Musiikin teoria ja säveltäminen ›

olen täysi aloittelija näissä musiikin teorian suhteen.. haluaisin kuitenkin oppia pianolla / kitaralla improvisoimaan. asteikkoja onkin kaikki teoriakirjat täynnä, mutta missään ei kerrota, miten niitä käytetään!
 
mistä tietää, mitä asteikkoa milloinkin pitää käyttää(tai mitä "pitäisi" käyttää, kaikkihan on musiikissa sallittua)?
 
onko niin, että jos taustalla on vaikka D-duurisointu, voi silloin käytetään esim. D-duuri-pentatonista, ja kun sointu tästä vaihtuu F-molliksi, käytettäisiin siihen vaikka F-molli-pentatonista? vai katsotaanko missä sävellajissa biisi on, ja käytetään sitten sellaista asteikkoa sooloiluun soinnusta riippumatta?
 
ihan tällaisista alkeista haluaisin tietoa..

Ei ihan niin yksinkertaista.
Jos piisisssä on perus kolmen soinnun blueskierto, siihen käy sama blues- tai pentatoninen asteikko soinnusta riippumatta.
Joissain sointukierroissa täytyy asteikkoa vaihtaa soinnun mukaan.

Tässä aiheessa olisi kaikkein parasta, jos voitaisiin käsitellä jotain tiettyä biisiä. Käytännön esimerkit valaisevat parhaiten, ja vältytään väärinymmärryksiltä. Analyysi kannattaa kaivaa esiin vasta kun käsillä on jokin konkreettinen biisi. Muuten nämä kuuluisat 'säännöt' alkavat elää omaa elämäänsä.
 
Pop/rock-, blues-, ja jazz -tyylit poikkeavat jonkin verran toisistaan improvisoinnissa esiintyvien ilmiöiden ja yleisten käytäntöjen suhteen. On eri asia puhua vaikkapa John Fogertyn kitarasooloista kuin bebopista.
 
Eli tehtävä ketjun aloittajalle: listaa muutama biisi, joiden rakenteisiin haluaisit oppia improvisoimaan.

Eli tehtävä ketjun aloittajalle: listaa muutama biisi, joiden rakenteisiin haluaisit oppia improvisoimaan.
 
mitä, jos otettaisiin ensimmäiseksi esimerkiksi kaikille tuttu watermelon man?
 
soinnut on siis G7, C7, ja D7

mitä, jos otettaisiin ensimmäiseksi esimerkiksi kaikille tuttu watermelon man?
 
soinnut on siis G7, C7, ja D7
 
Sehän on se perus kolmen soinnun blueskierto vaikka rakenne sen verran poikkeaa että chorus on 16 tahtia.
Ei muuta kuin G-bluesasteikkoa kehiin soinnusta riippumatta.

Sehän on se perus kolmen soinnun blueskierto vaikka rakenne sen verran poikkeaa että chorus on 16 tahtia.
Ei muuta kuin G-bluesasteikkoa kehiin soinnusta riippumatta.
 
vosiko joku laittaa tästä vielä vähän "teoriaa" asian tiimoilta?
miksi perus-blueskierrossa voidaan käyttää yhtä asteikkoa? käykö g-bluesasteikko aina, kun sointuna on C7?

vosiko joku laittaa tästä vielä vähän "teoriaa" asian tiimoilta?
miksi perus-blueskierrossa voidaan käyttää yhtä asteikkoa? käykö g-bluesasteikko aina, kun sointuna on C7?
 
Siis siksi käy sama asteikko, koska kyseessä on sama sävellaji..

vosiko joku laittaa tästä vielä vähän "teoriaa" asian tiimoilta?
miksi perus-blueskierrossa voidaan käyttää yhtä asteikkoa? käykö g-bluesasteikko aina, kun sointuna on C7?
 
Ei käy, jos piisin soinnut on F7, Bb7, C7 niin käytetään F-bluesasteikkoa.
Ei se oo kiinni yksittäisestä soinnusta vaan sointukierrosta ja/tai sävellajista.

Ei se oo kiinni yksittäisestä soinnusta vaan sointukierrosta ja/tai sävellajista.
 
Kyseessä on siis sointukeskus -ajattelu. Biisin sävellajiin voi tukeutua aina.

Watermelon Man: tässä biisissä voi soittaa joko G-bluesia koko kierrokseen, tai sitten G7:aan g -miksolyydistä, C7:aan c -miksolyydistä ja D7:aan d -miksolyydistä.
 
Sointutyyppi ja soinnun paikka suhteessa sävellajiin määrää sopivan sävelikön. Dominanttisoinnun oletusasteikko on miksolyydinen.
 
Lähin asteikko löytyy siten, että otetaan kulloisenkin soinnun sävelet ja täytetään niiden välit sävellajin äänillä. Eli jos joku tekisi Watermelon Manista uskaltavan sovituksen jossa olisikin vaikka Bb7 jossain kohdassa, niin siihen sopisi sävelikkö jossa on Bb - C - D - E - F - G - Ab => Bb overtone.

Dominanttisoinnun oletusasteikko on miksolyydinen.
 
Jos ollaan kovia "jatsareita", voidaan käyttää bebop-dominanttiasteikkoa, jossa miksolyydiseen on lisätty major septimi eli siis 8-sävelinen asteikko.

Jos olet vasta opettelemassa, niin suosittelen kyllä sitä että vaihdat joka soinnulle oman skaalan. Tämä auttaa tässä "sulavassa" ajattelussa pitkän päälle. Sitten vasta kun nämä ovat hallinnassa, lähtisin itse laajentamaan tätä tietoutta.

Jos olet vasta opettelemassa, niin suosittelen kyllä sitä että vaihdat joka soinnulle oman skaalan. Tämä auttaa tässä "sulavassa" ajattelussa pitkän päälle. Sitten vasta kun nämä ovat hallinnassa, lähtisin itse laajentamaan tätä tietoutta.
 
???
Eiks nyt simppeleissä sointukierroissa, joihin sopii sama asteikko koko ajan, vois aloittelija käyttää sitä. Jo se, että soittaa sitä eri sointua "vastaan", antaa vaihtelevan vaikutelman?

Ainakin oman sooloilun aloitin juuri tämän blues-asteikko ajattelun pohjalta, ja hyvinpä tuo tuosta lähti liikkeelle. Blues asteikko on vielä niin hienon kuuloinen, että oikeasti hienon kuuloisia sooloja saa melko helposti aikaiseksi blues asteikolla.

Blues asteikko on vielä niin hienon kuuloinen, että oikeasti hienon kuuloisia sooloja saa melko helposti aikaiseksi blues asteikolla.
 
Niin no, aika harkiten saa niitä ääniä käyttää, mikäli ei käytä mitään tiettyjä blues -sävelkulkuja.
 
Sävelkieli on oleellinen osa improvisointia. Eli jollekin musiikille tyypilliset sävelkulut, ajattelematta sen kummemmin mitään asteikkoja tai muita. Niitä kannattaa opetella, avaavat asiaa enemmän kuin asteikkoajattelu.

Niin no, aika harkiten saa niitä ääniä käyttää, mikäli ei käytä mitään tiettyjä blues -sävelkulkuja.
 
Sävelkieli on oleellinen osa improvisointia. Eli jollekin musiikille tyypilliset sävelkulut, ajattelematta sen kummemmin mitään asteikkoja tai muita. Niitä kannattaa opetella, avaavat asiaa enemmän kuin asteikkoajattelu.
 
Muutaman blueslickin kun opettelee ja soittelee niitä vaihtelevissa järjestyksissä niin siinä on kaikki mitä blueskaavasooloiluun tarvitaan.
 
Niin ne muutkin tekee.

niin siihen sopisi sävelikkö jossa on Bb - C - D - E - F - G - Ab => Bb overtone.
 
juu...varmasti käy, mutta milläs perusteella F# jää pois? Pahaltahan se kulostaa, mutt siis mikä se on se syy poisjättämisen takana, kun käyttää tota sun kertomaas teoriaa oikean skaalan etsimiseen?
 
Ei oo tullu niin paljon teoriaan perehdyttyä, mutt kiinnostas tietää?

juu...varmasti käy, mutta milläs perusteella F# jää pois? Pahaltahan se kulostaa, mutt siis mikä se on se syy poisjättämisen takana, kun käyttää tota sun kertomaas teoriaa oikean skaalan etsimiseen?
 
Ei oo tullu niin paljon teoriaan perehdyttyä, mutt kiinnostas tietää?
 
Sulta meni idis ohi:
1. Otetaan soinnun sävelet: Bb7= Bb - D - F - Ab
2. Täytetään puuttuvat G-duurin sävelillä= Bb - C - D - E - F - G - Ab = overtone = melodinen doorinen = yläsävelasteikko.
 
Ei sitä F# oteta kun Bb7:ssa on sen tilalla F!
 
Jos kuulostaa pahalta, älä käytä G-duurikappaleessa Bb7 sointua, mutta jos käytät, tää asteikko parhaiten sopii.

Sulta meni idis ohi:
1. Otetaan soinnun sävelet: Bb7= Bb - D - F - Ab
2. Täytetään puuttuvat G-duurin sävelillä= Bb - C - D - E - F - G - Ab = overtone = melodinen doorinen = yläsävelasteikko.
 
Ei sitä F# oteta kun Bb7:ssa on sen tilalla F!
 
Jos kuulostaa pahalta, älä käytä G-duurikappaleessa Bb7 sointua, mutta jos käytät, tää asteikko parhaiten sopii.
 
No siis kyllä mä ton idiksen jotenkunten tajusin, mutt just sitä kyselin, että mikä määrittää sen, että sävellajin sävelistä pitää jättää pois juuri F# ääni? Sen takia, kun F ja G on messissä jo vai?
Siis pahalta kuulostamisella tarkoitin juuri tota F# ääntä, enkä itsekkään sitä siihe soittas, mutta ihan nyt vaan oisin ollu kiinnostunu kuulemaan teorian määrittelyn tilanteesta.
 
Jos joku toinen perusesimerkki pitäis heittää, niin vaikka Little Wing -biisissä se Hm -sointukohta, kun sävellaji on E-molli. Jos otan sävelet Hm -soinnusta ja täytän välit sävellajin sävelillä, niin eikö C-sävel kuulu E-molliin, mutta se kuulostaa aika pahalta tossa kohdassa Hm -soinnun päälle.
Eli sama juttu, että miksei C:tä?
 
Vai oonko ihan hakusessa?!;D

No siis kyllä mä ton idiksen jotenkunten tajusin, mutt just sitä kyselin, että mikä määrittää sen, että sävellajin sävelistä pitää jättää pois juuri F# ääni? Sen takia, kun F ja G on messissä jo vai?
Siis pahalta kuulostamisella tarkoitin juuri tota F# ääntä, enkä itsekkään sitä siihe soittas, mutta ihan nyt vaan oisin ollu kiinnostunu kuulemaan teorian määrittelyn tilanteesta.
 
Jos joku toinen perusesimerkki pitäis heittää, niin vaikka Little Wing -biisissä se Hm -sointukohta, kun sävellaji on E-molli. Jos otan sävelet Hm -soinnusta ja täytän välit sävellajin sävelillä, niin eikö C-sävel kuulu E-molliin, mutta se kuulostaa aika pahalta tossa kohdassa Hm -soinnun päälle.
Eli sama juttu, että miksei C:tä?
 
Vai oonko ihan hakusessa?!;D
 
Sehän on H-fryyginen.
Ei se, että joku asteikko sopii johonkin sointuun tarkoita, että sen joka sävel sopisi sen kanssa yhtä hyvin. Noita vähemmän harmonisia käytetään "passing toneina" eikä niihin juututa eikä soiteta iskullisille tahdinosille (periaatteessa)