duurin (C, D, E, F, G, Ab, B) V on siis G, B, D, F, Ab, E -> tuosta saadaan se 13b9.
 
Joo,kyllä mut se on G13b9! Saadakseen C13b9 tarvii sit soittaa F harmonisen duurin V moodi.

No yleisimmät ovat I, IV, VII ja VI, eli mmaj9, 13#11, 7alt ja m9b5. Loput jazzmollin moodit eivät ehkä ole niin yleisesti esiintyviä, II, III, V, eli 7susb9, maj7#4#5 ja 7b6. Jälkimmäisten sointumerkit ovat vähän hankalampia.
 
Jos tämä oli selvää, niin sitten voit miettiä perusnelisoinnuista (duuri, dominantti, molliseiska, molliseiska miinus viis, -> C6,C7,Cm7,Cm7b5) mitkä moodit tuovat mitkäkin laajennukset. Eli esim. dominantin muunnokset (niitä nyt on eniten):
 
C7 -> mixolyydinen (C13), harm.mol.V (C7b9b13), harm.duur.V (C13b9), jazz mol.V (C7b13), dom.dim. (C13b9#9#11), kokosävelasteikko (C7#5#11), alt (=jazz mol.VII) (C7b9#9#11b13), lydian dom. (=jazz mol. IV) (C7#11), harm.duur.III (C7b9#9b13)
 
hmm...unohtuiko tuosta vielä joku dominanttiasteikko..voi kun täällä olisi joku tämän alan tohtori...HOHO *huono*
 
Kyllä tuosta Muzakista saataisiin niin hieno poliisi! Laki tuntuu olevan jo hallussa! :)

Kerokaapas mulle nopeasti ja helppotajuisesti jazamollin moodien käytöstä eri sointutyyppien kanssa, ja miten itse ajattelette improvisointiin niitä soveltaessanne, kiitos.
 
Itse ajattelen esim. dominantteja seuraavaan tyyliin "lokeroissa" (tässä nyt tulee paljon muitakin kuin jazzmollin moodeja.):
 
Muuntamaton sointu (esim. G9/13) -- miksolyydinen, bebop, overtone (#11).
 
Muunnettu ysi b9/#9 (esim. G13b9) -- dominanttidimi (=half-whole), harm. duurin V.
 
Muunnettu 13 (esim. G9b13) -- jazzmollin V, wholetone.
 
Muunnetut 9 ja 13 (esim. G7#9#5) -- altered. Lisäksi pari käyttökelpoista asteikkoa jotka sisältävät sekä muunnetut sävelet että puhtaan kvintin (esim. G7b9b13) -- harm. mollin V, harm. duurin III. (Nuottikirjoituksessa sotketaan #5 ja b13 koko ajan, siitä ei kannata valtaisaa stressiä ottaa. Pointti on siinä että b13 -merkinnässä voidaan ajatella puhtaan kvintin olevan asteikossa, #5 merkinnässä tietenkään ei.)
 
Jostain syystä olen itse päätynyt lokeroimaan overtone-asteikon hieman erilleen näistä muista, johtunee siitä että se tyypillisesti esiintyy eri sointuasteilla kuin edellämainitut. Eli overtone-sointu on esim. G9/13#11 ja tyypillinen sijainti bII, IV,II, bVII.
 
Muista sointutyypeistä ja asteikoista oleellisimmat ovat tietysti I (esim. Gmmaj9), III (esim. Gmaj7#5) ja VI (esim. Gm11b5), ts. sanoen ainut "vähemmän oleellinen" on II moodi.

Itse ajattelen esim. dominantteja seuraavaan tyyliin "lokeroissa" (tässä nyt tulee paljon muitakin kuin jazzmollin moodeja.)....
 
Kuulostaa hyvinkin järkevältä, noin mäkin oon vähän aatellu mutta en ihan noin järjestelmällisesti...
 
Jostain syystä olen itse päätynyt lokeroimaan overtone-asteikon hieman erilleen näistä muista, johtunee siitä että se tyypillisesti esiintyy eri sointuasteilla kuin edellämainitut. Eli overtone-sointu on esim. G9/13#11 ja tyypillinen sijainti bII, IV,II, bVII.
 
Noista sijainneista tuli mieleen se Mark Levinen Piano Book (vai oliko se se Theory Book), jossa muistaakseni sama juttu käsiteltiin kohteiden kannalta. Eli yleensä joku tietty dominantti purkautuu tiettyyn asteeseen. Eli..
 
Sijainnit bII ja bVII ovat käytännössä lähes samat, eka purkaantuu yleensä puolikkaan dominanttia alla olevaan molliin, jälkimäinen sen rinnakkaiseen duuriin, joka on koko sävelaskeleen dominanttia yläpuolella.
 
Sijainnit IV, II molemmat purkautuvat yleensä samalle asteelle muodostettuun molliseiska-sointuun, tai sen rinnakkaiseen duuriin.
 
Ja nuo kohteethan tiettykin voi sitten reharmonisoida eri sointutyypeiksi (duurit molleiksi yms.).
 
Hmm...jäiköhän tästä nyt jotain pois..
 
Muista sointutyypeistä ja asteikoista oleellisimmat ovat tietysti I (esim. Gmmaj9), III (esim. Gmaj7#5) ja VI (esim. Gm11b5), ts. sanoen ainut "vähemmän oleellinen" on II moodi.
 
Eikös tuota näy pääasiassa noissa modaalisissa hommissa, eli halutaan vaan solistin soittavan tuota moodia ulos...? Mä en oo ainakaan muuten pahemmin ko. moodia tavannut.

Joo,kyllä mut se on G13b9! Saadakseen C13b9 tarvii sit soittaa F harmonisen duurin V moodi.
 
Sulla menee nyt laskutavat väärinpäin.
 
Eli se harm. dur/mol V on aina ajateltava niin päin että otetaan ko. dominantti (C7), mietitään minkä harm. mol/dur asteikon viides ääni on ko. dominantin perusääni (C), eli tässä tapauksessa F harm.mollin (F,G,Ab,Bb,_C_...).
 
Ei siis niin että mikä on dominantin (C7:n) dominantti.
 
Edit: Ja noista harm.mol/dur. V -nimityksistä vielä sen verran että yhtä hyvin noita asteikoita voi kutsua tyyliin mixb9, mixb13, mix b9b13, jne.
 
(miksolyydinen -> mix)
Harm. mollin V -> mixb9b13
Harm. duurin V -> mixb9
Jazz mollin V -> mixb13
 
Mutta hyvä tietää myös mistä nuo eri asteikot tulevat.

Sijainnit bII ja bVII ovat käytännössä lähes samat, eka purkaantuu yleensä puolikkaan dominanttia alla olevaan molliin, jälkimäinen sen rinnakkaiseen duuriin, joka on koko sävelaskeleen dominanttia yläpuolella
 
En tarkoittanut noin, vaan siis Db7 - C tai Bb7 - C. Pointtina ei niinkään ollut purkaus vaan tilanteet joissa asteikkovalinta on luontevasti overtone.
 
Sijainnit IV, II molemmat purkautuvat yleensä samalle asteelle muodostettuun molliseiska-sointuun, tai sen rinnakkaiseen duuriin.
 
Useammin olen havainnut (overtone)IV:n menevän III:lle tai I:lle. II menee useimmiten juuri kuin sanoit.
 
Yhteenvetona overtonesta: useimmiten V:n (tai välidominantin) tritonussubstituutiona eli purkaus puoli alas. Käytetään myös modaalisena lainamuunnesointuna (esim. Cmaj7 - F9#11 - Cmaj7). Selvyyden välttämiseksi käytän tässä nimitystä overtone ko. asteikosta muodostetusta dominanttisoinnusta (eli "väristä"), zori vaan.
 
Mä lähden nyt tuhlaamaan rahaa kitaravahvistimiin!!! :)

Mä lähden nyt tuhlaamaan rahaa kitaravahvistimiin!!! :)
 
Käydäänkö kaffella? Oon kans ihan just lähössä naapurin kanssa kaupungille tuhlaamaan! :)